Ympäristöterveydenhuollon jaosto
Pöytäkirja 05.12.2023/Pykälä 52

YMPTJAOS 05.12.2023 § 52  

545/11.01.00/2023  

Asia

Ympäristönsuojelulain 39 §:n ja maa-aineslain 4 §:n mukainen
hakemus maa- ja kiviaineksen ottoon sekä kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaamiseen

Hakija

Cattipojat Oy
Vuoritie 14
38250 Sastamala
y-tunnus: 0790770-5

Toiminta, jolle haetaan maa-aines- ja ympäristölupaa

Lupaa haetaan maa- ja kiviaineksen ottoon sekä kalliokiviaineksen louhintaan sekä murskaukseen siirrettävällä kivenmurskaamolla Sastamalan kaupungin Soinilan kylässä, Lähteenmäen kallioalueella, kiinteistöillä Lähteenmäki 790-468-4-18 ja Laurila 790-483-1-101.

Lupaa haetaan 10 vuodeksi ja kokonaisottomäärä on 244 000 k-m3. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen ja toiminnan aloittamiselle ennestään kuorituilla alueilla mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta haetaan lupaa YSL 199 § ja 21 §:n mukaisesti.

Lisäksi haetaan lupaa tuoda alueen ulkopuolelta pilaantumattomia ylijäämämaita täydentäviksi maisemointitarpeiksi enintään 9000 t vuodessa.

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain (555/1981) 4 § ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentti sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdat 7 c ja 7e.

Toimivaltainen lupaviranomainen

Toimivaltainen viranomainen on maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n 1 momentin kohtien 6 a ja 6 b mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto.

Asian vireilletulo

Maa-aines- ja ympäristölupahakemus on tullut vireille 19.9.2023. Hakemuksesta on toimitettu korjattu ja täydennetty versio 12.10.2023. Hakemusta täydennettiin pohjavedenpinnan korkeuden seurannan osalta myös tarkastuksella 17.11.2023.

Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset

Sastamalan kaupungin rakennuslautakunnan myöntämä maa-aineslain mukainen lupa maa-aineksen ottamiseen (RAKLTK 12.11.2013 § 110, muutettu YMPJAOST 17.12.2019 § 50 ) ja Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston myöntämä ympäristölupa (YMPJAOST 24.10.2013 § 52) ovat voimassa 15.12.2023 asti.

Alue ei sijaitse asema- tai yleiskaava-alueella. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 kallionottoalue sijoittuu aluemerkintöjen ulkopuoliseen maaseutualueeseen (M). Lähimmät merkinnät ovat:

-          laaja Kilpijoen-Hoipolan-Tyrväänkylän maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema (Ma), jonka reunan lähimpään kohtaan on kallionottoalueelta vähimmillään 170 m

-          suurehko Marjasuon, Pumikanmaan ja Paahtakallion kiviaineshuollon kannalta tärkeä alue (EOk), jonka reunan lähimpään kohtaan on kallionottoalueelta vähimmillään 1,0 km

Kiinteistö Lähteenmäki 790-468-4-18 on hakijayrityksen omistuksessa ja kiinteistön Laurila 790-483-1-10 osalta toiminta tapahtuu maanomistajan kanssa laaditun sopimuksen mukaisesti.

Sijainti ja sen ympäristö

Kallioalue sijaitsee VT 12:n läheisyydessä, noin 4,5 km etäisyydellä Sastamalan keskustasta

Suunnittelualue sijaitsee kallioisessa mäntyvaltaisessa kangasmetsässä, joka on talousmetsäkäytössä. Lähellä on myös maanviljelyskäytössä olevaa peltoa. Itse suunnittelualue on pääosin nykyistä louhosta, mutta laajenee uudelle alueella lounaisnurkassa. Laajennusalue on mäntyvaltaista havumetsää.

Suunnittelualuetta lähimmät asuin- tai lomarakennusten oletettavasti säännölliseen oleskeluun käytettävät pihapiirit ovat melko tasaisesti eri suunnissa ja vaihtelevasti 140.590 metrin etäisyyksillä. Säännölliseen oleskeluun käytettäviä piha-alueita tai muita VNa 800/2010 mukaisia "häiriöille alttiita kohteita" ei sijaitse sellaisella etäisyydellä, että ne rajaisivat louhittavaa aluetta.

Maisema ja luonto

Alueella ei ole maisemallisesti merkittäviä piirteitä.

Alueen lähistollä ei ole Natura - tai luonnonsuojelualueita. Lähin Natura-alue on Kilpikoski (FI0358001) 4,5 km länteen, jonka suojeluperusteena on "Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (koodi: 3210)". Kallionottotoiminnalla ei ole uhkaa Natura-alueen suojeluperusteille.

Luontoarvot on selvitetty Laji.fi -tietopyynnön, valokuvien ja karttatarkastelun pohjalta. Tarkastelun perusteella alueella ei oleteta olevan merkittäviä luontoarvoja.

Pinta- ja pohjavesiolosuhteet

Louhoksen valumavesillä on yksittäinen selkeä pintavesireitti. Vedet valuvat itäpuolelle Kolunojan latvoille. Kolunoja laskee Soinilanojaan ja se edelleen Kokemäenjokeen. Laskureitti on jokseenkin kokonaan peltomaisemaa, ja matkan varrella ei ole järviä tai lampia. Pintavedet ohjataan alueelta selkeytyslataan kautta ojiin.

Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee lähimmillään 3,5 km päässä suoraan idässä.

Kallioisella alueella pohjavesi sijaitsee kallion pinnan kuoppien maapeitteessä. Niiden yhteydet toisiinsa ovat melko satunnaisia, eli mitään merkittävän laajuisia yhtenäisiä pohjavesiesiintymiä ei ole.

