Ympäristöterveydenhuollon jaosto
Pöytäkirja 26.09.2023/Pykälä 34

YMPTJAOS 26.09.2023 § 34  

402/11.01.00/2023  

Asia

Ympäristönsuojelulain 39 §:n ja maa-aineslain 4 §:n mukainen
hakemus.

Hakija:

Läänin Kuljetus Oy
Rautatehtaankatu 17
20200 Turku
y-tunnus: 0141217-0
Yhteyshenkilö: Mikko Koskinen, p. 040 536 3311

Toiminta, jolle haetaan maa-aines- ja ympäristölupaa

Lupaa haetaan kallion murskaukselle, louhinnalle ja varastoinnille sekä maisemointiin käytettäväksi muualta tuotavien pilaantumattomien maa- ja kiviaineksien vastaanottamiselle Sastamalan kaupungin Mielanniemen kylässä Mäkelän kallioalueella kiinteistöillä Mäkelä 790-460-1-82, Pulmikka 790-460-1-84 ja Reinilä 790-460-1-60.

Lupakauden suunniteltu ottomäärä on 675 000 k-m3 ja lupaa haetaan 15 vuodeksi. Ottamisalueen pinta-ala on noin 19,1 ha. Vastaanotettavan maa-aineksen määrä on enimmillään 40 000 t/vuosi. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen ja toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta haetaan lupaa YSL 199 § ja 21 §:n mukaisesti.

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain (555/1981) 4 § ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentti sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdat 7 c), 7 e) ja 13 f) mukaan.

Toimivaltainen lupaviranomainen

Toimivaltainen viranomainen on maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 1 luvun 2 §:n kohtien 6 a), 6 b) (kivenlouhinta ja murskaamo) ja 12 b) (pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50.000 tonnia vuodessa) mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto.
 

Asian vireilletulo

Maa-aines- ja ympäristölupahakemus on tullut vireille 16.6.2023. Hakemusta on täydennetty 1.9.2023 sekä tarkastuksella 31.8.2023. Vastaanotettavan maa-aineksen määrää tarkennettiin 14.9.2023. 

Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset

Tiloilla Mäkelä 790-460-1-82 ja Reinilä 790-460-1-60 on voimassa oleva maa-ainesten ottolupa sekä ympäristölupa. Sastamalan kaupungin ympäristöjaoston myöntämä ympäristölupa YMPJAOST 21.01.2014 § 4 ja Sastamalan kaupungin rakennuslautakunnan myöntämä maa-ainesten ottolupa RAKLTK 21.01.2014 § 11. Molemmat luvat ovat voimassa 24.2.2024 asti. Luvassa myönnetty ottomäärä on 290 000 m3, josta on otettu 262 000 m3. Tilalla Pulmikka 790-460-1-84 on ollut Sastamalan kaupungin rakennuslautakunnan RAKLTK 21.04.2009 § 31 myöntämä maa-ainesten ottolupa, lupa oli voimassa 23.4.2019 asti.

Tilan Mäkelä omistaa Läänin Kuljetus Oy. Tilan Pulmikka omistaa Pulmikka Oy. Läänin Kuljetus Oy:llä on voimassa oleva sopimus maa-ainesten ottamisesta omistajan kanssa. Tilan Reinilä omistajan kanssa on myös voimassa oleva sopimus maa-ainesten ottamisesta.

Naapuritilat ovat maa- ja metsätalouskäytössä. Naapuritiloihin jätetään vähintään 30 metrin suojaetäisyys.

Sijainti ja sen ympäristö

Kiviaineksenottoalue sijaitsee valtatie 12 varrella sen eteläpuolella, osoitteessa Huittistentie 726, Sastamala. Linnuntienä mitattuna sijaintipaikka on noin 2,5 kilometrin etäisyydellä Kiikan taajaman keskustasta kaakkoon.

Ottamisalueen kohdalla tai läheisyydessä ei ole asemakaavoja. Ottamisalueen pohjoispuolella Huittistentien toisella puolella on Äetsän taajama-alueiden osayleiskaava. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 ottamisalueella on merkintä kiviaineshuollon kannalta tärkeä alue. Ottamisalueesta etelään noin 850 metrin päässä Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 on merkintä tuulivoima-alue. Alue ei sisälly vahvistettuun eikä valmisteilla olevaan yksityiskohtaisempaan kaavaan. Sijaintipaikka ei ole luokitellulla pohjavesialueella ja hakemuksen mukaan alueella ei ole tehty havaintoja pohjavedestä.

Ottamisalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin lomarakennus sijaitsee noin 380 m etäisyydellä luoteeseen. Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 750 m etäisyydellä lounaaseen.

Maisema ja luonto

Alueelle on tehty vuonna 2021 luontoselvitys. Luontoselvityksen myötä voidaan todeta, että kiviainesalueeksi tarkoitetulla alueella ei ole lainsäädännöllisesti arvokkaita luontoarvoja tai suojelukohteita. Kiviaineksen louhinta voidaan toteuttaa alueella pääosin muuttamatta lainsäädännössä mainittuja tärkeitä elinympäristöjä ja vähentämättä uhanalaisten, vaateliaiden lajien luontaista levinneisyyttä. Kiviainesalueen reuna-alueella puuston säilyttäminen vaikuttaa suoraan maiseman muuttumattomuuteen. Huomionarvoinen kohde on metsäpuro ja lampi sekä siihen liittyvä suo 4. Louhinnan vaikutukset pysyvät vähäisinä tai kohtuullisina, kun puron ja lammen suuntaan kaikki suojapuusto säilytetään. Louhitut jyrkänteet olisi hyvä maisemoida portaittain. Kallioiden laella tulisi polkuverkosto suojata riittävin ja pitkäaikaisin suojauksin.

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin talousvesikaivo sijaitsee noin 380 metrin etäisyydellä.

Maisema on tavanomaista kallio- ja metsämaisemaa. Alueella ei ole maisemallisesti merkittävyyttä eikä se edusta kaunista maisemakuvaa eikä luonnon merkittäviä kauneusarvoja. Alueella ei ole erikoisia luonnonesiintymiä. Luonnontilaiset alueet suunnittelualueen ympäristössä ovat osittain loiva- ja osittain jyrkkäpiirteisiä ja peltoaluetta lukuun ottamatta enimmäkseen havupuuvaltaisen metsän peittämiä.

Alue ei sijaitse Naturaa 200 verkostoon kuuluvalla alueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä.

Pinta- ja pohjavesiolosuhteet

Ottamisalueen pintavedet imeytyvät pääosin maastoon ottamisalueella ja osin purkautuvat länsipuolella oleviin ojiin. Alueen pintavesien valumasuunnat eivät muutu ottamistoiminnan takia. Kaivu ulotetaan alimmillaan tasolle +76,00 N 2000. Lähimmässä kaivossa vedenpinnan korkeus on ollut 16.6.2023 + 65,10 N 2000.

Yleiskuvaus toiminnasta ja sen laajuudesta

Suunnitelman mukainen ottamisalue, eli alue, johon kaikki soranottoon liittyvät toimenpiteet kohdistuvat on pinta-alaltaan 19,1 ha. Pohjoiskoordinaatit 680293, eteläkoordinaatit 275282.

Alueella louhitaan kalliota, joka murskataan eri raekokoihin ja varastoidaan alueelle. Varastosta kiviaines kuormataan ja kuljetetaan pois kysynnän mukaan. Kalliomursketta tuotetaan enintään 120 000 tonnia vuodessa ja keskimääräinen vuosituotanto on 80 000 tonnia vuodessa. Alin ottotaso on + 76 m N 2000.

Louhinnassa käytetään kompressoria, vaunuporakonetta, iskuvasaraa, kaivinkonetta ja pyöräkonetta. Murskauksessa käytetään siirrettävää murskauslaitosta, joka toimii sähkömoottorilla.

Yhdistettyä maa-aines- ja ympäristölupaa haetaan 15 vuodeksi.

Ottamistoiminnassa tulee noin 45 m3-ktr kuorittua pintamaata. Pintamaa hyödynnetään alueen maisemoinnissa. Reunaluiskat louhitaan pystysuoriksi ja lopulliset luiskat muotoillaan siten, että niiden keskimääräinen kaltevuus on 1:3 tai loivempi. Luiskakaltevuutta vaihdellaan luiskan eri osissa niin, että ottamisalue sopeutuisi ympäröivän maaston muotoihin ja maisemaan mahdollisimman hyvin.

Toiminta-ajat
 

Hakemuksessa esitetyt toiminta-ajat ovat:

murskaus ja seulonta  80 pv/v ma-pe klo 7-22

poraus   80 pv/v ma-pe klo 7-19

rikotus   80 pv/v  ma-pe klo 8-18

räjäytys   8 pv/v ma-pe klo 10-18

kuormaus ja kuljetus 220 pv/v ma-pe klo 6-22, la 7-16

Käytettävät polttoaineet

Kevyttä polttoöljyä kuluu toiminnassa keskimäärin 60 t/a. Öljyjä keskimäärin 0,2 t/a ja voiteluaineita 0,15 t/a. Polttoaineet säilytetään lukituissa, katetuissa ja suoja-altaalla varustetussa säiliössä. Säiliöt ja koneet säilytetään tiivispohjaisella alueella.

