Ympäristöterveydenhuollon jaosto
Pöytäkirja 27.02.2024/Pykälä 8

YMPTJAOS 27.02.2024 § 8  

3/11.01.00/2024  

Asia

Ympäristönsuojelulain 39 §:n ja maa-aineslain 4 §:n mukainen
hakemus maa- ja kiviaineksen ottoon sekä kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaamiseen

Hakija

Ylinen Jari
Laviantie 607
38510 Sastamala
y-tunnus: 0970875-0 

Toiminta, jolle haetaan maa-aines- ja ympäristölupaa

Lupaa haetaan maa- ja kiviaineksen ottoon sekä kalliokiviaineksen louhintaan sekä murskaukseen siirrettävällä kivenmurskaamolla Sastamalan kaupungin Kittilän kylässä, Miekkaojan kallioalueella, kiinteistöillä Mäntymäki 790-493-2-96, Miekkaoja III 790-493-2-111 ja Miekkaoja 790-493-2-108.

Miekkaojan kallioalue sijaitsee noin kuusi kilometriä Suodenniemestä luoteeseen ja noin 30 kilometriä Sastamalan keskustasta.

Lupaa haetaan 10 vuodeksi ja kokonaisottomäärä on 252 000 m3ktr. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen ja toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta haetaan lupaa YSL 199 § ja MAL 21 §:n mukaisesti.

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain (555/1981) 4 § ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentti sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdat 7 c ja 7e.

Toimivaltainen lupaviranomainen

Toimivaltainen viranomainen on maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n 1 momentin kohtien 6 a ja 6 b mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto.

Asian vireilletulo

Maa-aines- ja ympäristölupahakemus on tullut vireille 22.12.2023. Hakemusta on täydennetty 29.12.2023.

Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset

Sastamalan kaupungin rakennuslautakunnan myöntämä maa-aineslain mukainen lupa maa-aineksen ottamiseen (RAKLTK 11.2.2014 § 22) ja Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston myöntämä ympäristölupa (YMPJAOST 11.3.2014 § 15) oli voimassa 11.2.2024 asti. Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt liittymäluvan Mouhijärvi-Lavia seututien 259 liittymälle 12.2.2014.
 

Alue ei sijaitse asema- tai yleiskaava-alueella. Voimassa olevassa Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa hankealue on osoitettu yleismääräyksellä maaseutualue.

Suunnitelma-alueesta lähimmillään noin 220 metrin etäisyydellä koilliseen kulkee ulkoilureitti merkintä Suodenniemen retkeily- ja kalastusreitti. Merkintään sisältyy suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava ulkoilureitin toteuttamisedellytykset osana maakunnallisesti ja seudullisesti toimivaa reitistöä. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota luonnonarvojen säilymiseen suuntaamalla reitit kulutusta kestäville alueille.

Hankealue sijaitsee metsätalousalueella. Hankealueen vieressä on avattua maa-ainesottoaluetta ja alueesta länteen päin kulkee Laviantie. Hankealueesta länteen päin on pientaloaluetta ja Laviantien toisella puolella Palojärven ja Miekka-järven rannoilla on vapaa-ajan asutusta.

Luonnonympäristö ja suojelukohteet

Suunnittelualueelta noin 560 metrin etäisyydellä lounaaseen alkaa Natura 2000-verkostoon kuuluva erityisten suojelutoimien alue (SAC) Lavijärven-Palojärven kalliot, alueen koodi FI0200157.

Lähin luonnonsuojelualue, Koskelan metsä (YSA205803, n. 2,87 ha), yksityismaiden suojelualue, sijaitsee noin 1,75 km etäisyydellä hankealueesta koilliseen. Lähin metsälain 10 §:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö sijaitsee hankealueesta noin 750 metrin etäisyydellä länteen päin. Hankealueen pintavedet eivät laske metsälakikohteen suuntaan. Hankealueelta laskevat pintavedet kulkevat ojastoa pitkin, joka kulkee Natura 2000-alueella sen pohjoisimmassa osassa noin 188 metrin matkan verran.

Hankealue on kasvupaikan päätyypiltään kivennäismaata ja alue on havumetsäaluetta. Kasvupaikkatyyppi on hankealueen länsiosassa kuivaa kangasta ja itäosassa pääosin kuivahkoa kangasta. Alueen keskellä ja pohjoisessa on tuoretta kangasta.

Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole havaintoja tai avoimissa ympäristötietojärjestelmissä merkintöjä harvinaisista tai suojelluista kasvi- tai eliölajeista tai elinympäristöistä.

Natura-arvioinnin tarvearvio ja arvio hankkeen vaikutuksista Lavijärven-Palojärven kallioalueeseen

Hakemuksen mukaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan haittaa Pirulanvuoren geologisiin eikä biologisiin arvoihin.

Ottamisalueelta pintavedet kulkevat pintavesien virtausmallin mukaan Natura-alueeseen kuuluvan Pirulanvuoren aivan pohjoisimmassa päädyssä kulkevaa ojaa (Miekkaoja) pitkin Miekkajärven ja Palojärven väliseen uomaan, josta vesi kulkee Miekkajärven suuntaan. Miekkajärven pohjoisosassa on kallioalue, joka kuuluu samaan Natura2000-alueeseen.

Ottamisen laajennusalue sijoittuu aikaisempaan ottamiseen verrattuna kauemmaksi Natura 2000-alueesta. Ottaminen on toteutettu niin, että alussa on kapeampi kanjonimainen väylä, joten alue jää suurelta osin kalliorintauksen suojaan, joka suojaa sekä melu- ja pölyvaikutuksilta että myös maisemavaikutuksilta Palojärven ja Natura 2000-alueen suuntaan.

Laitosalueen hulevedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta. Ottaminen toteutetaan ja laskeutusaltaat mitoitetaan niin, että Natura-alueen kautta kulkevan ojan vesitalous tai veden laatu eivät merkittävästi muutu. Ottamisalueella ei varastoida kemikaaleja eikä säilytetä koneita. Laskeutusaltaaseen johtavan rummun/putken pään saa tarvittaessa suljettua, joten vahinkotilanteissa mahdolliset vuodot saadaan pysäytettyä. Alueelle tehdyt ojat, rummut ja laskeutusaltaat pidetään kunnossa ja niiden kunto tarkistetaan säännöllisesti. Altaat tyhjennetään tarvittaessa niihin kertyvästä kiintoaineksesta.

Laskeutusaltaan jälkeen Miekkaoja kulkee hakijan omistuksessa olevan peltoalueen reunassa ja luonnonhoitopellon läpi jatkuen sen jälkeen Laviantien alitse, jonka jälkeen alkaa Natura 2000-alue. Natura-alueen jälkeen oja kulkee kahden rakennetun kiinteistön reunaa pitkin, ensimmäinen kiinteistöistä on vakituisesti asuttu ja toinen vapaa-ajan asunto.