Yleiskuvaus toiminnasta ja sen laajuudesta

Kallionoton pohjatasoksi tulee nykyiseen pohjaan sopiva ja hallitun hulevesien ohjauksen ja käsittelyn mahdollistava +76,9.+77,5 (N2000).

Ottamisalueen pinta-ala on 8,9 ha, josta lupakaudella louhittavan alueen pinta-ala on 1,5 ha. Louhittavan kallion määrä on 244 000 m3ktr/a, eli noin 659 000 tonnia.

Arvioitu vuotuinen louhittavan kallion ja louheesta valmistettavien kiviainestuotteiden määrä on keskimäärin 66 000 t/a (24 000 m3ktr/a), mutta enintään 250 000t/a (93 000 m3ktr/a). Ottamistoiminnan vuotuista laajuutta määrittää tuotteiden kysyntä ja toiminnanharjoittajan menestyminen kiviainestoimituksia koskevissa tarjouskilpailuissa. Kysynnän taustalla on yleensä rakennushankkeet taloudellisen kuljetusmatkan päässä, esimerkiksi julkiset infrahankkeet.

Muualta tuotavia pilaantumattomia maisemointiaineksia arvioidaan otettavan vastaan keskimäärin 5 000 t/a tai enintään 9 000 t/a.

Arvio kuorittavan pintamaan määrästä on 8 000 m3ktr.

Toiminta-ajat

Hakemuksen mukaiset toiminta-ajat ovat vuosittain 15.8.-15.6.:

poraus   ma-pe klo 7-21

räjäytykset  ma-pe klo 8-18

rikotus    ma-pe klo 8-18

murskaus ja seulonta  ma-pe 7-22

kuormaus ja kuljetus  ympärivuotisesti ma-pe 6-22 ja la 7-18.

Kuormaamiselle ja kuljetukselle lauantaipäiville haettava toiminta-aika perustuu tarpeeseen palvella paikallisesti myös pientalorakentajia, tai kiirehdittäviä ja siksi viikonloppuisin rakennettavia kohteita. Tämä ei tarkoita, että toimintaa

olisi säännönmukaisesti lauantaisin, vaan että tähän on tarvittaessa mahdollisuus.

Arvio toiminnan ajallisesta laajuudesta vuosittain

Suunniteltu toiminta on jaksottaista. Tyypillisessä louhinta- ja jalostusjaksossa irrotetaan ja jalostetaan esimerkiksi 25 000 t kalliota. Yhdessä tällaisessa jaksossa poraukseen voi mennä tyypillisesti 4-5 työpäivää, irrotukseen (panostus ja räjäytys) yksi päivä, ja jalostukseen esimerkiksi 7-20 työpäivää. Osan aikaa

jalostusjaksosta seuraavan irrotettavan kentän poraus saattaa olla samaan aikaan käynnissä. Tällöin puhutaan nk. täyden toiminnan tilanteesta.
 

Käytettävät polttoaineet

Kevyttä polttoöljyä kuluu toiminnassa keskimäärin 48 t/a tai enintään 175 t/a. Alueella nykyisellään olevan ajettavien työkoneiden tankkaus- ja säilytyspaikan mitoitus ja maaperän suojausrakenteiden kunto tarkistetaan uuden lupakauden alussa. Tarvittaessa rakenteet korjataan.

Säilytyspaikkana käytetään asfaltoitua tai HDPE-kalvolla pohjamaasta eristettyä paikkaa. Polttoainetta säilytetään tällä alueella alle 10 m3 kerrallaan yhdessä tai useammassa kaksoisvaipallisessa säiliössä, joissa ylivuoto-osan tilavuus on suurempi kuin kerralla säilytettävä polttoainemäärä. Näin toimien VNa 314/2020 mukaiset tekniset vaatimukset eivät tule sovellettavaksi.

Murskaus- ja seulontakaluston tankkaus tehdään tuomalla polttoainesäiliö käymään alueella kuorma-auton lavalla tai pakettiauton perässä.

Räjähdysaineita käytetään keskimäärin 20 t/a tai enintään 75 t/a. Räjähdysaineita ei säilytetä alueella lainkaan, vaan louhija tuo ne kohteeseen vain panostustyön ajaksi ja vie työvuoron päätteeksi pois mukanaan.

Päästöt ympäristöön ja niiden ehkäisy

Päästöt ilmaan

Arvioidut päästöt ilmaan:

Pöly

Kivipölyn lähteitä alueella on murskaus- ja seulontakalusto sekä poravaunu. Erityisen kuivalla ja tuulisella säällä myös varastokasat tai liikkuvan kuorma-auton lavalla olevat murskekuormat voivat pölytä.

Louhoksen korkeat reunat, maavallit sekä metsäkaistaleet ehkäisevät kivipölyn leviämistä. Lisäksi BAT-menettelyinä porauksessa irtoavaa pölyä imuroidaan poravaunun pölykeräimellä, murskattavaa kiviainesta kastellaan tarvittaessa pölyn sitomiseksi, materiaalien pudotuskorkeudet kauhoista pidetään mahdollisimman matalina, ja varastokasojen estevaikutusta hyödynnetään.

Ennakkoon arvioiden nämä pölyn leviämisen torjuntakeinot ovat todennäköisesti riittäviä niin että kivipöly ei leviä lähimpien asuin- ja lomarakennusten pihoille tai itäpuoleiselle pellolle. Pölyn leviämisen osalta ei ole suunniteltu muita tarkkailutoimia kuin aistinvarainen tarkkailu. Mikäli toiminnan aikana nousee esiin epäilyjä tai väittämiä kivipölyn leviämisestä haitallisessa määrin lähistön häiriölle alttiisiin kohteisiin, pölyn leviämistä mitataan.