Tukitoiminta-alueella varastoidaan imeytysmateriaalia öljy- tai polttoainevahinkojen varalta. Vaarallisia jätteitä ei alueella säilytetä.

Päästöt ympäristöön

Päästöt ilmaan ja niiden vähentäminen

Arvioidut päästöt:

Hiukkaset (sis. pöly)  8 t/a

Typen oksidit (NOx)   3 t/a

Rikkidioksidi (SO2)   0,001 t/a
Hiilidioksidi (CO2)   300 t/a

Pöly

Mahdollista pölyämistä torjutaan ja vähennetään varastokasojen sijoittelulla, kastelemalla, pitämällä kiviaineksen putoamiskorkeudet riittävän pieninä, leviämisestein, tuulisuojin ja koteloinnein. Toiminnassa käytetään murskaamoa, jossa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty tai leviämistä on vähennetty. Tarvittaessa selvitetään mittauksin toiminnasta aiheutuvat pölypitoisuudet lähimmässä häiriintyvissä kohteessa. Kasteluun käytettävä vesi tuodaan alueelle säiliöautossa.

Melu ja tärinä

Toiminnasta aiheutuvaa melua vaimennetaan ja ehkäistään murskaamon ja muiden melua aiheuttavien laitteiden, työmaateiden sekä pintamaiden ja kivikasojen sijoittelulla, käyttämällä kotelointeja sekä tarvittaessa meluestein. Alueella on tehty meluselvitys 2013.

Melutason tarkastusmittauksia eri toiminnoista ja työvaiheista aiheutuvasta melusta tehdään tarvittaessa. Mikäli tarkastusmittaukset osoittavat toiminnasta aiheutuvan melun ylittävän sallitun melutason ohjearvot, niin toimintatapoja muutetaan meluntorjunnan tehostamiseksi. Parannusten jälkeen todetaan mittauksin, että sallitut arvot eivät ylity.

Louhinnanaikaisia tärinämittauksia jatketaan. Tärinää mitataan louhinnan aikana kulloinkin lähimmästä mahdollisesta häiriintyvästä kohteesta. 

Liikenne

Toiminnasta aiheutuvaa raskasta liikennettä toiminta-alueella on noin 20-30 käyntiä vuorokaudessa. Liikennöinti alueelle tapahtuu suoraan tieltä VT 12.

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön

Suunnitellusta toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristöhaittoja. Etäisyyksien ja maasto-olosuhteiden vuoksi toiminnasta ei aiheudu merkittävää pöly- tai meluhaittaa. Ottamistoiminnan päätyttyä ottamisalue muuntuu ympäristöönsä sopivaksi, vähitellen metsittyväksi painanteeksi. Ottamistoiminnan päättymisen jälkeen alue jää maa- ja metsätalouskäyttöön.

Jätteet

Toiminnassa syntyy yhdyskuntajätettä, vaarallista jätettä sekä kierrätettäviä jätteitä. Yhdyskuntajäte säilytetään jätesäiliössä ja toimitetaan jätteenkäsittelyyn. Kierrätettävät jätteet, kuten pahvit, kuormalavat, metallit yms. lajitellaan erikseen ja toimitetaan jäteasemalle. Vaaralliset jätteet toimitetaan saman tien jäteasemalle. Hakemuksen mukaan käymälänä käytetään kuivakäymälää.

Kaivannaisjätteistä on tehty erillinen jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelman mukaan pintamaita syntyy yhteensä noin 45 m3-ktr. Pintamaat käytetään alueen maisemoinnissa.

Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja niihin varautuminen

Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristöhaittoja eikä maisemakuvan turmeltumista. Toiminnassa noudatetaan erityistä varovaisuutta öljyjen ja muiden haitallisten aineiden maaperään pääsyn estämiseksi. Alueelle varataan riittävä määrä imeytysturvetta ja öljynkeräysvälineitä öljyvahingon varalle. Alueella varastoitavat öljytuotteet säilytetään katetuissa, lukituissa ja vähintään tilavuuttaan vastaavilla suoja-altailla varustetuissa säiliöissä, joka on varustettu ylitäytönestimellä. 