Merkittävää Miekkaojaan kohdistuvaa vaikutusta virtaamien tai hulevesien laadun kautta ei katsota aiheutuvan. Kallionottoalueen laajennusosa sijoittuu Natura-alueesta lähimmillään noin 550 metrin etäisyydelle. Välissä on jo otettua kallionottoaluetta ja metsäistä aluetta ennen Laviantietä, jonka jälkeen Natura-alue alkaa. Laviantien varressa olevat metsät suojaavat näkymää ottamisalueen suuntaan. Kallionotto on toteutettu kalliorintausten välissä tapahtuvana, suhteellisen kapeana koilliseen suuntautuvana väylänä, joka ei näy ympäristön maisemassa juurikaan.

Maa- ja kallioperä

Hankealueen maaperä koostuu kalliomaasta. Hankealue rajautuu pohjoisosasta rahkaturvealueeseen. Kallioaluetta peittää vähäinen kerros moreenia, mutta pääosin alue on avokalliota. Pintamaan ja sorakerroksen paksuus on hankealueella arviolta enintään 0,3 m. Alue ei kuulu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiksi luokiteltuihin harju- eikä kallioalueisiin. Alueen länsipuolella Laviantien toisella puolella sijaitsevat kalliot kuuluvat Palojärven-Suodenjärven kalliojaksoon, joka on arvokas kallioalue (arvoluokka 2, erittäin arvokas kallioalue). Suodenjärven kalliot on myös Pirkanmaan maakuntakaavassa osoitettu arvokas geologinen muodostuma (Pirkanmaan POSKI-projekti 2012-2015).

Hankealueella korkeustaso vaihtelee noin +119.+124 m välillä. Hankealueella korkeustaso laskee hiukan koillisen suuntaan. Korkeustaso laskee myös luoteisosaan mennessä eteläosan tasosta +124 m luoteisosan tasoon +103 m. Läheisen metsätien taso on noin +102,2 m. Ottamisalue ei erotu kaukomaisemassa maanpinnan tasolta ympäröivän puuston ansiosta, mutta Pirulanvuoren laella olevasta näkötornista ottamisalue on havaittavissa.

Jo louhitun alueen ja Laviantien välissä on jäljellä suojaava töyräs tasossa +115.+116. Lisäksi Palojärven ja suunnitelma-alueen väliin jää noin tasoon +117.+120 kohoava Pirulanvuori.

Pintavedet

Hankealue sijoittuu Karhijärven kolmannen vaiheen valuma-alueeseen (36.092), joka sijoittuu pääosin Satakunnan puolelle. Hankealueen pohjoisimman osan hulevedet laskevat pohjoispuolella metsäojaan, joka laskee Laviantien suuntaan alittaen sen ja edelleen Miekkajärven ja Palojärven väliseen uomaan. Hankealueen länsi- ja eteläosan vedet laskevat jo louhitun ottamisalueen kautta ottamisalueen eteläosan luoteisreunassa olevan laskeutusaltaan kautta ojaan, joka yhdistyy metsäojaan ja laskee Miekkajärven ja Palojärven väliseen uomaan. Uoman vedet virtaavat Miekkajärveen, joka sijaitsee noin 935 m etäisyydellä hankealueesta länteen päin.

Miekkajärvi on pinta-alaltaan 16,51 ha ja sen pinta on tasossa +59,6 m. Miekkajärvi on lähimmillään noin 810 m etäisyydellä länteen päin ja Palojärvi noin 655 m etäisyydellä hankealueesta lounaaseen. Palojärvi on kooltaan 24,48 ha ja sen pinta on maastokartan mukaan tasossa +59,7 m. Järvet laskevat luoteeseen Lavian puolella sijaitsevaan Lavijärveen ja siitä edelleen Karhinjärveen. SYKE:n Pintavesien tila -kartalla Lavijärvi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi ja Karhijärvi tyydyttäväksi. Miekkajärven tai Palojärven tilaa ei ole luokiteltu Pintavesien tila -kartalla (vesi.fi).

Hankealueesta etelän suuntaan noin 550 m etäisyydellä oleva Huutijärvi on keskimäärin tasossa +99,5 m ja noin 870 m etäisyydellä sijaitseva Kaituri on tasossa +99.6 m maaperäkartan perusteella.

Pohjavedet

Hankealue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Heinijärvi (0241351, 2-luokka) sijaitsee lähimmillään 2,5 km etäisyydellä suunnitelma-alueesta lounaaseen. Pohjaveden pinta on ollut lähimmässä kaivossa korkeudella +88,5.

Melu, tärinä ja liikenne

Hankealueen lähiympäristössä ei ole muita melua tai tärinää aiheuttavia toimintoja alueesta länteen päin sijaitsevan Laviantien lisäksi. Liikenne alueella on vähäistä. Tieliikennekartan mukaan vuoden 2020 keskimääräinen vuorokausiliikenne oli 788, josta raskaiden ajoneuvojen osuus oli 58, eli noin 7,3 %. Arkipäivän keskimääräinen vuorokausiliikenne on 730, josta raskaiden ajoneuvojen osuus oli 67, eli noin 9,2 %.
 

Laitoksen toiminta

Yleiskuvaus toiminnasta ja sen laajuudesta

Suunnitelma-alueen pinta-ala on 3,03 ha. Ottamista jatketaan aiemman lupa-alueen kohdalta koillisen suuntaan. Otettava maa-aines on kalliota. Aineksia murskataan ja tarvittaessa seulotaan. Käsitellyt ainekset sijoitetaan jo louhitulle alueelle varastokasoihin, joista ne kuljetetaan muualle hyödynnettäväksi. Toiminnan tarkoituksena on tuottaa kalliomurskeita maarakentamiseen. Ottaminen ulotetaan alueen pohjoispuolella kulkevaan metsätiehen asti, sillä lopuksi on tarkoitus muodostaa ottamisalueen läpi kulkeva rengastie kiinteistöjen metsänhoitoa sekä harrastus- ja virkistystoimintaa varten.

Arvio kuorittavan pintamaan määrästä on 5300 m3ktr. Pintamaat käytetään luiskien muotoiluun. Mahdolliset kannot haketetaan tarvittaessa ja varastoidaan yhdessä pintamaiden kanssa käytettäväksi jälkihoidossa pintahumuskerroksen muodostamista varten.