Liikenne

Murskeenajon reitti on sama kuin tähän saakka, eli nimeämätön yksityistie, joka liittyy Saarikontiehen ja edelleen Huittistentiehen (VT12). Vt12 ja louhoksen välinen reitti on geometrian ja kantavuuden puolesta asiallisessa ja murskeenajoon soveltuvassa kunnossa. Toiminnasta aiheutuvaa raskasta liikennettä toiminta-alueella syntyy keskimäärin 4,6 käyntiä vuorokaudessa tai enintään 40 käyntiä vuorokaudessa.

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja niiden ehkäisy

Melu

Toiminnan melun lähteet oletetussa merkittävyysjärjestyksessä:

1. Poraus, joka tapahtuu korkealla kallioleikkauksen päällä, mistä melun leviämistä ei voida helposti torjua varastokasoilla tai maaston muodoilla
2. Murskausprosessi, eli liikuteltavat tela-alustaiset murskaus- ja seulontayksiköt, joita voi olla alustavasti 1-3 kpl sekä kuormattavan louheen rikotus iskuvasaralla
3. Kuormaukseen ja kuljetukseen liittyvät melunlähteet, eli murskeiden kuormausäänet sekä työkoneiden peruutushälyttimet ja moottoriäänet

Melu otetaan huomioon laitteiden ja varastokasojen sijoittamisessa alueelle, siten että ne torjuvat melun leviämistä. Murskaus ja seulonta tapahtuu aina louhoksen pohjatasolla korkeusasemassa +75.+77. Lisäksi melua torjutaan normaalein BAT-menettelyin:

-          kalusto pidetään huollettuna, huomioiden erityisesti koteloinnit ja liikkuvien osien kumivaimentimet

-          varastokasoja synnytetään hallitusti sopiviin kohtiin suhteessa meluaviin kalustoihin, jotta ne toimivat meluesteenä tarvittaviin suuntiin

-          materiaalien pudotuskorkeudet kauhasta pyritään pitämään matalina

Käsitys melun leviämisestä alueelta perustuu vuoden 2013 meluselvitykseen (Taratest Oy). Meluselvityksen johtopäätöksenä todettiin, että suunniteltu ottaminen on mahdollista tehdä aiheuttamatta VNp 993/1992 raja-arvojen ylityksiä lähimpien asuin- ja lomarakennusten pihoilla. Nyt suunniteltu ottamisalueen laajennus ei muuta asetelmia melun leviämisen kannalta huonommaksi, vaan tilanne pysyy varsin samanlaisena. Näin ollen on syytä olettaa, että suunnitelman mukaisella toiminnalla melun raja-arvojen ylitykset ovat edelleen vältettävissä.

Meluntorjunnan riittävyyden varmistamiseksi melua mitataan niiden asuin- ja lomarakennusten pihoilla, joilla melutasot voivat ennakkoon arvioiden olla korkeimmat.

Mittauspaikat tarkennetaan mittausten edellä mittauksen tekijän toimesta. Melumittaukset esitetään tehtäväksi uuden lupakauden ensimmäisen porausjakson aikana, sekä lisäksi ensimmäisen nk. täyden toiminnan tilanteen aikana, ts. kun porausta tehdään samaan aikaan murskausprosessin kanssa. On mahdollista, että näitä täyden toiminnan tilanteita ei tule lainkaan, mikäli kallionotto voidaan järjestää siten, että poraus ja murskaus ovat aina eri aikaisesti. Tällöin sen tilanteen mittaus jäisi tekemättä.

Hakija ei arvioi toiminnalla olevan vaikutuksia ympäristöön. Kohde on metsän ympäröimä ja syrjäinen, eikä toiminnan arvioida siten vaikuttavan esimerkiksi yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. Alueella ei ole merkittäviä luontokohteita ja maisema entisöidään ottotoiminnan jälkeen.

Tärinä

Tärinävaikutusten hallitsemiseksi lähimpien asuinrakennusten ohjeelliset heilahdusnopeuden raja-arvot on määritetty kohteen aiemman louhintahistorian aikana. Asuinrakennuksia on katselmoitu ja tärinää mitattu tarpeelliseksi katsotussa määrin. Tämän uuden ottamissuunnitelman myötä uuden lupakauden ensimmäisten louhintojen yhteydessä katselmointi- ja tärinämittaustarpeet uudelleenarvioidaan. Muutoin tärinävaikutusten hallinta- ja seurantatoimia jatketaan kuten tähänkin saakka.

Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin

Louhosalueelle satavat hulevedet likaantuvat jossain määrin louhoksessa virratessaan. Veteen liukenee räjähdysaineiden käyttöön liittyviä typpiyhdisteitä ja vesi samenee hienojakoisen kiviaineksen sekoittuessa siihen. Joissain muissa kohteissa paljastuneilta tuoreilta kivipinnoilta voisi liueta arseenia, rikkiä tai

muita haitallisia aineita hulevesiin, mutta kohdealueen kallioperässä ei tiettävästi ole tällaisia haitta-aineita merkityksellisinä pitoisuuksina.

Mahdollisten pintavesien kautta välittyvien haittojen kohteena olisi laskureitin vesistöt. Hulevesien laskureitiltä ei ole tunnistettu tällaisen vähäisen likaantumisen kannalta herkkiä luontokohteita.

Pintavesiin liittyvien haittavaikutusten ehkäisy perustuu käsittelyyn selkeytysaltaassa. Alueelta poistuvien pintavesien laatua seurataan näytteenotoin kerran vuodessa syksyisin.