Alueen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä huolehditaan. Toimintaan liittyviä riskejä pyritään vähentämään henkilöstön asianmukaisella perehdyttämisellä, toimintatavoilla, toiminta-alueen ja käytettävän kaluston kunnossapidolla sekä huolehtimalla alueen yleisestä siisteydestä.

Alueelle muodostuu työnaikaisia jyrkkiä rintauksia. Putoamisriskistä varoitetaan esim. lippusiimoilla ja varoituskylteillä. Alue on työmaa-aluetta, johon asiattomilla on pääsy kielletty. Jyrkät kallioleikkaukset suojataan asianmukaisin aidoin ja maavallein.

Toiminnan tarkkailu

Laitoksella pidetään työmaapäiväkirjaa, josta ilmenee: säätila, henkilöstö, koneet ja laitteet sekä töiden kulku, kuten tuotantomäärät, aloitukset, keskeytykset, muutokset yms. Työmaapäiväkirjaan kirjataan myös huomautukset, tarkastukset, korjausmääräykset ja tehdyt korjaukset.

Tärinämittaus tehdään louhinnan yhteydessä.

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta (BAT)

Toiminnassa käytetään sellaisia työmenetelmiä, tekniikkaa, koneita ja laitteita, joilla voidaan parhaiten ehkäistä ja vähentää toiminnan aiheuttamaa ympäristön pilaantumista tai häiriintymistä.

Alueen jälkikäyttö ja maisemointi

Ottamisalue pyritään sopeuttamaan mahdollisimman hyvin ympäröivään maisemaan ja palauttamaan mahdollisimman nopeasti luonnontilaan. Ottamistoiminnan etenemisen aikana kuorittavat pintamaat levitetään ottamisalueelle takaisin. Maisemointitoimenpiteitä tehdään mahdollisimman paljon jo ottamistoiminnan aikana niillä alueilla, joilla se on tarkoituksenmukaista. Pohjatason maisemointi aloitetaan massojen levityksellä kaivualueen luiskan ja pohjan taitekohdasta alueen keskelle päin. Alimmaiseksi levitetään kerros ottamisen yhteydessä syntyvää jätekiveä ja kivituhkaa, jonka päälle levitetään kerros alueelta kuorittuja pintamaita.  Levitettävän massan kerrospaksuus on noin 0,5-1,0 metriä. Maisemointiin voidaan käyttää myös muualta tuotavia puhtaita ylijäämämaita. Osa kalliosta voidaan jättää paljaaksi. Alue jätetään metsittymään luontaisesti.
 

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Lupaa haetaan maa-ainesten ottamisen aloittamiseen (jatkamiseen) mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa. Vakuudeksi ehdotetaan 5000 € (MAL 21 §, YSL 199 §).

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti kuuluttamalla 22.6.- 31.7.2023 Sastamalan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla. Asiakirjat ovat olleet julkisesti nähtävillä kuulutusajan ympäristöterveydenhuollon Sastamalan toimipisteessä ja Sastamalan ympäristönsuojelun internetsivuilla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa 28.6.2023. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu tiedossa oleville asianosaisille.

Hakemuksen johdosta ei ole järjestetty kuulemistilaisuutta tai yleistä katselmusta. Ympäristötarkastaja on tehnyt ottamisalueella tarkastuksen 31.8.2023.

Lausunnot

Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaisesti lausunto Sastamalan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta.

Sastamalan kaupungin terveydensuojeluviranomainen toteaa 26.6.2023 antamassaan lausunnossa, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.

Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia.

Valmistelija ympäristötarkastaja Anna Jouttunpää

Esittelijä Ympäristöterveydenhuollon johtaja

Päätösehdotus Ympäristöterveydenhuollon jaosto päättää myöntää Läänin Kuljetus Oy:lle seuraavan maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainesluvan ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kivenlouhintaan, murskaamiseen ja pilaantumattomien ylijäämämaiden vastaanottoon Sastamalan kaupungin Mielanniemen kylässä Mäkelän kallioalueella kiinteistöillä Mäkelä 790-460-1-82, Pulmikka 790-460-1-84 ja Reinilä 790-460-1-60. Tämä lupa sisältää maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 27 §:n ja siinä mainitun liitteen 1 taulukon 2. kohdan 7 c), 7 e) ja 12 b) mukaisen ympäristöluvan.

Hakemuksen mukainen toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain 21 §:n mukaisesti.