Tuotteet, tuotanto, kapasiteetti, prosessit, laitteistot, rakenteet ja niiden sijainti

Toimintaprosessiin kuuluvat puuston poistaminen ja pintamaiden kuorinta, louhinta (poraus, räjäytys ja rikotus), varastointi ja jalostaminen (murskaus, seulonta) myytäviksi tuotteiksi, kuormaus ja kuljetus sekä alueen jälkihoito (luiskaaminen, pintamaiden levittäminen, tien tekeminen).

Ottamistoiminta

Ottamisalueen pinta-ala on noin 3,03 ha. Kokonaisottomäärä on 252 000 m3ktr. Vuotuinen ottomäärä on laskennallisesti noin 25 200 m3ktr, kun toiminta-aika on 10 vuotta. Kallionotto suuntautuu aiemmin otetun alueen reunasta koillisen suuntaan noin 100 metriä ja sitten ottamissuunta kääntyy luoteeseen, jotta saadaan lopuksi avattua pohjoisessa kulkevalle metsätielle kulku louhitulta alueelta. Tällä luoteisreunalla maa-aines on moreenia, eikä ilmeisemmin vaadi louhintaa. Alue louhitaan alimmillaan tasoon +96 m (N2000) alueen länsiosassa jatkaen jo otetun alueen tasosta. Ottamisen taso nousee koilliseen mentäessä ensin +106 metriin ja alueen koillis- ja pohjoisosassa alin ottamistaso on noin +108 metriä mpy. Kallioseinämät luiskataan lopuksi noin kaltevuuteen 1:2.

Laitteistot ja rakenteet

Alueella sijaitsevat seuraavat laitteistot ja työkoneet:

Siirrettävä murskain, jonka kokoonpano riippuu kulloinkin alueella toimivasta ulkoisesta toimijasta ja käsiteltävän kiviaineksen ominaisuuksista sekä lopputuotteen vaatimuksista. Kolmi- ja nelivaihemurskauksessa laitos koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista sekä hihnakuljettimista ja seuloista. Murskaus-laitoksessa käytetään nykyaikaista kalustoa, jossa vakiovarusteluun kuuluvat pölynpoistomenetelmät. Murskain sijoitetaan mahdollisimman lähelle louhittavaa rintausta.

Tela-alustainen poravaunu, jossa on pölynpoistolaitteisto, tuodaan alueelle ulkopuolisen urakoitsijan toimesta.

Pyöräkuormaajia, kaivinkoneita ja kuorma-autoja, joita käytetään varastokasojen ylläpitoon, materiaalien siirtelyyn ja kuormaukseen. Työkoneita ei säilytetä alueella. Ainoastaan murskauslaitos ja poravaunu ovat toimintajakson ajan alueella.

Tukitoiminnot

Alueella ei ole tukitoimintoaluetta, sillä alueella ei säilytetä koneita eikä varastoida kemikaaleja. Alueella ei ole sosiaali- tai toimistotiloja.

Toiminta-ajat

Louhintaa ja murskausta ei tehdä hakemuksen mukaan juhannuksesta heinäkuun loppuun välisenä aikana. Kuormausta ja kuljetusta tehdään ympäri vuoden. Satunnaisesti kysyntähuippujen aikaan kuormaamista ja kuljetuksia voidaan tehdä myös lauantaisin. Toiminta on jaksottaista ja urakkaluonteista. Louhintaa ja murskausta tehdään kysynnän mukaan. Murskausta, poraamista, rikotusta ja räjäytystöitä tehdään 1-3 kertaa vuodessa. Toimintajakso kestää noin 1-3 viikon ajan. Suunnitellut toiminta-ajat:

poraus   ma-pe klo 6-22

räjäytykset  ma-pe klo 10-18

rikotus    ma-pe klo 6-17

murskaus ja seulonta  ma-pe klo 6-22

kuormaus ja kuljetus  ympärivuotisesti ma-la 6-22

Tuotannossa käytettävät kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet, niiden varastointi ja säilytys sekä kulutus ja veden käyttö

Polttoöljyä kuluu murskauksessa noin 0,4 l/tn. Voiteluaineita käytetään noin 2000 l/v. Öljyjä tai voiteluaineita ei varastoida ottamisalueella. Murskaimen tankkaus suoritetaan murskauspaikalla säiliöautosta, joka on varustettu ylivuodonestolla sekä tarvittavilla suojavarusteilla. Tankkaus tehdään huolellisesti ja valvotusti.

Räjäytysaineena käytetään sellaista emulsioräjähdeainetta, joka sisältää mahdollisimman vähän typpeä. Aine tuodaan erikseen kutakin räjäytyskertaa varten.

Louhinnassa käytettävä räjähdysainemäärä on keskimäärin noin 0,5 kg/m3ktr kalliota.

Toiminnassa käytetään vettä tarvittaessa alueen sisäisten kulkureittien, varastokasojen ja murskausprosessin kasteluun pölyämisen estämiseksi. Pölynsidontaan käytetään alueelle kerääntyneitä hulevesiä tai tarvittava vesi tuodaan alueelle säiliöautossa. Työkoneita ei pestä suunnittelualueella.

Energian käyttö

Murskauslaitoksen ja asfalttiaseman tarvitsema sähkö tuotetaan kevyellä polttoöljyllä käyvällä aggregaatilla. Polttoaineiden käyttö mukaan lukien energian kokonaiskulutus tuotetulle kalliomurskeelle (kuormattuna) on noin 6 kWh/t.

Energiankäytön tehokkuutta pyritään parantamaan käyttämällä toiminnassa nykyaikaista tekniikkaa sekä pitämällä laitteisto ja työkoneet huollettuina.

Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet

Yleisesti ottaen kiviainestoiminta ei sisällä merkittäviä ympäristöriskejä. Toiminnan riskit ovat kiviainestoiminnalle tyypillisiä. Niitä ovat kaluston öljy- tai polttoainevuodot, joiden seurauksena haitallisia pitoisuuksia voi päätyä maaperään tai pintavesiin. Riskit arvioidaan sellaisiksi, että niihin voidaan varautua yleisesti käytössä olevin menetelmin sekä järjestämällä toiminta siten, että riskien toteutumiseen mahdollisesti johtavat tilanteet voidaan havaita ajoissa.

Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttu siten, että vuototilanteessa haitallisten aineiden leviäminen saadaan rajoitettua. Alueelle on varattu imeytystarvikkeita vuotojen ensitorjuntaan. Toiminta-alue on kalliopohjainen, jolloin mahdolliset vuodot eivät pääse valumaan suoraan maaperään. Alueen pintavedet johdetaan laskeutusaltaan kautta, jonne pintavedet saa tarvittaessa pysäytettyä sulkemalla ylivuotoputken. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn.