Pohjavesivaikutusten kohteina olisivat pääasiassa lähimmät talousvesikaivot. Kuluvalla lupakaudella hakijan tietoon ei ole tullut epäilyjä kallionoton vaikutuksesta lähistön talousvesikaivojen veden laatuun tai riittoisuuteen. Ko. kaivojen vesiä ei ole tutkittu hakijan toimesta. Pohjavesivaikutusten selvittämiseksi esitetään uuden pohjavesiputken asennusta ja siitä vuosittain tehtävää tarkkailua. Pohjavesiputken sijainti valitaan alustavasti louhoksen koillisreunan tuntumaan johonkin sellaiseen kohtaan Lähteenmäki-tilan puolella, joka on louhoksen ja lähimpien talousvesikaivojen välissä, eli kuvaisi mahdollista pohjavesiyhteyttä pitkin välittyvää vaikutusta pohjaveteen. Putki asennetaan uuden lupakauden aluksi ja siitä otetaan näyte kerran vuodessa. Lisäksi pohjavesiputkesta mitataan vesipinta näytteenoton yhteydessä. Pohjavedenpinnan tarkkailun osalta esitettiin tarkastuksella hakemuksesta poiketen tarkkailua kerran vuodessa.

Jätteet

Varsinaisia työkoneiden huoltotoimia ei tehdä alueella, mutta joskus jokin öljyn- tai akun vaihto tms. vähäinen huoltotoimenpide voi tulla tarpeeseen, ja näin ollen pieniä määriä jäteöljyjä tai akkuja voi kertyä. Jalostusprosessin jätteinä syntyy ajoittain rikkoutuneita seulaverkkoja, murskainten kulutusosia ja vähäisiä

määriä vaihto-osia. Lisäksi jalostusjakson aikana alueella voi olla sosiaalitila ja umpisäiliöllinen kuivakäymälä. Näihin liittyen voi syntyä pieniä määriä talousjätettä.

Jätteet säilytetään asiallisesti jäteastioissa ja hoidetaan asianmukaisesti pois alueelta, mukaan lukien vaarallisen jätteen käsittelyyn liittyvät asiakirjakäytännöt. Vaarallisen jätteen säilyttämiseen käytetään esim. jätelajeittain merkittyjä

astioita lukittavassa varastokontissa. Jalostusjaksojen aikana mahdolliselle erilliselle murskausurakoitsijalle asetetaan sopimusteknisesti vaatimus näistä käytännöistä. Jalostusjaksojen ulkopuolella alueella ei säilytetä vaarallisia jätteitä lainkaan.

Kaivannaisjätteiksi voidaan katsoa pintamaat, kannot ja hakkuutähteet sekä mahdollinen epäkurantti sivukivi. Pintamaat ja mahdollinen sivukivi varastoidaan alueella niille varatulla paikalla ja käytetään maisemointivaiheessa alueen pintakerroksiin.

Kantojen ja hakkuutähteiden määräksi arvioidaan noin 10 m3. Ne hyödynnetään hakkeena joko hakijan itsensä tai yhteistyökumppanin toimesta.

Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja niihin varautuminen

Kohdealueen ympäristössä ei ole sellaista ulkoilua, oleskelua tai muuta vastaavaa, joka aiheuttaisi tarpeen irrotettavien kenttien täkkäykseen. Louhinnan riskien kohteena ovat pääasiassa alueella kallionotossa työskentelevät henkilöt, ja vaikutustapa on sinkoavat lohkareet. Kenttien irrotusjärjestyksen, räjähdysainemäärän, reikäkuvioiden ja räjäytysten ajoitusten avulla irrotukset suunnataan hallitusti louhoksen vapaaseen tilaan.

Räjäytysten ajaksi alueen henkilöstö tyhjennetään turvallisen matkan päähän. Liikenne louhokselle johtavalla tiellä katkaistaan, ja samalla varmistetaan, ettei itäpuolen pellolla ole juuri työkone liikkumassa louhoksen lähellä.

Tärinävaikutusten hallitsemiseksi lähimpien asuinrakennusten ohjeelliset heilahdusnopeuden raja-arvot on määritetty kohteen aiemman louhintahistorian aikana.

Alueen jälkikäyttö ja maisemointi

Ottamistoiminnan jälkeen ottamisalueen oletetaan siirtyvän metsätalouskäyttöön. Suunniteltu louhoksen pohjan rakenne, missä ottamistason alla on irtilouhittua patjaa, missä valumavedet virtaavat, tarjoaa hyvän alustan metsän kasvatukseen. Puiden juuret pääsevät tunkeutumaan louhekerrokseen.

Reunoihin ja pohjatasoon saakka otetuilla alueen reunoilla maisemointityöt aloitetaan, kun tilankäyttö sen mahdollistaa.

Kallion päältä sivuun kuorituilla maa-aineksilla rakennetaan noin 1:3 luiskat, joiden pintaan tulee kerros eloperäisiä aineksia sisältävää pintamaata.

Louhoksen pohjalle levitetään loput kuoritut maa-ainekset sekä muualta tuodut pilaantumattomat ylijäämämaat. Nämä ainekset levitellään siten, että kaikkialla on vähintään noin 20 cm kerros, ja ainekset saavat olla muutoin epätasaisesti jakaantuneena.

Jos alueella on kertyneenä rikkokiveä tai muuta laadullisesti epäkelpoa louhittua kiveä, se voidaan sijoittaa reunaluiskien pohjalle tai esim. maisemallisesti pohjaa elävöittäviksi röykkiöiksi.

Louhoksen itäreunan melu- ja maisemavallia loivennetaan tarvittaessa kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi, siten että se soveltuu metsätalouskäyttöön.

