Ympäristöjaosto
Pöytäkirja 20.12.2022/Pykälä 33

YMPJAOST 20.12.2022 § 33  

822/11.01.00/2022  

Asia

Ympäristönsuojelulain 39 §:n ja maa-aineslain 4 §:n mukainen
hakemus maa- ja kiviaineksen ottoon sekä kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaamiseen

Hakija

Mauri Männistö

Kivikatu 9

31900 Punkalaidun

y-tunnus: 1791171-6

Yhteyshenkilö: Mauri Männistö p. 0500 741 033 ja Mikko Männistö 0500 875 239

Toiminta, jolle haetaan maa-aines- ja ympäristölupaa

Lupaa haetaan maa- ja kiviaineksen ottoon sekä kalliokiviaineksen louhintaan sekä murskaukseen siirrettävällä kivenmurskaamolla Punkalaitumen kunnan Sarkkilan kylässä, Yhivuoren kallioalueella, kiinteistöllä Louhelo 619-425-16-1.

Lupakauden suunniteltu ottomäärä on 130 000 k-m3 ja lupa haetaan 15 vuodeksi. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen ja toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta haetaan lupaa YSL 199 § ja 21 §:n mukaisesti.

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain (555/1981) 4 § ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentti sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdat 7 c ja 7e.

Toimivaltainen lupaviranomainen

Toimivaltainen viranomainen on maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n 1 momentin kohtien 6 a ja 6 b mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii Sastamalan kaupungin yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto.

Asian vireilletulo

Maa-aines- ja ympäristölupahakemus on tullut vireille 17.8.2022. Hakemusta on korjattu ja täydennetty 28.9.2022 ja 9.12.2022 sekä tarkastuksella 6.10.2022.

Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset

Punkalaitumen kunnan rakennuslautakunnan myöntämä maa-aineslain mukainen lupa maa-ainekseen ottamiseen (Rakla 18.12.2012 § 25) ja Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston myöntämä ympäristölupa (YMPJAOST 26.3.2013 § 14) ovat voimassa 30.1.2023 asti. Alueella on ollut kiviainesten ottoa vuodesta 1992. Kallioalueen kokonaiskäyttöajaksi vielä louhimattoman alueen osalta arvioidaan noin 50 vuotta.

Alue ei sijaitse asema- tai yleiskaava-alueella. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 ei ole alueelle merkintöjä.

Kiinteistö on toiminnanharjoittajan omistuksessa.

Sijainti ja sen ympäristö

Kallioalue sijaitsee yhdystien 2986 (Punkalaidun-Vesilahti) varrella noin 4,5 km etäisyydellä Punkalaitumen keskustaajamasta.

Alue on olemassa oleva kalliolouhos. Alue sijaitsee kallioisella, metsäisellä selänteellä. Selänteen lakialueet ovat kuivia kalliomännikköjä. Rinnealueilla kasvaa pääasiassa mänty- ja kuusimetsää. Ottamisalueelta on puusto pääosin jo poistettu ojitettuun suoalueeseen ja etelässä kosteikkoalueeseen, joka on metsätalouskäytössä ja osin joutomaata.

Lähin asuinrakennus on noin 650 metrin etäisyydellä louhinnan aloituskohdasta.

Maisema ja luonto

Toiminta-alueen lähiympäristö on pinnanmuodostelmaltaan vaihtelevaa havupuuvaltaista kallio- ja metsämaata. Maisema on tavanomaista metsämaisemaa, eikä se edusta kaunista maisemakuvaa tai luonnon merkittäviä kauneusarvoja.

Aluetta ei ole luokiteltu luonnon- tai maisemansuojelun kannalta arvokkaaksi kallioalueeksi, eikä se sijaitse Naturaa 200 verkostoon kuuluvalla alueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä.

Pinta- ja pohjavesiolosuhteet

Suunnitelma-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Pohjaveden korkeus on +100,335 (N2000)

Louhosalueen pohja on louhittu viettäväksi siten, että sade- ja sulamisvesiä ei kerry, vaan ne imeytyvät ottoalueen maastoon. Ottoalueella pohja on rikkonaiseksi räjäytettyä kalliota, jonka päällä on kivituhka. Vedet imeytyvät alueelle ja suodattuvat samalla kiintoaineesta. Lähialueella ei ole vesistöjä.