Häiriötilanteessa toiminta keskeytetään, kunnes häiriö on poistettu ja vahinkoja estäviin toimiin ryhdytään välittömästi. Ensitorjunnan jälkeen merkittävästä ympäristövahingosta tiedotetaan välittömästi palo- ja pelastuslaitokselle sekä viranomaisille.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Kulku alueelle tapahtuu Laviantien (mt 259) suunnasta kääntyen yksityistielle, joka johtaa ottamisalueelle. Laviantie on päällystetty maantie. Yksityistie on murske/sorapintainen. Osa liikenteestä tulee jakautumaan pohjoiseen ja osa etelään suuntautuviin kuljetuksiin.

Toiminnasta syntyvä raskaan liikenteen määrä oton jakautuessa 10 vuodelle on keskimäärin 5,6 kuormaa päivässä.
 

Tiedot päästöistä ilmaan sekä niiden puhdistamisesta

Toiminnan ilmaan joutuvat päästöt muodostuvat eri työvaiheissa aiheutuvasta pölyämisestä sekä kaluston pakokaasupäästöistä.

Arvioidut päästöt ilmaan, tuotanto 68 000 tn/v

Pöly

Pölyämistä aiheutuu poraamisesta ja räjäytyksistä, murskaamisen ja seulonnan eri vaiheista, materiaalin siirtelystä, kuormaamisesta, kuljetuksista sekä varastokasoista. Päästöjen suuruus riippuu materiaalin vesipitoisuudesta, tuulioloista ja vuodenajasta. Pölylaskeuma on merkittävää yleensä vain toiminta-alueella.

Pölyn syntymistä ja leviämistä ehkäistään teknisin ja toiminnan sijoitteluun liittyvin ratkaisuin. Porauskalusto on varustettu pölynkeräyslaitteilla. Murskauslaitoksessa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölynlähteet peittein ja koteloinnein. Murskain sijoitetaan aina alimmalle mahdolliselle tasolle kalliorintauksen suojaan. Materiaalien pudotuskorkeudet pidetään mahdollisimman pieninä ja ajonopeudet laitosalueella alhaisina.

Ottoalueen varastokasat, ympäröivä kasvillisuus sekä ympäristön kalliorintaukset estävät murskauspölyn leviämistä. Tarvittaessa varastokasoja ja alueen sisäisiä ajoreittejä sekä ajoneuvojen kuormia kostutetaan vedellä pölyämisen ehkäisemiseksi. Pölyntorjuntaan käytetään alueelle kertyviä hulevesiä tai tarvittava vesi tuodaan säiliöautolla.

Melu ja tärinä

Toiminnassa melua syntyy pääosin porauksesta, räjäytyksistä, suurten louhekappaleiden rikotuksesta ja murskauksesta. Materiaalin siirtelystä sekä kuormauksista ja kuljetuksista johtuvat melupäästöt ovat vähäisempiä.

Rikotusta tehdään ajoittain, kun ylisuuria kappaleita on kertynyt tarpeeksi. Räjäytyksistä ja rikotuksesta aiheutuva melu on impulssimaista. Räjäytyksistä syntyvä melu on voimakasta, mutta lyhytkestoista (1-2 sekuntia) ja kertaluontoista. Räjäytyksen yhteydessä syntyvästä melusta merkittävin on räjäytyksestä varoittavat merkkiäänet. Varoitusmerkkiääniä, joiksi myös työkoneiden peruutusmerkkiäänet luokitellaan, ei luokitella varsinaisesti meluksi. Porausmelu on tasaista, korkeataajuista ja vaimenee nopeasti, eikä näin ollen leviä kauas. Murskauksesta aiheutuva melu on osin impulssimaista, osin tasaista. Kuormauksesta ja kuljetuksista aiheutuva melu on tasaista ja huomattavasti vaimeampaa kuin murskauksen melu.

Aiheutuvan melun arvioidaan jäävän alle päiväajan ohjearvon lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Melua vähennetään toimintojen sijoittelulla sekä tarvittaessa laitteiston koteloinnein. Porauksesta aiheutuvaa melua vähennetään käyttämällä porauslaitteiston ympärillä suojauksia. Murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman lähelle louhittua kallioseinämää melun kantautumisen vähentämiseksi. Louhinta tapahtuu kalliorintausten ja varastokasojen suojassa, jotka ehkäisevät tehokkaasti melun leviämistä.

Tärinää aiheutuu räjäytyksistä, murskauksesta ja kuljetuksista. Murskauslaitoksen tärinä kohdistuu laitoksen välittömään läheisyyteen, kuljetusten tärinä ulottuu noin 10-15 m etäisyyteen kuljetusteiden varsilla. Räjäytyskenttien koolla voidaan vaikuttaa ympäristöön leviävän tärinän määrään. Tehtävät räjäytykset mitoitetaan ympäristön rakenteiden mukaan, jolloin haittoja ei pääse syntymään.

Tiedot maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelemiseksi tehtävistä toimista

Räjäytysaineiden sisältämiä nitraattiyhdisteitä vapautuu louhinnassa ympäristöön aina jonkin verran. Niiden määrää minimoidaan oikealla panostuksella. Lisäksi louhintatöihin käytetään emulsioräjähteitä, jolloin typpiyhdisteiden liukeneminen räjähdysaineesta panostuksen aikana vähenee. Ne myös palavat puhtaammin eli reagoimatonta räjähdysainetta jää vähemmän louheeseen. Louhinta suoritetaan siten, ettei se aiheuta alla olevaan kallio- tai maaperään sellaisia muutoksia, kuten halkeamia tai ruhjeita, joista saattaa olla haittaa lähialueen pohjavedelle tai ympäristölle.

Toiminnasta ei normaalitilanteessa synny muita maaperään tai pohjaveteen kohdistuvia päästöjä. Mahdolliset päästöt liittyvät onnettomuus-, häiriö- ja vahinkotilanteisiin, joissa poltto- ja voiteluaineita tai kaluston hydrauliikkaöljyjä voi päätyä maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Varo- ja suojausmenetelmiä noudattamalla toiminnasta ei ole välitöntä vaaraa maaperälle tai vesistöille.

Suunnitelma-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alue on kalliopohjainen ja alueen pintavedet ohjataan laskeutusaltaan kautta, johon mahdolliset vuodot saadaan tarvittaessa pysäytettyä. Alueella ei varastoida poltto- tai voiteluaineita. Murskaimen tankkaus suoritetaan murskauspaikalla säiliöautosta, joka on varustettu ylivuodonestolla sekä tarvittavilla suojavarusteilla. Tankkaus tehdään huolellisesti ja valvotusti. Koneissa pidetään imeytysmateriaalia mukana vahingon varalta. Toiminnassa käytettävää kalustoa ei pestä eikä huolleta alueella. Koneet ja laitteet pidetään huollettuina ja niiden toimintaa tarkkaillaan vikojen ja vuotojen havaitsemiseksi.