Metsityksessä suositaan luontaista metsitystä, mikä auttaa estämään vieraslajien leviämistä. Maisemoitujen osien annetaan metsittyä luontaisesti 2 vuotta, minkä jälkeen metsittymistilanne tarkistetaan. Jos puuntaimettomia laikkuja esiintyy, tarvittaessa siirrellään alueen sisältä eloperäisiä aineksia sisältäviä pintamaita kasvualustaksi ja istutetaan metsätalouskäytön kannalta tarkoituksenmukaisia puuntaimia maanomistajan ohjeistamaan tiheyteen, tai noin 2000 kpl hehtaarille. Tämän työn tulos hyväksytetään valvovalla viranomaisella.

Toiminnan loputtua alueen hulevesien selkeytysaltaan sorasuodattimen annetaan olla ja se saa mennä tukkoon, koska altaan rakenteeseen sisältyy ylivuotoreitti, eikä maisemoinnin jälkeen valumavesiä tarvitse enää selkeyttää.

Vakuus

Hakija esittää vakuudeksi kallion ottotoiminnalle (MAL 12 §) 10 100 €, maisemoitavan alueen koon ollessa 10,1 ha, mikä vastaa 0,10 € / m2.

Voimassa olevassa maa-ainesluvassa (RAKLTK 12.11.2013 § 110) on määrätty 90 000 euron vakuus.

Vakuudeksi toiminnan aloittamiselle ennestään kuorituilla alueilla mahdollisesti muutoksenhausta huolimatta esitetään 10 000 €.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Toiminnanharjoittaja hakee aloituslupaa hakemuksen mukaiselle toiminnalle ennestään kuorituilla alueilla YSL 199 §:n ja MAL 21 §:n perusteella mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakijan mukaan aloitusta muutoksenhausta huolimatta puoltaa se, että kyse on suhteellisen pienestä laajennuksesta olemassa olevaan ottamisalueeseen.

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti kuuluttamalla 16.10. - 22.11.2023 Sastamalan kaupungin internetsivuilla. Asiakirjat ovat olleet julkisesti nähtävillä kuulutusajan ympäristöterveydenhuollon Sastamalan toimipisteessä ja sivuilla sastamala.fi. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa 25.10.2023. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu tiedossa oleville asianosaisille.

Hakemuksen johdosta ei ole järjestetty kuulemistilaisuutta tai yleistä katselmusta.

Ympäristötarkastaja on tehnyt ottamisalueella tarkastuksen 17.11.2023.

Lausunnot

Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaisesti lausunto Sastamalan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta.

Sastamalan kaupungin terveydensuojeluviranomainen toteaa 21.11.2023 antamassaan lausunnossa, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.

Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä

Koska lausunnossa ei ollut huomautettavaa, eikä kirjallisia muistutuksia jätetty, ei hakijan vastineelle ollut tarvetta.

Valmistelija Ympäristötarkastaja Heidi Leppinen

Esittelijä Ympäristöterveydenhuollon johtaja

Päätösehdotus Ympäristöterveydenhuollon jaosto päättää myöntää Cattipojat Oy:lle seuraavan maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainesluvan ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan maa- ja kiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen Sastamalan kaupungin, Soinilan kylässä, kiinteistöillä Lähteenmäki 790-468-4-18 ja Laurila 790-483-1-10.

Tämä lupa sisältää maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 27 §:n ja siinä mainitun liitteen 1 taulukon 2. kohdan 7 c ja e mukaisen ympäristöluvan.

Hakemuksen mukainen toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain 21 §:n mukaisesti.

Toimintaa tulee harjoittaa ottamissuunnitelmassa ja lupahakemuksessa esitetyllä tavalla sekä noudattaa lisäksi seuraavia lupamääräyksiä:

Lupamääräykset:

Toimintaa koskevat yleiset lupamääräykset

1. Suurin sallittu kokonaisottomäärä on 244 000 m3ktr. Kalliomurskeen tuotanto saa olla enintään 250 000 t/a.

Maa- ja kiviainesten otto on sallittua ottosuunnitelman mukaisesti 1,5 hehtaarin alueelta alimmillaan tasoon +76,9 (N2000). Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan yläpuolelle on aina jätettävä vähintään yhden (1) metrin vahvuinen suojakerros.

Maisemointia varten voidaan ottaa vastaan muualta tuotavaa pilaantumatonta maa-ainesta (EWC 17 05 04) maisemointia varten enintään 50 000 t lupa-aikana. Maa-aines on käytettävä alueen muotoiluun ja pohjan kasvukerroksen aikaansaamiseen.

Vastaanotetun ja maisemointiin käytetyn maa-aineksen määrä ja alkuperä tulee raportoida valvontaviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. (MAL 11 §, YSL 52 §, VNA 331/2013 6 §)

2. Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Alueelle on merkittävä korkeuspiste, josta voidaan tarkkailla ottamisen etenemistä. Jyrkät luiskat on merkittävä näkyvästi maastoon esim. aidalla tai lippusiimalla ja varoituskilvillä. Merkinnät tulee pitää jatkuvasti kunnossa. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. (MAL 11 §, VNA 800/2010 12 §)

Sallitut toiminta-ajat

3. Kalliokiviaineksen räjäytys, poraus, rikotus ja murskaus on sallittua 15.8.-15.6. välisenä aikana arkipäivisin maanantaista perjantaihin pois lukien arkipyhät seuraavasti:

poraus    klo 7-21

räjäytykset   klo 8-18

rikotus    klo 8-18

murskaus ja seulonta  klo 7-22

Kuormaus ja kuljetus on sallittua ympärivuotisesti ma-pe 6-22 ja la 7-18. (YSL 227 §, VNA 800/2010 8 §)

Päästöt ilmaan

4. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa häiriintyvissä kohteissa. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä kastelulla, toimintojen sijoittelulla, putoamiskorkeuksien säätämisellä, teknisillä ratkaisuilla kuten koteloinneilla tai muilla parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisilla menetelmillä. Ellei haitallista pölyämistä voida muutoin estää, pölyä aiheuttava toiminta on keskeytettävä.