Toimintaa tulee harjoittaa ottamissuunnitelmassa ja lupahakemuksessa esitetyllä tavalla sekä noudattaa lisäksi seuraavia lupamääräyksiä:

Lupamääräykset:

Toimintaa koskevat yleiset lupamääräykset

1. Suurin sallittu kokonaisottomäärä on 675 000 k-m3, vuotuinen ottomäärä on noin 45 000 k-m3, 121 000 t/a.

Maa- ja kiviainesten otto on sallittua ottosuunnitelman mukaisesti alimmillaan tasoon +76,00 (N2000). Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan yläpuolelle on aina jätettävä vähintään kahden (2) metrin vahvuinen suojakerros.

Maisemointia varten voidaan ottaa vastaan muualta tuotavaa pilaantumatonta puhdasta ylijäämämaata maisemointia varten enintään 40 000 t/vuosi. Maa-aines on käytettävä alueen muotoiluun ja pohjan kasvukerroksen aikaansaamiseen.

Vastaanotetun ja maisemointiin käytetyn maa-aineksen määrä ja alkuperä tulee raportoida valvontaviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Vastaanotettavat maa-ainekset eivät saa sisältää vieraslajeja.  (MAL 11 §, YSL 52 §, VNA 331/2013 6 §)

2. Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Alueelle on merkittävä korkeuspiste, josta voidaan tarkkailla ottamisen etenemistä. Jyrkät luiskat on merkittävä näkyvästi maastoon esim. aidalla tai lippusiimalla ja varoituskilvillä. Merkinnät tulee pitää jatkuvasti kunnossa. Rakennetun kiinteän aidan kunto tulee tarkistaa riittävän usein. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. (MAL 11 §, VNA 800/2010 12 §)
3. Sallitut toiminta-ajat

Yöohjearvo koskee aamuisin klo 6-7 harjoitettavaa kuormausta ja kuljetusta. Kalliokiviaineksen räjäytys, rikotus, poraus ja murskaus tulee tapahtua arkipäivisin maanantaista perjantaihin pois lukien arkipyhät seuraavasti:

murskaus ja seulonta  ma-pe klo 7-22

poraus   ma-pe klo 7-19

rikotus   ma-pe klo 8-18

räjäytys    ma-pe klo 10-18

kuormaus ja kuljetus  ma-pe klo 6-22, la 7-16

Arkipyhinä ja sunnuntaisin toimintaa ei saa harjoittaa. (YSL 27 §, VNA 800/2010 8 §)

Päästöt ilmaan

4. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa häiriintyvissä kohteissa. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä kastelulla, toimintojen sijoittelulla, putoamiskorkeuksien säätämisellä, teknisillä ratkaisuilla kuten koteloinneilla tai muilla parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisilla menetelmillä. Ellei haitallista pölyämistä voida muutoin estää, pölyä aiheuttava toiminta on keskeytettävä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajan suorittamaan hiukkasmittauksia ja antaa hiukkaspäästöjen alentamista koskevia lisämääräyksiä. (MAL 11 §, MAA 6 §, VNA 800/2010 4 §, YSL 7, 52 §, VNA 713/2014 15 §, NaapL 17 §, JäteL 13 §)

Melu ja tärinä

5. Toiminnassa syntyvän melun A-painotettu keskiäänitaso (LAeq) ei saa ylittää lähimmissä häiriytyvissä kohteissa ulkona piha-alueella mitattuna päivällä (klo 07:00-22:00) 55 dB eikä yöllä (klo 22:00-07:00) 50 dB. Yöohjearvo koskee aamuisin klo 6-7 harjoitettavaa kuormausta ja kuljetusta. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melun A-painotettu keskiäänitaso ei saa ylittää päivällä 45 dB ja yöllä 40 dB.

Toiminnan aiheuttama melu on tarvittaessa selvitettävä mittauksin ulkopuolisen asiantuntija toimesta. Mittaukset tulee suorittaa louhinta- ja murskaustoiminnan aikana. (YSL 52 §, VNA 713/2014 15 §, NaapL 17 § VNA 800/2010 7 §, Vnp 993/1992)

6. Räjäytykset tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu vaaraa lähimmille kiinteistöille. Samanaikaisesti räjähtävä räjähdysainemäärä tulee pitää mahdollisimman pienenä. Räjäytyksistä on hyvissä ajoin etukäteen ilmoitettava valvontaviranomaiselle, lähimpien kiinteistöjen asukkaille sekä muille häiriintyville kohteille.  Jokaisen räjäytyksen yhteydessä on tehtävä tärinämittaukset lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. (YSL 6 ja 52 §, NaapL 17 §)