Yleiskuvaus toiminnasta ja sen laajuudesta

Kiviaineksen ottaminen on aloitettu alueen eteläreunasta rinteen noususuunnassa aiemmin myönnetyn ottamisluvan mukaisesti. Ottaminen suoritetaan järjestelmällisesti maisemointiin liittyvät näkökohdat huomioiden.

Kiinteistön pinta-ala on 10,17 ha. Nyt haettavan lupakauden ottoalueen pinta-ala on 0,56 ha. Otettavan maa-aineksen määrä haettavalla 15 vuoden lupakaudella on 130 000 k-m3 kalliokiviainesta. Arvoitu vuotuinen ottamismäärä on 87 000 k-m3.

Kalliomurskeen arvioitu vuosituotanto on keskimäärin 15 000 t/a, mutta enintään 21 000 t/a.

Alin ottamistaso on +102.00 (N2000).                                                                                                      

Toiminta-ajat

Hakemuksen mukaiset toiminta-ajat ovat:

poraus   ma-pe klo 6-22

räjäytykset  ma-pe klo 9-18

rikotus    ma-pe klo 6-22

murskaus   ma-pe klo 6-22 ja la 7-18

kuormaus ja kuljetus  ma-pe 6-22 ja 7-18

Louhintaa ja murskausta tehdään urakkaluonteisesti tarpeen mukaan, 2-3 vuoden välein. Yhtäjaksoinen toiminta-aika on enimmillään 1-2 kuukautta. Räjäytystöitä tehdään keskimäärin 1 pv/a ja murskausta keskimäärin 40 pv/a. Kiviaineksen louhinta ja murskaus pyritään sijoittamaan talvikaudeksi.

Käytettävät polttoaineet

Kevyttä polttoöljyä kuluu toiminnassa keskimäärin 18 t/a. Koneiden poltto- ja voiteluaineita ei säilytetä alueella. Koneet tankataan ja voidellaan omalla tukitoiminta-alueella, joka suojataan HDPE tai vastaavalla muovikalvolla.  Sähkö alueelle tuotetaan aggregaatilla.

Käytettävän räjähdysaineen tyyppi vaihtelee.

Päästöt ympäristöön

Päästöt ilmaan ja niiden vähentäminen

Arvioidut päästöt:

Hiukkaset (sis. pöly)  0,1 t/a

Typen oksidit (NOx)   0,9 t/a

Rikkidioksidi (SO2)   0,17 t/a
Hiilidioksidi (CO2)   53,1 t/a

Pöly

Toiminnassa syntyy pölyä porauksissa, räjäytyksissä sekä louheen lastauksessa ja murskauksesta sekä kuljetuksesta.

Kuljetusten aiheuttamaa pölyämistä teillä torjutaan sitomalla pölyä suolauksella ja alentamalla ajonopeutta.

Melu ja tärinä

Melu otetaan huomioon laitteiden ja varastokasojen sijoittamisessa alueelle, siten että ne torjuvat melun leviämistä. Lähimpiin asumiskohteisiin ei arvioida kohdistuva tärinävaikutuksia kaukaisen sijainnin vuoksi

Liikenne

Toiminnasta aiheutuvaa raskasta liikennettä toiminta-alueella syntyy noin 0-30 käyntiä vuorokaudessa.

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön

Hakija ei arvioi toiminnalla olevan vaikutuksia ympäristöön. Kohde on metsän ympäröimä ja syrjäinen, eikä toiminnan arvioida siten vaikuttavan esimerkiksi yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. Alueella ei ole merkittäviä luontokohteita ja maisema entisöidään ottotoiminnan jälkeen

Jätteet

Sekajätettä syntyy toiminnassa noin 40 kg/a. Vaarallista jätettä voi syntyä öljyvahinkotilanteissa. Alueella ei varastoida vaarallisia jätteitä. Urakoitsijat vastaavat omista toiminnasta syntyvistä jätteistään ja toimittavat ne jatkokäsittelyyn.

Kaivannaisjätteistä on tehty erillinen jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelman mukaan pintamaita, kantoja ja hakkuutähteitä syntyy yhteensä 2 050 m3. Pintamaat käytetään alueen maisemoinnissa.

Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja niihin varautuminen

Toiminnasta aiheutuva merkittävin ympäristöriski on öljyvahinko. Vahinkoon on varauduttu öljyntorjuntakalustolla. Tankkauspaikka on suojattu.

Toiminnan tarkkailu

Tuotantomääristä pidetään kirjaa. Käytetyn polttoaineen ja syntyvien jätteiden määrää tarkkaillaan. Päästö- ja vaikutustarkkailua tehdään silmämääräisesti päivittäin.

Alueen jälkikäyttö ja maisemointi

Kaivu- ja louhintatoiminnan edetessä suunnitelman mukaisesti luiskat louhitaan kaltevuuteen 1:1-1:2. Kaivotoiminnan jälkeen louhinta-alueen maasto muotoillaan niin, että siitä ei aiheudun vaaraa tuleville jälkipolville. Luiskiin louhitaan tasanteita, jotka täytetään alueelta saatavalla pintamaalla ja istutetaan männyn pottitaimilla (20-30 cm) ja koivun piiskataimilla (100 cm) tiheydellä 5 kpl / 10 m2. Mäntyjä ja koivuja istutetaan suhteessa 7:3.

Aluksi aluetta käytetään murskauslajikkeiden varastona. Myöhemmin aluetta voidaan käyttää ylijäämämaan kaatopaikkana, joka täytön jälkeen verhotaan pintamaalla ja istutetaan puun taimilla, tai varasto- ja rakennusalueena. Vaihtoehtoinen tulevaisuuden käyttötarkoitus voisi olla sähköntuotanto asentamalla alueelle aurinkokennoja.

Vakuus

Hakija ei ole esittänyt vakuutta kallion ottotoiminnalle (MAL 12 §) tai toiminnan aloittamisluvalle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 199 § ja MAL 21 §)

Voimassa olevassa maa-ainesluvassa (Rakla 18.12.2012 § 25) on määrätty 10 000 euron vakuus.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Toiminnanharjoittaja hakee aloituslupaa hakemuksen mukaiselle toiminnalle YSL 199 §:n ja MAL 21 §:n perusteella mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija perustelee toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta mm. seuraavasti: Kyseessä on olemassa oleva toiminta, joka on jatkunut jo vuodesta 1992 ja jatkuu edelleen

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti kuuluttamalla 7.10.- 14.11.2022 Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan sähköisillä ilmoitustauluilla sekä Sotesin internetsivuilla. Asiakirjat ovat olleet julkisesti nähtävillä kuulutusajan ympäristöterveydenhuollon Sastamalan toimipisteessä ja sivuilla sotesi.fi. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Punkalaitumen Sanomissa 13.10.2022. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu tiedossa oleville asianosaisille.

Hakemuksen johdosta ei ole järjestetty kuulemistilaisuutta tai yleistä katselmusta.

Ympäristötarkastaja on tehnyt ottamisalueella tarkastuksen 6.10.2022.

Lausunnot

Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaisesti lausunto Punkalaitumen kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.

Punkalaitumen kunnan terveydensuojeluviranomainen toteaa 15.11.2022 antamassaan lausunnossa, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.

Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia.

Valmistelija ympäristötarkastaja Heidi Leppinen

Esittelijä Vs. Terveysvalvonnan johtaja

Päätösehdotus Ympäristöjaosto päättää myöntää Mauri Männistölle seuraavan maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainesluvan ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan maa- ja kiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen Punkalaitumen kunnan Sarkkilan kylässä, Yhivuoren kallioalueella, kiinteistöllä Louhelo 619-425-16-1.

Tämä lupa sisältää maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 27 §:n ja siinä mainitun liitteen 1 taulukon 2. kohdan 7 c ja e mukaisen ympäristöluvan.

Hakemuksen mukainen toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain 21 §:n mukaisesti.