Valvontaviranomainen voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajan suorittamaan hiukkasmittauksia ja antaa hiukkaspäästöjen alentamista koskevia lisämääräyksiä. (MAL 11 §, MAA 6 §, VNA 800/2010 4 §, YSL 7, 52 §, VNA 713/2014 15 §, NaapL 17 §)

Melu ja tärinä

5. Toiminnassa syntyvän melun A-painotettu keskiäänitaso (LAeq) ei saa ylittää lähimmissä häiriytyvissä kohteissa ulkona piha-alueella mitattuna päivällä (klo 07:00-22:00) 55 dB eikä yöllä (klo 22:00-07:00) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melun A-painotettu keskiäänitaso ei saa ylittää päivällä 45 dB ja yöllä 40 dB.

Melumittaus tulee tehdä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ottamissuunnitelman mukaisesti lupakauden ensimmäisen porausjakson aikana, sekä lisäksi ensimmäisen nk. täyden toiminnan tilanteen aikana, ts. kun porausta tehdään samaan aikaan murskausprosessin kanssa. Tulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle viipymättä.

Valvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajaa selvittämään melu melumittauksilla ulkopuolisen asiantuntijan toimesta muissakin tilanteissa. (YSL 52 §, VNA 713/2014 15 §, NaapL 17 § VNA 800/2010 7 §, Vnp 993/1992 )

6. Räjäytykset tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu vaaraa lähimmille kiinteistöille. Samanaikaisesti räjähtävä räjähdysainemäärä tulee pitää mahdollisimman pienenä. Räjäytyksistä on etukäteen ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja lähimpien kiinteistöjen asukkaille sekä mahdollisille muille häiriintyville kohteille. (YSL 6 ja 52 §, NaapL 17 §)

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

7. Kaikki jätteet tulee kerätä ja varastoida asiallisesti ennen eteenpäin toimittamista. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Vaarallista jätettä luovutettaessa jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetuksen 24 § (179/2012) mukaiset tiedot jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. (YSL 52 ja 58 §, YSA 15 §, JäteL 15, 29 ja 121 § sekä VNA 179/2012 24 §)
8. Jätteen määrää on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä vähentämään. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on eroteltava ja toimitettava höytykäyttöön. Jätteen saa luovuttaa vain jätelain mukaan hyväksytylle toimijalle. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 8, 12, 15, 28-30 ja 72 §)
9. Kaivannaisjätteet tulee varastoida ja käsitellä kaivannaisjätehuoltosuunnitelman mukaisesti. (YSL 114 §)

Pintavesien käsittely

10.  Ottamisalueen vedet tulee johtaa ojiin ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti selkeytysaltaan kautta.

Ojaan johdettavien pintavesien tarkkailunäytteet on tutkittava kerran vuodessa syksyllä. Näytteestä tutkitaan haju, ulkonäkö, kiintoainespitoisuus, sähköjohtavuus, pH, sameus, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaistyppi, ammoniumtyppi (NH4-N), nitraattityppi (NO3-N) ja nitriittityppi (NO2-N), kokonaisfosfori, sulfaatti, öljyhiilivedyt C10-C40.

Vesinäytteet tulee ottaa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ja vesinäytteet tulee analysoida sertifioidussa laboratoriossa. Tutkimustulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle niiden valmistuttua. (YSL 6, 49, 52, 62 §)

      Pohjavesiseuranta

11. Alueelle tulee asentaa pohjaveden seurantaputki ottamissuunnitelman mukaisesti.

Pohjavesinäytteestä tulee tutkia vuosittain: lämpötila, haju, sameus, pH, happi, KMnO4-luku, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, arseeni, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, mineraaliöljyt C10-C40 sekä lämpökestoiset koliformiset ja E. coli bakteerit.

Ensimmäisellä näytekerralla tutkitaan lisäksi: alkaliniteetti, alumiini, ammonium, fluoridi, väri ja TVOC.

Vesinäytteet tulee ottaa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ja vesinäytteet tulee analysoida sertifioidussa laboratoriossa. Näytteenoton yhteydessä tulee mitata pohjavedenpinnan korkeus. Mikäli näytteissä ei todeta poikkeamaa, voidaan näytteenottoa harventaa valvontaviranomaisen päätöksellä. (YSL 6, 49, 52, 62 §)

Varastointi

12. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä.

Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Säiliöautot ja työkoneet on säilytettävä niille varatuilla paikoilla HPDE-kalvolla suojatulla tukitoimintojen alueella.

Mikäli käytetään erillisiä polttoainesäiliöitä, on niiden oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava laponestolla, ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Tankkauslaitteisto on oltava lukittuna aina kun alueella ei työskennellä.

Muut alueella varastoitavat kemikaalit on varastoitava katetussa ja suojatussa tilassa, varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että vuototapauksessa saadaan kemikaalit kerättyä talteen.