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

7. Kaikki jätteet tulee kerätä ja varastoida asiallisesti ennen eteenpäin toimittamista. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Vaarallista jätettä luovutettaessa jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetuksen 24 § (179/2012) mukaiset tiedot jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. (YSL 52 ja 58 §, YSA 15 §, JäteL 15, 29 ja 121 § sekä VNA 179/2012 24 §)
8. Jätteen määrää on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä vähentämään. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on eroteltava ja toimitettava höytykäyttöön. Jätteen saa luovuttaa vain jätelain mukaan hyväksytylle toimijalle. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 8, 12, 15, 28-30 ja 72 §)
9. Kaivannaisjätteet tulee varastoida ja käsitellä kaivannaisjätehuoltosuunnitelman mukaisesti. (YSL 114 §)

Pintavesien käsittely

10. Alueelle kertyvät pintavedet, jotka eivät imeydy otto-alueella, tulee johtaa selkeytysaltaan kautta ojaan. Suunnitelma selkeytysaltaasta tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella 30.11.2023 mennessä. Ojaan johdettavien pintavesien tarkkailunäytteet on tutkittava 2 kertaa vuodessa, ylivirtaamakausina keväällä ja syksyllä. Näytteestä tutkitaan pH, sameus, sulfaatti, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), rauta, arseeni, kokonaistyppiyhdisteet (NO3-N, NH4-N) ja öljyhiilivedyt (C10-C40). Vesinäytteet tulee analysoida sertifioidussa laboratoriossa. (YSL 49, 52, 62 §)

Varastointi

11. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä.

Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Säiliöautot ja työkoneet on säilytettävä niille varatuilla paikoilla HPDE-kalvolla suojatulla tukitoimintojen alueella.

Mikäli käytetään erillisiä polttoainesäiliöitä, on niiden oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava laponestolla, ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Tankkauslaitteisto on oltava lukittuna aina kun alueella ei työskennellä.

Muut alueella varastoitavat kemikaalit on varastoitava katetussa ja suojatussa tilassa, varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että vuototapauksessa saadaan kemikaalit kerättyä talteen.

Raaka-aineet, tuotteet, polttoaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa taikka pilaantumisvaaraa pinta-, pohjavesille tai maaperälle. (YSL 7, 8, 43 ja 45 §, JäteL 8 ja 72 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010 9 §)

12. Paikalla tulee olla varattuna riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen varalle. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

13. Häiriöistä, joista saattaa aiheutua merkittävää ympäristöhaittaa on välittömästi ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollisista öljyvahingoista on välittömästi ilmoitettava alueelliselle pelastuslaitokselle ja ryhdyttävä välittömiin rajoitustoimiin vahingon leviämisen estämiseksi. Toimintaohjeet mahdollisten ympäristövahinkojen varalta on oltava nähtävillä työmaalla. (YSL 52, 123 ja 134 §, YSA 15 §)

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

14. Alueen toiminnoista ja siellä syntyneistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Yhteenveto edellisen vuoden kirjanpidosta on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenvedossa on esitettävä seuraavat asiat:

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä (t)

- polttoaineiden ja räjäytysaineiden laatu- ja kulutustiedot

- murskauksen ja louhinnan toiminta-ajat sekä räjäytysajat

- laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt

- tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet

- jätehuoltoa koskevat tiedot: syntyneet jätteet, vaaralliset jätteet ja niiden toimituspaikat

- tärinämittausten tulokset

- pohjaveden pinnan korkeuden mittaustulokset, lähin kaivo 2 vuoden välein

- tiedot toiminnanharjoittajan oma-aloitteisesti tekemien mittausten tuloksista

- tiedot hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta (tarkkailu esim. silmämääräinen huomiointi työmaapäiväkirjassa)

- maisemointia varten vastaanotetun ja maisemointiin käytetyn maa-aineksen määrä (t) ja maa-aineksen alkuperä

Ympäristönsuojelun yhteenvedon perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään viimeiseltä kuudelta vuodelta viranomaisten nähtäväksi. (MAL 23 a §, YSL 62 §, JäteL 8, 28, 29 ja 30 §)

15. Maa-ainesluvanhaltijan tulee vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä ilmoittaa otetun aineksen määrä ja laatu sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan. (MAL 23 a ja b §, MAA 9 §)
16. Laitokselle on nimettävä vastuuhenkilö onnettomuus- ja häiriötilanteita ja toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön nimi ja yhteistiedot on ilmoitettavat valvontaviranomaiselle. Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina. (MAL 11 §, MAA 6 §, VNA 800/2010 12 §, YSL 52, 62 §, YSA 15 §, JäteL 141 §)

Toiminnan aloitus

17. Ennen ottamisen aloittamista tulee hakijan ottaa yhteys kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen aloituskatselmuksen pitämistä varten. (MAL 14 §)

Maisemointi ja loppukatselmus

18. Alue on maisemoitava ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla mahdollisimman hyvin ympäröivään maisemaan sopivaksi. Maisemointi on saatettava loppuun luvan voimassaoloaikana.