Työkoneita tankattaessa huolehditaan, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Alueelle varataan imeytysainetta tai muuta kalustoa vuotojen leviämisen estämistä ja keräämistä varten.

Hulevesien käsittely

Hankealueen hulevedet pääosin haihtuvat ja imeytyvät kalliopohjaan ja varastokasoihin. Alueen pohja louhitaan siten, että pohja viettää koillisesta loivasti kohti lounasta ja siellä kaartuen kohti luodetta. Aiemman ottamisalueen luoteisreunalle on louhittu oja ja ojan yhteydessä on rummut ja kolme laskeutusallasta. Altaat ovat noin 30 m3, yhteensä niissä on tilavuutta noin 90 m3. Tämän arvioidaan olevan riittävä alueen hulevesien normaalitilanteen käsittelyyn, kun mitoitussade on kerran kahdessa vuodessa 150 l/s*ha 10 minuutin ajan.

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltamisesta

Kiviainestuotannolle ei ole laadittu Euroopan Unionin sisäistä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjaa (BREF Best Available Techniques Reference Document), mutta toiminta on suunniteltu siten, että se vastaa soveltuvin osin Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) - Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa" (2010) esitettyjä kiviainestuotannon parhaita käyttökelpoisia tekniikoita ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä julkaisussa. Lupahakemuksen mukainen toiminta on myös valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaista.

Alueen kalliokiviaineksen otto on suunniteltu siten, että ottoalue hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ympäristöhäiriötä aiheuttamatta. Toiminnassa käytetään nykyaikaista kalustoa ja se toteutetaan siten, että toiminnan aiheuttamaa ympäristökuormitusta pyritään vähentämään mahdollisimman tehokkaasti teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisilla menetelmillä. Energian käytön tehokkuutta pyritään lisäämään pitämällä kuljetusreitit mahdollisimman lyhyinä.

Toiminnan aiheuttamien päästöjen syntymistä ja leviämistä estetään alalla vakiintuneilla ja käyttökelpoisiksi todetuilla menetelmillä. Mahdolliset riskit ja onnettomuusvaarat on tunnistettu ja niiden tapahtumisen sekä ennalta ehkäisemiseen on varauduttu. Toiminnasta pidetään kirjaa ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tarkkaillaan.

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön

Merkittävimmät toiminnasta aiheutuvat vaikutukset lähiympäristöön ovat louhinta- ja murskausjaksojen aikaiset ajoittaiset melu-, tärinä ja pölyvaikutukset. Vaikutukset kohdistuvat pääasiassa laitosalueeseen ja niitä voidaan estää ja rajoittaa toimintojen suunnittelulla ja sijoittelulla. Kun toiminta alueella on päättynyt vaikutukset lakkaavat lukuun ottamatta alueen sisäisiä muutoksia maisemassa ja maaperän muodoissa. Kasvupaikat palautuvat jälkihoitotoimenpiteillä.

Käyttötarkkailu

Toimintapisteessä on nimetty vastuuhenkilö. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan tiedot mm.

-          ainesten tuotantomääristä ja -ajoista

-          kalustosta ja huolloista

-          tehdyistä tarkastuksista

-          poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä

-          polttoaineiden, kemikaalien ja räjähdysaineiden toimituksista ja kulutuksesta

Toimintaa ja sen vaikutuksia ympäristöön (esimerkiksi koneiden kuntoa, pölyä-mistä, melua) tarkkaillaan omavalvontana aistinvaraisesti toiminnan ollessa käynnissä. Laskeutusaltaiden kuntoa tarkkaillaan ja huolletaan, ja kertynyt kiintoaines poistetaan tarpeen mukaan.

Päästö- ja vaikutustarkkailu

Louhosalueelta johdettavien hulevesien laatua on tarkkailtu ennen ja jälkeen louhintajakson otettavin näyttein. Laskeutusaltaasta maastoon johdettavasta vesinäytteestä on tutkittu pH, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus, CODMn ja typpiyhdisteet (NO3-N, NO2-N NH4-N) ja mineraaliöljyt.

Raportointi ja tarkkailuohjelmat

Käyttöpäiväkirjat ja muut asiakirjat toiminnasta ja seurannasta on lupaviranomaisten saatavilla ja toiminnasta raportoidaan lupaehtojen mukaisesti. Tarkkailusta tehdään vuosittain yhteenvetoraportti, jossa raportoidaan vastaanotetut ja hyötykäyttöön toimitettujen ainesten määrät sekä tulokset vuoden aikana tehdyistä tarkkailutoimista ja näihin perustuen lyhyt selostus alueen ympäristövaikutuksista ja toimista haittojen torjumiseksi. Merkittävästä ympäristövahingosta tiedotetaan välittömästi pelastuslaitokselle ja valvovalle ympäristöviranomaiselle.

Alueen jälkikäyttö ja maisemointi

Ottaminen ulottuu koillis- ja pohjoisreunaltaan lähelle pohjoispuolella kulkevaa metsätietä. Ottamisella on tarkoitus muodostaa rengasreitti tietä varten, joka tehdään palvelemaan kiinteistöjen metsänhoitoa sekä hevosharrastustoimintaa. Jälkihoitotyöt pyritään toteuttamaan ottamistoiminnan yhteydessä, kun se on ottamisvaiheen kannalta mahdollista ja järkevää. Tällöin myös konekustannukset saadaan minimoitua.

Ottamisen loputtua kallioiden jyrkät reunat luiskataan, muotoillaan ja muu kuin tiekäyttöön jäävä alue palautetaan metsätalouskäyttöön. Ottoalueiden reunat luiskataan kaltevuuteen noin 1:2 tai loivemmiksi alueelle varastoiduilla pintamailla. Ottamistoiminnan päätyttyä alueen annetaan metsittyä luontaisesti.

Vakuus

Toiminnalle on asetettu voimassa olevan luvan mukainen maa-aineslain 12 §:n tarkoittama vakuus. Vakuus tulisi päivittää uuden, pienemmän ottoalueen pinta-alan 3,03 ha mukaiseksi. Ohjeellinen jälkihoitotöiden kustannus on 5000 € hehtaarille, jolloin ottamisalueen vakuuden summa olisi 15 150 euroa, jota esitetään vakuuden summaksi.
 