Toimintaa tulee harjoittaa ottamissuunnitelmassa ja lupahakemuksessa esitetyllä tavalla sekä noudattaa lisäksi seuraavia lupamääräyksiä:

Lupamääräykset:

Toimintaa koskevat yleiset lupamääräykset

1. Suurin sallittu kokonaisottomäärä on 130 000 k-m3. Kalliomurskeen tuotanto saa olla enintään 21 000 t/a.

Maa- ja kiviainesten otto on sallittua ottosuunnitelman mukaisesti 0,56 hehtaarin alueelta alimmillaan tasoon +101.00 (N2000). Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan yläpuolelle on aina jätettävä vähintään yhden (1) metrin vahvuinen suojakerros.

Maisemointia varten voidaan ottaa vastaan muualta tuotavaa pilaantumatonta maa-ainesta (EWC 17 05 04) maisemointia varten enintään 4 300 t lupa-aikana. Maa-aines on käytettävä alueen muotoiluun ja pohjan kasvukerroksen aikaansaamiseen.

Vastaanotettava maa-aines tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella etukäteen. Vastaanotetun ja maisemointiin käytetyn maa-aineksen määrä ja alkuperä tulee raportoida valvontaviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. (MAL 11 §, YSL 52 §, VNA 331/2013 6 §)

2. Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Alueelle on merkittävä korkeuspiste, josta voidaan tarkkailla ottamisen etenemistä. Jyrkät luiskat on merkittävä näkyvästi maastoon esim. aidalla tai lippusiimalla ja varoituskilvillä. Merkinnät tulee pitää jatkuvasti kunnossa. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. (MAL 11 §, VNA 800/2010 12 §)
3. Sallitut toiminta-ajat

poraus   ma-pe klo 6-22

räjäytykset  ma-pe klo 9-18

rikotus   ma-pe klo 6-22
murskaus  ma-pe klo 6-22 la 7-18

Kuormaus ja kuljetukset ma-pe klo 6-22 la 7-18

Arkipyhinä ja sunnuntaisin toimintaa ei saa harjoittaa.(YSL 227 §, VNA 800/2010 8 §)

Päästöt ilmaan

4. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa häiriintyvissä kohteissa. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä kastelulla, toimintojen sijoittelulla, putoamiskorkeuksien säätämisellä, teknisillä ratkaisuilla kuten koteloinneilla tai muilla parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisilla menetelmillä. Ellei haitallista pölyämistä voida muutoin estää, pölyä aiheuttava toiminta on keskeytettävä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajan suorittamaan hiukkasmittauksia ja antaa hiukkaspäästöjen alentamista koskevia lisämääräyksiä. (MAL 11 §, MAA 6 §, VNA 800/2010 4 §, YSL 7, 52 §, VNA 713/2014 15 §, NaapL 17 §, JäteL 13 §)

Melu ja tärinä

5. Toiminnassa syntyvän melun A-painotettu keskiäänitaso (LAeq) ei saa ylittää lähimmissä häiriytyvissä kohteissa ulkona piha-alueella mitattuna päivällä (klo 07:00-22:00) 55 dB eikä yöllä (klo 22:00-07:00) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melun A-painotettu keskiäänitaso ei saa ylittää päivällä 45 dB ja yöllä 40 dB.

Valvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajaa selvittämään melu melumittauksilla.(YSL 52 §, VNA 713/2014 15 §, NaapL 17 § VNA 800/2010 7 §, Vnp 993/1992 )

6. Räjäytykset tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu vaaraa lähimmille kiinteistöille. Samanaikaisesti räjähtävä räjähdysainemäärä tulee pitää mahdollisimman pienenä. Räjäytyksistä on etukäteen ilmoitettava valvontaviranomaiselle.  (YSL 6 ja 52 §, NaapL 17 §)

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

7. Kaikki jätteet tulee kerätä ja varastoida asiallisesti ennen eteenpäin toimittamista. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Vaarallista jätettä luovutettaessa jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetuksen 24 § (179/2012) mukaiset tiedot jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. (YSL 52 ja 58 §, YSA 15 §, JäteL 15, 29 ja 121 § sekä VNA 179/2012 24 §)
8. Jätteen määrää on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä vähentämään. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on eroteltava ja toimitettava höytykäyttöön. Jätteen saa luovuttaa vain jätelain mukaan hyväksytylle toimijalle. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 8, 12, 15, 28-30 ja 72 §)
9. Kaivannaisjätteet tulee varastoida ja käsitellä kaivannaisjätehuoltosuunnitelman mukaisesti. (YSL 114 §)

Pintavesien käsittely

10.  Ottamisalueen vedet tulee imeyttää suunnitelman mukaisesti ottamisalueella.

Mikäli pintavesilammikoita muodostuu, tulee vedet johtaa selkeytysaltaiden kautta ojiin. Suunnitelma selkeytysaltaista tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. Samalla hyväksytään ojiin johdettavien pintavesien tarkkailusuunnitelma.  (YSL 49, 52, 62 §)

Varastointi

11. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä.

Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Säiliöautot ja työkoneet on säilytettävä niille varatuilla paikoilla HPDE-kalvolla suojatulla tukitoimintojen alueella.

Mikäli käytetään erillisiä polttoainesäiliöitä, on niiden oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava laponestolla, ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Tankkauslaitteisto on oltava lukittuna aina kun alueella ei työskennellä.

Muut alueella varastoitavat kemikaalit on varastoitava katetussa ja suojatussa tilassa, varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että vuototapauksessa saadaan kemikaalit kerättyä talteen.

Raaka-aineet, tuotteet, polttoaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa taikka pilaantumisvaaraa pinta- tai pohjavesille tai maaperälle. (YSL 7, 8, 43 ja 45 §, JäteL 8 ja 72 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010 9 §)

12. Paikalla tulee olla varattuna riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen varalle. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

13. Häiriöistä, joista saattaa aiheutua merkittävää ympäristöhaittaa on välittömästi ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollisista öljyvahingoista on välittömästi ilmoitettava alueelliselle pelastuslaitokselle ja ryhdyttävä välittömiin rajoitustoimiin vahingon leviämisen estämiseksi. Toimintaohjeet mahdollisten ympäristövahinkojen varalta on oltava nähtävillä työmaalla. (YSL 52, 123 ja 134 §, YSA 15 §)

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

14. Alueen toiminnoista ja siellä syntyneistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Yhteenveto edellisen vuoden kirjanpidosta on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenvedossa on esitettävä seuraavat asiat:

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä (t)

- polttoaineiden ja räjäytysaineiden laatu- ja kulutustiedot

- murskauksen ja louhinnan toiminta-ajat sekä räjäytysajat

- laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt

- tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet

- jätehuoltoa koskevat tiedot: syntyneet jätteet, vaaralliset jätteet ja niiden toimituspaikat

- vesinäytteiden ja tärinämittausten tulokset

- pohjavesien tarkkailun mittaustulokset

- tiedot toiminnanharjoittajan oma-aloitteisesti tekemien mittausten tuloksista

- tiedot hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta (tarkkailu esim. silmämääräinen huomiointi työmaapäiväkirjassa)

- Maisemointia varten vastaanotetun ja maisemointiin käytetyn maa-aineksen määrä t/a ja maa-aineksen alkuperä

Ympäristönsuojelun yhteenvedon perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään viimeiseltä kuudelta vuodelta viranomaisten nähtäväksi. (MAL 23 a §, YSL 62 §, JäteL 8, 28, 29 ja 30 §)

15. Maa-ainesluvanhaltijan tulee vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä ilmoittaa otetun aineksen määrä ja laatu sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan. (MAL 23 a ja b §, MAA 9 §)
16. Laitokselle on nimettävä vastuuhenkilö onnettomuus- ja häiriötilanteita ja toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön nimi ja yhteistiedot on ilmoitettavat valvontaviranomaiselle. Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina. (MAL 11 §, MAA 6 §, VNA 800/2010 12 §, YSL 52, 62 §, YSA 15 §, JäteL 141 §)

Toiminnan aloitus

17. Ennen ottamisen aloittamista tulee hakijan ottaa yhteys kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen aloituskatselmuksen pitämistä varten. (MAL 14 §)

Maisemointi ja loppukatselmus

18. Alue on maisemoitava ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla mahdollisimman hyvin ympäröivään maisemaan sopivaksi. Maisemointi on saatettava loppuun luvan voimassaoloaikana.