Raaka-aineet, tuotteet, polttoaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa taikka pilaantumisvaaraa pinta- tai pohjavesille tai maaperälle. (YSL 7, 8, 43 ja 45 §, JäteL 8 ja 72 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010 9 §)

13. Paikalla tulee olla varattuna riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen varalle. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

14. Häiriöistä, joista saattaa aiheutua merkittävää ympäristöhaittaa on välittömästi ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollisista öljyvahingoista on välittömästi ilmoitettava alueelliselle pelastuslaitokselle ja ryhdyttävä välittömiin rajoitustoimiin vahingon leviämisen estämiseksi. Toimintaohjeet mahdollisten ympäristövahinkojen varalta on oltava nähtävillä työmaalla. (YSL 52, 123 ja 134 §, YSA 15 §)

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

15. Alueen toiminnoista ja siellä syntyneistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Yhteenveto edellisen vuoden kirjanpidosta on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenvedossa on esitettävä seuraavat asiat:

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä (t)

- polttoaineiden ja räjäytysaineiden laatu- ja kulutustiedot

- murskauksen ja louhinnan toiminta-ajat sekä räjäytysajat

- laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt

- tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet

- jätehuoltoa koskevat tiedot: syntyneet jätteet, vaaralliset jätteet ja niiden toimituspaikat

- vesinäytteiden ja tärinämittausten tulokset

- pohjavesien tarkkailun mittaustulokset

- tiedot toiminnanharjoittajan oma-aloitteisesti tekemien mittausten tuloksista

- tiedot hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta (tarkkailu esim. silmämääräinen huomiointi työmaapäiväkirjassa)

- Maisemointia varten vastaanotetun ja maisemointiin käytetyn maa-aineksen määrä t/a ja maa-aineksen alkuperä

Ympäristönsuojelun yhteenvedon perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään viimeiseltä kuudelta vuodelta viranomaisten nähtäväksi. (MAL 23 a §, YSL 62 §, JäteL 8, 28, 29 ja 30 §)

16. Maa-ainesluvanhaltijan tulee vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä ilmoittaa otetun aineksen määrä ja laatu sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan. (MAL 23 a ja b §, MAA 9 §)
17. Laitokselle on nimettävä vastuuhenkilö onnettomuus- ja häiriötilanteita ja toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön nimi ja yhteistiedot on ilmoitettavat valvontaviranomaiselle. Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina. (MAL 11 §, MAA 6 §, VNA 800/2010 12 §, YSL 52, 62 §, YSA 15 §, JäteL 141 §)

Toiminnan aloitus

18. Ennen ottamisen aloittamista tulee hakijan ottaa yhteys kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen aloituskatselmuksen pitämistä varten. (MAL 14 §)

Maisemointi ja loppukatselmus

19. Alue on maisemoitava ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla mahdollisimman hyvin ympäröivään maisemaan sopivaksi. Maisemointi on saatettava loppuun luvan voimassaoloaikana.

Jyrkät seinämät ja luiskat tulee muotoilla louheilla ja pintamailla kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Ottotoiminnan yhteydessä syntyneet kaivannaisjätteet on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä ottoalueen maisemoinnissa. Ottoalueelle ei saa jäädä maa-aineskasoja ja tiivistyneet, tarpeettomat tienpohjat sekä varastokasojen pohjat tulee pehmentää ennen pintamateriaalin levittämistä. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajeja tai joista voisi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ottoalueelle tulee istuttaa alueelle ominaisia puuntaimia vähintään 3 000 kpl/ha, mikäli alue ei taimetu luontaisesti. Alueelle soveltumaton käyttö on estettävä esimerkiksi puomilla tai siirtolohkareilla. Ottamiseen liittyvät rakennelmat on poistettava alueelta.

Ottamissuunnitelman ja lupaehtojen noudattamisen ja maisemoinnin edistymisen seuraamiseksi tulee paikan päällä järjestää tarvittaessa hakijan ja valvontaviranomaisen yhteisiä katselmuksia.

Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. (MAL 10, 11 §, MAA 6, 8 §, YSL 52, 94 §, VNA 713/2014 15 §, JäteL 72 §)

Ilmoitusvelvollisuus

20. Ympäristöluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle viipymättä:
    1) toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä;
    2) toiminnan lopettamisesta;
    3) toimintaa koskevista muista muutoksista ja tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen tai luvan noudattamiseen.
    Luvanhaltijan vaihtuessa luvan uuden haltijan on ilmoitettava vaihtumisesta Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. (YSL 170 §, MAL 13 a §)

Muut määräykset

21. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)
22. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvien parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden ja toimintatapojen kehittymistä ja otettava niitä soveltuvin osin käyttöön, jos näin voidaan vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. (YSL 8, 52 §, YSA 15 §)
23. Toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, kun luvansaaja on toimittanut 10 000 euron vakuuden ja sitä koskevat asiakirjat Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 199 §, MAL 21 §)

Päätöksen perustelut

Maa-aineslain mukaiset perustelut

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 6 §:ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti 10 vuodeksi.

Ympäristönsuojelulain mukaiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti luvassa on annettava määräykset mm. päästöjen rajoittamisesta, jätteiden syntymisen vähentämisestä ja haittojen vähentämisestä. YSL:n 58 §:n mukaan luvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. YSL:n 62 §:n mukaisesti tulee myös antaa tarpeelliset määräykset toiminnan ja päästöjen tarkkailusta.

Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) on annettu mm. määräys toiminnan sijoittumisesta (3 §), ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta (4 §) ja meluntorjunnasta (6 §). Asetusta sovelletaan vähimmäisvaatimuksena silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille.

Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 199 §) asetettua vakuutta vastaan on perusteltua, koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, jonka jatkamiseksi jo kuoritulla alueella lupaa haetaan. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota 199 §:ssä tarkoitetun määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.