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Tämän hakemuksen mukaiselle toiminnalle haetaan YSL 199 § ja MAL 21 § mukaista aloittamislupaa. Toimintaa on tarkoitus jatkaa aiemman luvan päätyttyä. Toiminnassa noudatetaan lupapäätöstä ja sen ehtoja.

Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminta laajenee poispäin lähimmistä häiriintyvistä kohteista, jolloin vaikutukset näihin kohteisiin vähenevät aikaisempaan nähden. Toimintahistorian aikana toiminnasta ei ole tullut valituksia ympäristön asukkailta.

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti kuuluttamalla 8.1.-14.2.2024 Sastamalan kaupungin internetsivuilla. Asiakirjat ovat olleet julkisesti nähtävillä kuulutusajan ympäristöterveydenhuollon Sastamalan toimipisteessä ja sivuilla sastamala.fi. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa 10.1.2024. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu tiedossa oleville asianosaisille.

Hakemuksen johdosta ei ole järjestetty kuulemistilaisuutta tai yleistä katselmusta.

Ympäristötarkastaja on tehnyt ottamisalueella tarkastuksen 19.2.2024.

Lausunnot

Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaisesti lausunto Sastamalan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta.

Sastamalan kaupungin terveydensuojeluviranomainen toteaa 12.2.2024 antamassaan lausunnossa, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.

Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Koska lausunnossa ei ollut huomautettavaa, eikä kirjallisia muistutuksia jätetty, ei hakijan vastineelle ollut tarvetta.

Valmistelija ympäristötarkastaja Anna Jouttunpää

Esittelijä Ympäristöterveydenhuollon johtaja

Päätösehdotus Ympäristöterveydenhuollon jaosto päättää myöntää Jari Yliselle Miekkaojan kallioalueelle seuraavan maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainesluvan ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan maa- ja kiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen Sastamalan kaupungin, Kittilän kylässä, kiinteistöillä Mäntymäki 790-493-2-96, Miekkaoja III 790-493-2-111 ja Miekkaoja 790-493-2-108, Sastamala. Tämä lupa sisältää maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 27 §:n ja siinä mainitun liitteen 1 taulukon 2. kohdan 7 c ja e mukaisen ympäristöluvan.

Hakemuksen mukainen toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain 21 §:n mukaisesti.

Toimintaa tulee harjoittaa ottamissuunnitelmassa ja lupahakemuksessa esitetyllä tavalla sekä noudattaa lisäksi seuraavia lupamääräyksiä:

Lupamääräykset:

Toimintaa koskevat yleiset lupamääräykset

1. Suurin sallittu kokonaisottomäärä on 252 000 m3ktr. Vuotuinen otto on laskennallisesti noin 25 200 m3ktr. Kalliomurskeen tuotanto saa olla enintään 67 500 t/a.
2. Maa- ja kiviainesten otto on sallittua ottosuunnitelman mukaisesti 3,03 hehtaarin alueelta alimmillaan tasoon +96 m (N2000) nousten louhinnan edetessä alueen koillis- ja pohjoisosassa tasoon +108 m (N2000). Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan yläpuolelle on aina jätettävä vähintään yhden (1) metrin vahvuinen suojakerros.

Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Alueelle on merkittävä korkeuspiste, josta voidaan tarkkailla ottamisen etenemistä. Jyrkät luiskat on merkittävä näkyvästi maastoon esim. aidalla tai lippusiimalla ja varoituskilvillä. Merkinnät tulee pitää jatkuvasti kunnossa. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. (MAL 11 §, VNA 800/2010 12 §)

Sallitut toiminta-ajat

3. Kalliokiviaineksen räjäytys, poraus, rikotus ja murskaus on sallittua 1.8.-15.6. välisenä aikana arkipäivisin maanantaista perjantaihin pois lukien arkipyhät seuraavasti:

poraus    klo 7-21

räjäytykset   klo 10-18

rikotus    klo 8-18

murskaus ja seulonta  klo 7-22

Kuormaus ja kuljetus on sallittua ympärivuotisesti ma-pe 6-22 ja la 7-18. (YSL 227 §, VNA 800/2010 8 §)

Päästöt ilmaan

4. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa häiriintyvissä kohteissa. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä kastelulla, toimintojen sijoittelulla, putoamiskorkeuksien säätämisellä, teknisillä ratkaisuilla kuten koteloinneilla tai muilla parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisilla menetelmillä. Ellei haitallista pölyämistä voida muutoin estää, pölyä aiheuttava toiminta on keskeytettävä.

Valvontaviranomainen voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajan suorittamaan hiukkasmittauksia ja antaa hiukkaspäästöjen alentamista koskevia lisämääräyksiä. (MAL 11 §, MAA 6 §, VNA 800/2010 4 §, YSL 7, 52 §, VNA 713/2014 15 §, NaapL 17 §)

Melu ja tärinä

5. Toiminnassa syntyvän melun A-painotettu keskiäänitaso (LAeq) ei saa ylittää lähimmissä häiriytyvissä kohteissa ulkona piha-alueella mitattuna päivällä (klo 07:00-22:00) 55 dB eikä yöllä (klo 22:00-07:00) 50 dB. Yöohjearvo koskee aamuisin klo 6.00-7.00 harjoitettavaa kuormausta ja kuljetusta. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melun A-painotettu keskiäänitaso ei saa ylittää päivällä 45 dB ja yöllä 40 dB.

Harjoitettujen meluavien toimintojen tulee Natura 2000 alueella lintujen pesimäaikaan (15.4.-31.8.) pysyä alle 45 dB:n keskiäänitason sekä 55 dB:n maksimiäänitason alapuolella.

Toiminnan aiheuttama melu on tarvittaessa selvitettävä mittauksin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Mittaukset tulee suorittaa louhinta- ja murskausjakson aikana. (YSL 52 §, VNA 713/2014 15 §, NaapL 17 § VNA 800/2010 7 §, Vnp 993/1992)

6. Räjäytykset tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu vaaraa lähimmille kiinteistöille. Samanaikaisesti räjähtävä räjähdysainemäärä tulee pitää mahdollisimman pienenä. Räjäytyksistä on etukäteen ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja lähimpien kiinteistöjen asukkaille sekä mahdollisille muille häiriintyville kohteille. (YSL 6 ja 52 §, NaapL 17 §)

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

7. Kaikki jätteet tulee kerätä ja varastoida asiallisesti ennen eteenpäin toimittamista. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Vaarallista jätettä luovutettaessa jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetuksen 24 § (179/2012) mukaiset tiedot jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. (YSL 52 ja 58 §, YSA 15 §, JäteL 15, 29 ja 121 § sekä VNA 179/2012 24 §)
8. Jätteen määrää on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä vähentämään. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on eroteltava ja toimitettava höytykäyttöön. Jätteen saa luovuttaa vain jätelain mukaan hyväksytylle toimijalle. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 8, 12, 15, 28-30 ja 72 §)
9. Kaivannaisjätteet tulee varastoida ja käsitellä kaivannaisjätehuoltosuunnitelman mukaisesti. (YSL 114 §)

Pintavesien käsittely

10.  Ottamisalueen vedet tulee johtaa ojiin ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti selkeytysaltaan kautta.