Jyrkät seinämät tulee louhia yläosasta portaille ja luiskat muotoilla louheilla ja pintamailla kaltevuuteen 1:3. tai loivemmiksi. Ottotoiminnan yhteydessä syntyneet kaivannaisjätteet on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä ottoalueen maisemoinnissa. Ottoalueelle ei saa jäädä maa-aineskasoja ja tiivistyneet, tarpeettomat tienpohjat sekä varastokasojen pohjat tulee pehmentää ennen pintamateriaalin levittämistä. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajeja. Ottoalueelle tulee istuttaa alueelle ominaisia puuntaimia vähintään 3 000 kpl/ha, mikäli alue ei taimetu luontaisesti. Alueelle soveltumaton käyttö on estettävä esimerkiksi puomilla tai siirtolohkareilla. Ottamiseen liittyvät rakennelmat on poistettava alueelta.

Ottamissuunnitelman ja lupaehtojen noudattamisen ja maisemoinnin edistymisen seuraamiseksi tulee paikan päällä järjestää tarvittaessa hakijan ja valvontaviranomaisen yhteisiä katselmuksia.

Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. (MAL 10, 11 §, MAA 6, 8 §, YSL 52, 94 §, VNA 713/2014 15 §, JäteL 72 §)

Muut määräykset

19. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)
20. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvien parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden ja toimintatapojen kehittymistä ja otettava niitä soveltuvin osin käyttöön, jos näin voidaan vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. (YSL 8, 52 §, YSA 15 §)
21. Toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, kun luvansaaja on toimittanut 5 000 euron vakuuden ja sitä koskevat asiakirjat Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 199 §, MAL 21 §)

Päätöksen perustelut

Maa-aineslain mukaiset perustelut

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 6 §:ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti 15 vuodeksi. Pidempi lupa-aika mahdollistaa varantojen tehokkaan käytön.

Ympäristönsuojelulain mukaiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti luvassa on annettava määräykset mm. päästöjen rajoittamisesta, jätteiden syntymisen vähentämisestä ja haittojen vähentämisestä. YSL:n 58 §:n mukaan luvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. YSL:n 62 §:n mukaisesti tulee myös antaa tarpeelliset määräykset toiminnan ja päästöjen tarkkailusta.

Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 on annettu mm. määräys toiminnan sijoittumisesta 3 §, ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta 4 § ja meluntorjunnasta 6 §. Asetusta sovelletaan vähimmäisvaatimuksena silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille.

Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta YSL 199 § asetettua vakuutta vastaan on perusteltua, koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, jonka jatkamiseksi lupaa haetaan. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota 199 §:ssä tarkoitetun määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.

Lupamääräysten perustelut:

Tuotannon ja toiminta-aikojen rajoituksilla varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle ja asutukselle ottaen huomioon toimintojen sijoittuminen häiriintyviin kohteisiin nähden. Kokonaisottomäärä ja ottamisalue ovat hakemuksen mukaiset. Päivittäiset ja vuotuiset toiminta-ajat ovat hakijan esittämät. Ympäristöluvassa voidaan lisäksi erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello 7.00-18.00 välisenä aikana, 800/2010 8 §. (Lupamääräys 1 ja 3)

Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene naapurikiinteistöjen puolelle tai laajemmalle alueelle kuin ottosuunnitelmassa on esitetty. (Lupamääräys 2)

Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamista haitoista ja tarvittaessa rajoitettava tai poistettava niitä. (Lupamääräys 4, 5, 6 ja 10)

Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava laitokseen, jolla on lupa käsitellä vaarallista jätettä. Siirtoasiakirjan avulla voidaan valvoa vaarallisten jätteiden kulkua tuottajalta asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä. Jätelaissa ja valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa   määritellään, millä edellytyksillä jätettä voidaan luovuttaa. (Lupamääräys 7 ja 8)

Haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta, mikä edellyttää toiminnanharjoittajalta huolellisuutta ja varovaisuutta raaka-aineiden, tuotteiden, polttoaineiden sekä jätteiden varastoinnissa ja käsittelyssä. (Lupamääräys 9,11 ja 12)

Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisyyn liittyy myös varautuminen häiriö- tai onnettomuustilanteisiin sekä riittävä tiedottaminen. (Lupamääräys 13)

Seuranta ja raportointi vaaditaan valvonnan toteuttamiseksi. (Lupamääräys 14, 15 ja 16)

Vastaavan hoitajan nimeäminen helpottaa yhteydenpitoa lupaviranomaisen kanssa ja toiminnan valvontaa. (Lupamääräys 16)

Alkukatselmuksella varmistetaan esimerkiksi ottamisalueen rajausmerkinnät. (Lupamääräys 2 ja 17)

Maa-aineslain 10 §:n nojalla myönnetyn luvan voimassaoloajan aikana luvan haltijan on toteutettava myös kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet. (Lupamääräys 18)

Toiminnanharjoittajan on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä. (Lupamääräys 19)

Ympäristöluvanvaraisessa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Velvollisuus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskee myös jo toimintansa aloittaneita laitoksia ja toiminnanharjoittajan tulee ottaa käyttöön päästöjä vähentävää uutta tekniikkaa, mikäli sellaista on kohtuullisin kustannuksin saatavilla. (Lupamääräys 20)

Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta on perusteltua, koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, jonka jatkamiseksi lupaa haetaan. (Lupamääräys 21)

Päätöksen voimassaolo

Lupa myönnetään 15 vuoden määräajaksi. Päätös on voimassa 5.10.2038 saakka.

Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa.

Korvattavat päätökset

Päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Sastamalan kaupungin rakennuslautakunnan myöntämän maa-ainesluvan Rakla RAKLTK 21.01.2014 § 11 ja Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston myöntämän ympäristöluvan YMPJAOST 21.01.2014 § 4. Tilalla Pulmikka 790-460-1-84 on ollut Sastamalan kaupungin rakennuslautakunnan RAKLTK 21.04.2009 § 31 myöntämä maa-ainesten ottolupa, lupa oli voimassa 23.4.2019 asti.

Maksut ja vakuudet

Maa-aineslupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastusmaksu on                                                                      8687,50 €

Maa-aineslain mukainen päätös hakemuksesta toiminnan aloittamiseen ennen luvan lainvoimaisuutta               200,00 €

Ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu on    1 000,00 €
 

Toiminta sijoittuu alle 500 m lähimmästä asuin- tai lomarakennuksesta, lisätään maksuun                             250,00 €

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen vakuuden hyväksymistä

koskevan asian käsittelystä peritään lisämaksu, joka on 20

prosenttia yhteiskäsittelyssä ratkaistavan ympäristölupahakemuksen käsittelymaksusta                                                        250,00 €

      Yhteensä   10 387,50 €

Valvontamaksu

Erikseen peritään lisäksi vuosittain maa-ainesoton valvontamaksu sekä valvontaohjelman mukaisesta ympäristöluvanvaraisen toiminnan tarkastuksesta maksu. Maksut määräytyvät voimassa olevien taksojen mukaan.

Vakuus

Luvan saajan tulee ennen toiminnan aloittamista asettaa (19,1 ha) 95 500 euron suuruinen vakuus mahdollisten alueen jälkihoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vakuus on määritelty Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen maa-ainestaksan mukaisesti vähintään 5 000 €/ha.

Vakuus kattaa koko suunnitelma-alueen ja korvaa aikaisempaa ottoa koskevat vakuudet, Sastamalan kaupunki rakennuslautakunta, 21.04.2009 § 31, 41 400 € ja 21.04.2014 § 11, 57 000 €.)

Vakuuden tulee olla voimassa 5.10.2039 asti tai kunnes kaikki luvan ja sen määräysten edellyttämät jälkihoito- ja muut toimenpiteet on tehty ja hyväksytty lopputarkastuksessa.

Sovelletut oikeusohjeet
 

Maa-aineslaki (MAL 555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Forssan kaupungin jätelautakunnan jätehuoltomääräykset (voimassa 1.1.2023)

Sastamalan kaupungin yhteistoiminta-alueen ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (1.3.2023)

Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maa-ainestaksa (1.3.2023)
 

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta ympäristönsuojelulain 190 §:n mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä.

Päätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti. Päätös ja sitä koskeva kuulutus julkaistaan Sastamalan kaupungin internetsivuilla. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä verkkosivuilla julkaisemisajankohdasta lukien. Päätöksen tiedoksisaantipäivä on 5.10.2023.

Pöytäkirjanote:

Luvan hakija

Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä:
Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto.

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisätietoja ympäristötarkastaja, Anna Jouttunpää, 040 592 3103