Jyrkät seinämät tulee louhia portaille ja luiskat muotoilla louheilla ja pintamailla kaltevuuteen 1:2 tai loivemmiksi. Ottotoiminnan yhteydessä syntyneet kaivannaisjätteet on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä ottoalueen maisemoinnissa. Ottoalueelle ei saa jäädä maa-aineskasoja ja tiivistyneet, tarpeettomat tienpohjat sekä varastokasojen pohjat tulee pehmentää ennen pintamateriaalin levittämistä. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajeja. Ottoalueelle tulee istuttaa alueelle ominaisia puuntaimia vähintään 3 000 kpl/ha, mikäli alue ei taimetu luontaisesti. Alueelle soveltumaton käyttö on estettävä esimerkiksi puomilla tai siirtolohkareilla. Ottamiseen liittyvät rakennelmat on poistettava alueelta.

Ottamissuunnitelman ja lupaehtojen noudattamisen ja maisemoinnin edistymisen seuraamiseksi tulee paikan päällä järjestää tarvittaessa hakijan ja valvontaviranomaisen yhteisiä katselmuksia.

Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. (MAL 10, 11 §, MAA 6, 8 §, YSL 52, 94 §, VNA 713/2014 15 §, JäteL 72 §)

Muut määräykset

19. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)
20. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvien parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden ja toimintatapojen kehittymistä ja otettava niitä soveltuvin osin käyttöön, jos näin voidaan vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. (YSL 8, 52 §, YSA 15 §)
21. Toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, kun luvansaaja on toimittanut 5 000 euron vakuuden ja sitä koskevat asiakirjat Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 199 §, MAL 21 §)

Päätöksen perustelut

Maa-aineslain mukaiset perustelut

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 6 §:ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti 15 vuodeksi. Hakija on esittänyt perustellut syyt luvan myöntämiselle 10 vuotta pidemmäksi ajaksi. Alue on ollut pitkään käytössä kiviainesalueena, mutta ottaminen viime vuosina on ollut vähäisempää. Pidempi lupa-aika mahdollistaa varantojen tehokkaan käytön.

Ympäristönsuojelulain mukaiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti luvassa on annettava määräykset mm. päästöjen rajoittamisesta, jätteiden syntymisen vähentämisestä ja haittojen vähentämisestä. YSL:n 58 §:n mukaan luvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. YSL:n 62 §:n mukaisesti tulee myös antaa tarpeelliset määräykset toiminnan ja päästöjen tarkkailusta.

Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) on annettu mm. määräys toiminnan sijoittumisesta (3 §), ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta (4 §) ja meluntorjunnasta (6 §). Asetusta sovelletaan vähimmäisvaatimuksena silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille.

Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 199 §) asetettua vakuutta vastaan on perusteltua, koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, jonka jatkamiseksi lupaa haetaan. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota 199 §:ssä tarkoitetun määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.

Lupamääräysten perustelut:

Tuotannon ja toiminta-aikojen rajoituksilla varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle ja asutukselle ottaen huomioon toimintojen sijoittuminen häiriintyviin kohteisiin nähden. Kokonaisottomäärä ja ottamisalue ovat hakemuksen mukaiset. Päivittäiset ja vuotuiset toiminta-ajat ovat hakijan esittämät. Asetuksessa (800/2010) 8 §:ssä ei määrätä tiukempia toiminta-aikarajoituksia, kun toiminnan etäisyys on yli 500 metriä lähimmistä häiriintyvistä kohteista. (Lupamääräys 1 ja 3)

Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene naapurikiinteistöjen puolelle tai laajemmalle alueelle kuin ottosuunnitelmassa on esitetty. (Lupamääräys 2)

Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamista haitoista ja tarvittaessa rajoitettava tai poistettava niitä. (Lupamääräys 4, 5, 6 ja 10)

Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava laitokseen, jolla on lupa käsitellä vaarallista jätettä. Siirtoasiakirjan avulla voidaan valvoa vaarallisten jätteiden kulkua tuottajalta asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä. Jätelaissa ja valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa   määritellään, millä edellytyksillä jätettä voidaan luovuttaa. (Lupamääräys 7 ja 8)

Haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta, mikä edellyttää toiminnanharjoittajalta huolellisuutta ja varovaisuutta raaka-aineiden, tuotteiden, polttoaineiden sekä jätteiden varastoinnissa ja käsittelyssä. (Lupamääräys 9,11 ja 12)

Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisyyn liittyy myös varautuminen häiriö- tai onnettomuustilanteisiin sekä riittävä tiedottaminen. (Lupamääräys 13)

Seuranta ja raportointi vaaditaan valvonnan toteuttamiseksi. (Lupamääräys 14, 15 ja 16)

Vastaavan hoitajan nimeäminen helpottaa yhteydenpitoa lupaviranomaisen kanssa ja toiminnan valvontaa. (Lupamääräys 16)

Alkukatselmuksella varmistetaan esimerkiksi ottamisalueen rajausmerkinnät. (Lupamääräys 2 ja 17)

Maa-aineslain 10 §:n nojalla myönnetyn luvan voimassaoloajan aikana luvan haltijan on toteutettava myös kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet. (Lupamääräys 18)

Toiminnanharjoittajan on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä. (Lupamääräys 19)

Ympäristöluvanvaraisessa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Velvollisuus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskee myös jo toimintansa aloittaneita laitoksia ja toiminnanharjoittajan tulee ottaa käyttöön päästöjä vähentävää uutta tekniikkaa, mikäli sellaista on kohtuullisin kustannuksin saatavilla. (Lupamääräys 20)

Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta on perusteltua, koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, jonka jatkamiseksi lupaa haetaan. (Lupamääräys 21)

Päätöksen voimassaolo

Lupa myönnetään 15 vuoden määräajaksi. Päätös on voimassa 29.12.2037 saakka.

Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa.

Korvattavat päätökset

Päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Punkalaitumen kunnan rakennuslautakunnan myöntämän maa-aineslain mukaisen luvan (Rakla 18.12.2012 § 25) ja Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston myöntämän ympäristöluvan (YMPJAOST 26.3.2013 § 14).

Maksut ja vakuudet

Maa-aineslupahakemuksen ja ottamissuunnitelman
tarkastusmaksu on   1 500,00 €

Maa-aineslain mukainen päätös hakemuksesta toiminnan aloittamiseen ennen luvan lainvoimaisuutta                             200,00 €

Ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu on  1 000,00 €

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen vakuuden hyväksymistä

koskevan asian käsittelystä peritään lisämaksu, joka on 20

prosenttia yhteiskäsittelyssä ratkaistavan ympäristölupahakemuksen käsittelymaksusta                                                        250,00 €

      Yhteensä   2 900,00 €

Valvontamaksu

Erikseen peritään lisäksi vuosittain maa-ainesoton valvontamaksu sekä valvontaohjelman mukaisesta ympäristöluvanvaraisen toiminnan tarkastuksesta maksu. Maksut määräytyvät voimassa olevien taksojen mukaan.

Vakuus

Luvan saajan tulee ennen toiminnan aloittamista asettaa 13 000 euron suuruinen vakuus mahdollisten alueen jälkihoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vakuus on määritelty Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maa-ainestaksan mukaisesti vähintään 5 000 €/ha.

Vakuus kattaa koko suunnitelma-alueen ja korvaa aikaisempaa ottoa koskevan vakuuden (Punkalaitumen rakennuslautakunnan päätös 18.12.2012 § 25, vakuus 10 000 €).

Vakuuden tulee olla voimassa 29.6.2038 asti tai kunnes kaikki luvan ja sen määräysten edellyttämät jälkihoito- ja muut toimenpiteet on tehty ja hyväksytty lopputarkastuksessa.

Sovelletut oikeusohjeet
 

Maa-aineslaki (MAL 555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osakaskuntien jätehuoltomääräykset (1.9.2018)

Sastamalan kaupungin yhteistoiminta-alueen ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (1.1.2021)

Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maa-ainestaksa (1.1.2020)
 

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta ympäristönsuojelulain 190 §:n mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä.

Päätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti. Päätöstä koskeva kuulutus julkaistaan Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan internetsivuilla. Päätös julkaistaan Sastamalan kaupungin internetsivuilla. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä verkkosivuilla julkaisemisajankohdasta lukien. Päätöksen tiedoksisaantipäivä on 29.12.2022.

Pöytäkirjanote:

Luvan hakija

Punkalaitumen kunta

Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä:
Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto.

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisätietoja ympäristötarkastaja Heidi Leppinen puh. 0400 805 432