Ojaan johdettavien pintavesien tarkkailunäytteet on tutkittava kerran vuodessa ennen ja jälkeen louhintajakson. Näytteestä tutkitaan haju, ulkonäkö, kiintoainespitoisuus, sähköjohtavuus, pH, sameus, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaistyppi, ammoniumtyppi (NH4-N), nitraattityppi (NO3-N) ja nitriittityppi (NO2-N), kokonaisfosfori, sulfaatti ja öljyhiilivedyt C10-C40.

Vesinäytteet tulee analysoida sertifioidussa laboratoriossa. Tutkimustulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle niiden valmistuttua. (YSL 6, 49, 52, 62 §)

  Pohjavesiseuranta

11. Pohjaveden pinnan korkeutta tulee seurata lähimmästä kaivosta. (YSL 6, 49, 52, 62 §)

Varastointi

12. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä.

Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Säiliöautot ja työkoneet on säilytettävä niille varatuilla paikoilla HPDE-kalvolla suojatulla tukitoimintojen alueella.

Mikäli käytetään erillisiä polttoainesäiliöitä, on niiden oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava laponestolla, ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Tankkauslaitteisto on oltava lukittuna aina kun alueella ei työskennellä.

Muut alueella varastoitavat kemikaalit on varastoitava katetussa ja suojatussa tilassa, varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että vuototapauksessa saadaan kemikaalit kerättyä talteen.

Raaka-aineet, tuotteet, polttoaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa taikka pilaantumisvaaraa pinta- tai pohjavesille tai maaperälle. (YSL 7, 8, 43 ja 45 §, JäteL 8 ja 72 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010 9 §)

13. Paikalla tulee olla varattuna riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen varalle. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

14. Häiriöistä, joista saattaa aiheutua merkittävää ympäristöhaittaa on välittömästi ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollisista öljyvahingoista on välittömästi ilmoitettava alueelliselle pelastuslaitokselle ja ryhdyttävä välittömiin rajoitustoimiin vahingon leviämisen estämiseksi. Toimintaohjeet mahdollisten ympäristövahinkojen varalta on oltava nähtävillä työmaalla. (YSL 52, 123 ja 134 §, YSA 15 §)

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

15. Alueen toiminnoista ja siellä syntyneistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Yhteenveto edellisen vuoden kirjanpidosta on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenvedossa on esitettävä seuraavat asiat:

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä (t)

- polttoaineiden ja räjäytysaineiden laatu- ja kulutustiedot

- murskauksen ja louhinnan toiminta-ajat sekä räjäytysajat

- laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt

- tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet

- jätehuoltoa koskevat tiedot: syntyneet jätteet, vaaralliset jätteet ja niiden toimituspaikat

- vesinäytteiden tulokset

- tiedot toiminnanharjoittajan oma-aloitteisesti tekemien mittausten tuloksista

- tiedot hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta (tarkkailu esim. silmämääräinen huomiointi työmaapäiväkirjassa)

Ympäristönsuojelun yhteenvedon perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään viimeiseltä kuudelta vuodelta viranomaisten nähtäväksi. (MAL 23 a §, YSL 62 §, JäteL 8, 28, 29 ja 30 §)

16. Maa-ainesluvanhaltijan tulee vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä ilmoittaa otetun aineksen määrä ja laatu sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan. (MAL 23 a ja b §, MAA 9 §)
17. Laitokselle on nimettävä vastuuhenkilö onnettomuus- ja häiriötilanteita ja toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön nimi ja yhteistiedot on ilmoitettavat valvontaviranomaiselle. Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina. (MAL 11 §, MAA 6 §, VNA 800/2010 12 §, YSL 52, 62 §, YSA 15 §, JäteL 141 §)

Toiminnan aloitus

18. Ennen ottamisen aloittamista tulee hakijan ottaa yhteys kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen aloituskatselmuksen pitämistä varten. (MAL 14 §)

Maisemointi ja loppukatselmus

19. Alue on maisemoitava ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla mahdollisimman hyvin ympäröivään maisemaan sopivaksi. Maisemointi on saatettava loppuun luvan voimassaoloaikana.

Jyrkät seinämät ja luiskat tulee muotoilla louheilla ja pintamailla kaltevuuteen 1:2 tai loivemmaksi. Ottotoiminnan yhteydessä syntyneet kaivannaisjätteet on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä ottoalueen maisemoinnissa. Ottoalueelle ei saa jäädä maa-aineskasoja ja tiivistyneet, tarpeettomat tienpohjat sekä varastokasojen pohjat tulee pehmentää ennen pintamateriaalin levittämistä. Ottoalueelle tulee istuttaa alueelle ominaisia puuntaimia vähintään 3 000 kpl/ha, mikäli alue ei taimetu luontaisesti. Alueelle soveltumaton käyttö on estettävä esimerkiksi puomilla tai siirtolohkareilla. Ottamiseen liittyvät rakennelmat on poistettava alueelta.

Ottamissuunnitelman ja lupaehtojen noudattamisen ja maisemoinnin edistymisen seuraamiseksi tulee paikan päällä järjestää tarvittaessa hakijan ja valvontaviranomaisen yhteisiä katselmuksia.

Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. (MAL 10, 11 §, MAA 6, 8 §, YSL 52, 94 §, VNA 713/2014 15 §, JäteL 72 §)

Ilmoitusvelvollisuus

20. Ympäristöluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle viipymättä:
    1) toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä;
    2) toiminnan lopettamisesta;
    3) toimintaa koskevista muista muutoksista ja tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen tai luvan noudattamiseen.
    Luvanhaltijan vaihtuessa luvan uuden haltijan on ilmoitettava vaihtumisesta Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. (YSL 170 §, MAL 13 a §)

Muut määräykset

21. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)
22. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvien parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden ja toimintatapojen kehittymistä ja otettava niitä soveltuvin osin käyttöön, jos näin voidaan vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. (YSL 8, 52 §, YSA 15 §)
23. Toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, kun luvansaaja on toimittanut 5 000 euron vakuuden ja sitä koskevat asiakirjat Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 199 §, MAL 21 §)

Päätöksen perustelut

Maa-aineslain mukaiset perustelut

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 6 §:ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti 10 vuodeksi.