Lupamääräysten perustelut:

Tuotannon ja toiminta-aikojen rajoituksilla varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle ja asutukselle ottaen huomioon toimintojen sijoittuminen häiriintyviin kohteisiin nähden. Kokonaisottomäärä ja ottamisalue ovat hakemuksen mukaiset. Päivittäiset ja vuotuiset toiminta-ajat ovat hakijan esittämät ja Vna 800/2010 mukaiset. Vuotuista toiminta-aikaa on katsottu tarpeelliseksi rajoittaa rajaamalla toimintaa kesäkuukausien aikana lähimmän asutuksen läheisyyden vuoksi. (Lupamääräys 1 ja 3)

Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon valvonnan mahdollistamiseksi, ja jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene laajemmalle alueelle kuin ottosuunnitelmassa on esitetty. (Lupamääräys 2)

Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamista haitoista ja tarvittaessa rajoitettava tai poistettava niitä. (Lupamääräys 4, 5, 6, 10 ja 11)

Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava laitokseen, jolla on lupa käsitellä vaarallista jätettä. Siirtoasiakirjan avulla voidaan valvoa vaarallisten jätteiden kulkua tuottajalta asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä. Jätelaissa ja valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa   määritellään, millä edellytyksillä jätettä voidaan luovuttaa. (Lupamääräys 7 ja 8)

Haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta, mikä edellyttää toiminnanharjoittajalta huolellisuutta ja varovaisuutta raaka-aineiden, tuotteiden, polttoaineiden sekä jätteiden varastoinnissa ja käsittelyssä. (Lupamääräys 9, 12 ja 13)

Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisyyn liittyy myös varautuminen häiriö- tai onnettomuustilanteisiin sekä riittävä tiedottaminen. (Lupamääräys 14)

Seuranta ja raportointi vaaditaan valvonnan toteuttamiseksi. (Lupamääräys 15, 16 ja 17)

Vastaavan hoitajan nimeäminen helpottaa yhteydenpitoa lupaviranomaisen kanssa ja toiminnan valvontaa. (Lupamääräys 17)

Alkukatselmuksella varmistetaan esimerkiksi ottamisalueen rajausmerkinnät. (Lupamääräys 2 ja 18)

Maa-aineslain 10 §:n nojalla myönnetyn luvan voimassaoloajan aikana luvan haltijan on toteutettava myös kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet. (Lupamääräys 19)

Ilmoitusvelvollisuus on määrätty ympäristönsuojelulaissa ja maa-aineslaissa. (Lupamääräys 20)

Toiminnanharjoittajan on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä. (Lupamääräys 21)

Ympäristöluvanvaraisessa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Velvollisuus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskee myös jo toimintansa aloittaneita laitoksia ja toiminnanharjoittajan tulee ottaa käyttöön päästöjä vähentävää uutta tekniikkaa, mikäli sellaista on kohtuullisin kustannuksin saatavilla (Lupamääräys 22)

Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta jo kuoritulla alueella on perusteltua, koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, jonka jatkamiseksi lupaa haetaan. (Lupamääräys 23)

Päätöksen voimassaolo

Lupa myönnetään 10 vuoden määräajaksi. Päätös on voimassa 14.12.2033 saakka.

Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa.

Korvattavat päätökset

Päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Sastamalan kaupungin rakennuslautakunnan myöntämän maa-aineslain mukaisen luvan (RAKLTK 12.11.2013 § 110, muutettu YMPJAOST 17.12.2019 § 50 ) ja Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston myöntämän ympäristöluvan (YMPJAOST 24.10.2013 § 52).

Maksut ja vakuudet

Maa-aineslupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastusmaksu on                                                                      2 420,00 €

Maa-aineslain mukainen päätös hakemuksesta toiminnan aloittamiseen ennen luvan lainvoimaisuutta               200,00 €

Ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu on  1 250,00 €

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen vakuuden hyväksymistä

koskevan asian käsittelystä peritään lisämaksu, joka on 20 prosenttia yhteiskäsittelyssä ratkaistavan ympäristölupahakemuksen käsittelymaksusta                                         

     250,00 €

      Yhteensä  4 120,00 €

Valvontamaksu

Erikseen peritään lisäksi vuosittain maa-ainesoton valvontamaksu sekä valvontaohjelman mukaisesta ympäristöluvanvaraisen toiminnan tarkastuksesta maksu. Maksut määräytyvät voimassa olevien taksojen mukaan.

Vakuus

Luvan saajan tulee ennen toiminnan aloittamista asettaa 50 500 euron suuruinen vakuus mahdollisten alueen jälkihoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vakuus on määritelty Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen maa-ainestaksan mukaisesti vähintään 5 000 €/ha ja määrittelyssä on huomioitu koko toiminta-alue.

Vakuus kattaa koko suunnitelma-alueen ja korvaa aikaisempaa ottoa koskevan vakuuden (RAKLTK 12.11.2013 § 110). Aikaisempi vakuus vapautetaan, kun uusi on toimitettu valvontaviranomaiselle.

Vakuuden tulee olla voimassa 14.12.2034 asti tai kunnes kaikki luvan ja sen määräysten edellyttämät jälkihoito- ja muut toimenpiteet on tehty ja hyväksytty lopputarkastuksessa.

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (MAL 555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osakaskuntien jätehuoltomääräykset (1.1.2023)

Sastamalan kaupungin yhteistoiminta-alueen ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (1.3.2023)

Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maa-ainestaksa (1.3.2023)
 

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta ympäristönsuojelulain 190 §:n mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä.

Päätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti. Päätös ja sitä koskeva kuulutus julkaistaan Sastamalan kaupungin internetsivuilla. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä verkkosivuilla julkaisemisajankohdasta lukien. Päätöksen tiedoksisaantipäivä on 14.12.2023.

Pöytäkirjanote:

Luvan hakija

Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä:

Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto.

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisätietoja ympäristötarkastaja Heidi Leppinen puh. 0400 805 432