Ympäristönsuojelulain mukaiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti luvassa on annettava määräykset mm. päästöjen rajoittamisesta, jätteiden syntymisen vähentämisestä ja haittojen vähentämisestä. YSL:n 58 §:n mukaan luvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. YSL:n 62 §:n mukaisesti tulee myös antaa tarpeelliset määräykset toiminnan ja päästöjen tarkkailusta.

Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) on annettu mm. määräys toiminnan sijoittumisesta (3 §), ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta (4 §) ja meluntorjunnasta (6 §). Asetusta sovelletaan vähimmäisvaatimuksena silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille.

Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 199 §) asetettua vakuutta vastaan on perusteltua, koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, jonka jatkamiseksi lupaa haetaan. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota 199 §:ssä tarkoitetun määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.

Lupamääräysten perustelut:

Tuotannon ja toiminta-aikojen rajoituksilla varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle ja asutukselle ottaen huomioon toimintojen sijoittuminen häiriintyviin kohteisiin nähden. Kokonaisottomäärä ja ottamisalue ovat hakemuksen mukaiset. Päivittäiset ja vuotuiset toiminta-ajat ovat osin hakijan esittämät ja Vna 800/2010 mukaiset. (Lupamääräys 1 ja 3)

Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon valvonnan mahdollistamiseksi, ja jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene laajemmalle alueelle kuin ottosuunnitelmassa on esitetty. (Lupamääräys 2)

Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamista haitoista ja tarvittaessa rajoitettava tai poistettava niitä. (Lupamääräys 4, 5, 6, 10 ja 11)

Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava laitokseen, jolla on lupa käsitellä vaarallista jätettä. Siirtoasiakirjan avulla voidaan valvoa vaarallisten jätteiden kulkua tuottajalta asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä. Jätelaissa ja valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa   määritellään, millä edellytyksillä jätettä voidaan luovuttaa. (Lupamääräys 7 ja 8)

Haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta, mikä edellyttää toiminnanharjoittajalta huolellisuutta ja varovaisuutta raaka-aineiden, tuotteiden, polttoaineiden sekä jätteiden varastoinnissa ja käsittelyssä. (Lupamääräys 9, 12 ja 13)

Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisyyn liittyy myös varautuminen häiriö- tai onnettomuustilanteisiin sekä riittävä tiedottaminen. (Lupamääräys 14)

Seuranta ja raportointi vaaditaan valvonnan toteuttamiseksi. (Lupamääräys 15, 16 ja 17)

Vastaavan hoitajan nimeäminen helpottaa yhteydenpitoa lupaviranomaisen kanssa ja toiminnan valvontaa. (Lupamääräys 17)

Alkukatselmuksella varmistetaan esimerkiksi ottamisalueen rajausmerkinnät. (Lupamääräys 2 ja 18)

Maa-aineslain 10 §:n nojalla myönnetyn luvan voimassaoloajan aikana luvan haltijan on toteutettava myös kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet. (Lupamääräys 19)

Ilmoitusvelvollisuus on määrätty ympäristönsuojelulaissa ja maa-aineslaissa. (Lupamääräys 20)

Toiminnanharjoittajan on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä. (Lupamääräys 21)

Ympäristöluvanvaraisessa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Velvollisuus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskee myös jo toimintansa aloittaneita laitoksia ja toiminnanharjoittajan tulee ottaa käyttöön päästöjä vähentävää uutta tekniikkaa, mikäli sellaista on kohtuullisin kustannuksin saatavilla (Lupamääräys 22)

Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta on perusteltua, koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, jonka jatkamiseksi lupaa haetaan. (Lupamääräys 23)

Päätöksen voimassaolo

Lupa myönnetään 10 vuoden määräajaksi. Päätös on voimassa 8.4.2034 saakka.

Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa.

Korvattavat päätökset

Päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Sastamalan kaupungin rakennuslautakunnan myöntämän maa-aineslain mukaisen luvan RAKLTK 11.2.2014 § 22 ja Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston myöntämän ympäristöluvan YMPJAOST 11.3.2014 § 15.

Maksut ja vakuudet

Maa-aineslupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastusmaksu on                                                                      2 520,00 €

Maa-aineslain mukainen päätös hakemuksesta toiminnan aloittamiseen ennen luvan lainvoimaisuutta               200,00 €

Ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu on  1 250,00 €

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen vakuuden hyväksymistä

koskevan asian käsittelystä peritään lisämaksu, joka on 20

prosenttia yhteiskäsittelyssä ratkaistavan                      ympäristölupahakemuksen käsittelymaksusta              250,00 €

      Yhteensä   4 220,00 €

Valvontamaksu

Erikseen peritään lisäksi vuosittain maa-ainesoton valvontamaksu sekä valvontaohjelman mukaisesta ympäristöluvanvaraisen toiminnan tarkastuksesta maksu. Maksut määräytyvät voimassa olevien taksojen mukaan.

Vakuus

Luvan saajan tulee ennen toiminnan aloittamista asettaa yhteensä 25 400 euron suuruinen vakuus mahdollisten alueen jälkihoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Uusi alue (3,03 ha) 15 150 euroa ja vanha osin maisemoimaton alue (2,5 ha) 10 250 euroa.

Vakuus kattaa koko suunnitelma-alueen ja korvaa aikaisempaa ottoa koskevan vakuuden (RAKLTK 11.2.2014 § 22, 31 500 €). Aikaisempi vakuus vapautetaan, kun uusi on toimitettu valvontaviranomaiselle.

Vakuus on määritelty Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen maa-ainestaksan mukaisesti vähintään 5 000 €/ha ja määrittelyssä on huomioitu koko toiminta-alue.

Vakuuden tulee olla voimassa 8.4.2035 asti tai kunnes kaikki luvan ja sen määräysten edellyttämät jälkihoito- ja muut toimenpiteet on tehty ja hyväksytty lopputarkastuksessa.

Sovelletut oikeusohjeet
 

Maa-aineslaki (MAL 555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakaskuntien jätehuoltomääräykset (19.5.2021)

Sastamalan kaupungin yhteistoiminta-alueen ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (1.3.2023)

Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maa-ainestaksa (1.3.2023)
 

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta ympäristönsuojelulain 190 §:n mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä.

Päätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti. Päätös ja sitä koskeva kuulutus julkaistaan Sastamalan kaupungin internetsivuilla. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä verkkosivuilla julkaisemisajankohdasta lukien. Päätöksen tiedoksisaantipäivä on 7.3.2024.

Pöytäkirjanote:

Luvan hakija

Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä:
Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto.

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisätietoja ympäristötarkastaja Anna Jouttunpää puh. 040 592 3103