Ympäristöterveydenhuollon jaosto
Pöytäkirja 25.02.2025/Pykälä 14

YMPTJAOS 25.02.2025 § 14  

833/11.01.00/2024  

Asia

Ympäristönsuojelulain 39 §:n ja maa-aineslain 4 §:n mukainen
hakemus maa- ja kiviaineksen ottoon sekä kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaamiseen

Hakija

Cattipojat Oy
Vuoritie 14
38250 Sastamala
y-tunnus: 0790770-5

Toiminta, jolle haetaan maa-aines- ja ympäristölupaa

Lupaa haetaan maa- ja kiviaineksen ottoon sekä kalliokiviaineksen louhintaan sekä murskaukseen siirrettävällä kivenmurskaamolla Sastamalan kaupungin Näntölän kylässä, Kallio-Purolan kallioalueella, kiinteistöillä Kallio-Purola 790-461-2-2.

Lupaa haetaan 10 vuodeksi ja kokonaisottomäärä on 371 000 m3ktr, josta kalliokiviainesta on 365 500 m3ktr ja pintamaita 6 000 m3ktr. Ottamisalue on 4,3 ha. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen ja toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta haetaan lupaa YSL 199 § ja MAL 21 §:n mukaisesti.

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain (555/1981) 4 § ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentti sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdat 7 c ja 7e.

Toimivaltainen lupaviranomainen

Toimivaltainen viranomainen on maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohtien 6 a ja 6 b mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto.

Asian vireilletulo

Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyhakemus on tullut vireille 13.12.2024 ja sitä on täydennetty 19.12.2024.

Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset

Sastamalan kaupungin rakennuslautakunnan myöntämä maa-aineslain mukainen lupa maa-aineksen ottamiseen (RAKLTK 10.3.2015 § 22) ja Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston myöntämä ympäristölupa (YMPJAOST 15.9.2015 § 68) ovat voimassa 10.3.2025 asti. Vaasan hallinto-oikeus päätöksellään 20.4.2017 Nro 17/0149/1 ja Korkein hallinto-oikeus päätöksellään 5.6.2018 (Dnro 2415/1/17) ovat hylänneet ympäristölupapäätöksestä tehdyt valitukset.

Maa-aineslupa RAKLTK 10.03.2015 § 22 ja sen velvoitteet on siirretty Cattipojat Oy:n noudatettaviksi Sastamalan kaupungin yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston päätöksellä 20.9.2022 § 24.

Hankealueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Voimassa olevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 hankealue on merkitty merkinnällä maaseutualue M.
 

Kiinteistö on hakijan omistuksessa.

Sijainti ja sen ympäristö

Hankealue sijaitsee Sastamalan kaupungin Näntölän kylässä noin 6 km etäisyydellä Vammalan keskustasta ja noin 2 km etäisyydellä Tyrväänkylän taajamasta. Hankealueen eteläpuolella kulkee Huhtaniituntie.

Suunnittelualue sijoittuu rakentamattomalle kiinteistölle Kallio-Purola 790-461-2-2, jonka kokonaispinta-ala on 5,275 ha. Suunnitelma-alueen pinta-ala on yhteensä noin 5,23 ha. Kiinteistö rajoittuu eteläosasta Huhtaniituntien yksityistiehen ja muilta osin naapurikiinteistöihin. Suunnitelma-alue on suurimmaksi osaksi vanhaa ottamisaluetta, jolta puusto ja pintamaat on poistettu. Jo avattu ottamisalue on pinta-alaltaan noin 1 ha.

Hankealueen ympärillä olevat kiinteistöt ovat metsätalouskäytössä. Lähin asuinkäytössä oleva talo sijaitsee lounaassa noin 340 metrin etäisyydellä hankealueesta. Lähin vapaa-ajan käytössä oleva talo sijaitsee luoteessa 720 m etäisyydellä hankealueesta.

Maisema ja luonto

Maisema on tavanomaista kallioista metsämaisemaa. Alueella ei ole maisemallista merkittävyyttä eikä se edusta kaunista maisemakuvaa eikä luonnon merkittäviä kauneusarvoja. Alueella ei ole erikoisia luonnonesiintymiä.

Hankealue on kokonaisuudessaan aiemman luvan mukaista ottamisaluetta, jolta puusto on poistettu vuosina 2012-2014. Hankealue on osin avokallioaluetta. Lähiympäristö on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa havupuuvaltaista metsämaata. Alavimmat alueet on ojitettua suota.

Ottamisalueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Lähin luonnonsuojelualue (YSA0201244) ja Natura 2000-alueeseen kuuluva alue Tapiolanjärvi sijaitsee noin 3,4 km etäisyydellä hankealueesta kaakkoon.

Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole havaintoja tai merkintöjä Suomen lajitietokeskuksen laji.fi tietojärjestelmässä harvinaisista tai suojelluista kasvi- tai eliölajeista tai elinympäristöistä (laji.fi, Suomen Lajitietokeskus).

Pinta- ja pohjavesiolosuhteet

Hankealueen länsipuoli sijoittuu Keikyän alueen valuma-alueeseen (35.123) ja itäpuoli Ylistenjärven valuma-alueeseen (35.138), jotka ovat 3. jakovaiheen vesistöalueita Kokemäenjoen (35) päävesistössä. Ottamisalueelta lännen puolen vedet laskevat pohjoista kohti liittyen Laurinojaan, joka jatkuu Soinilanojana alittaen Huittistentien. Soinilanoja laskee Kokemäenjokeen. Ottamis-alueen itäosan vedet laskevat metsäojia pitkin itään päin ja sitten kääntyen pohjoisen suuntaan. Koivulan kylän/Tyrväänkylän kohdalla oja yhdistyy Pesurinojaan ja alittaa Tyrväänkyläntien. Pesurinoja jatkaa pohjoiseen alittaen Huittistentien ja laskee Roismalanlahteen Liekoveteen.

Hankealue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Houhajärvi A (0291201 A, 1-luokka), sijaitsee hankealueesta noin 3,4 km etäisyydellä koilliseen päin.

Yleiskuvaus toiminnasta ja sen laajuudesta

Ottamisalueen pinta-ala on noin 4,3 ha. Kalliokiviaineksen kokonaisottomäärä on 365 000 m3ktr, kun pintamaat 6000 m3ktr on vähennetty. Vuotuinen ottomäärä on laskennallisesti noin 36 500 m3ktr, kun toiminta-aika on 10 vuotta. Käytännössä vuotuinen ottamismäärä on kuitenkin noin 18 500 m3ktr ja vuosituotanto on keskimäärin 50 000 tn/v. Kallionotto suuntautuu aiemmin otetun alueen reunasta itään päin. Aiemman maa-ainesluvan mukaisesta ottomäärästä 415 000 m3ktr on otettu noin 22 200 m3.

Ottamisalueen alin ottamistaso on eteläosassa aiemman luvan mukaisesti tasossa +104,1 m mpy. Ottamistasoa nostetaan alueen pohjoisosaan mennessä tasoon +105,0.+106,0 m mpy (N2000) alueen hulevesien johtamisen takia.

Ottamisen aikana pintamaat varastoidaan ottamisalueen reunoille. Pintamaat käytetään luiskien muotoiluun.

Toiminta-ajat
 

Vuosittaiset, viikoittaiset ja päivittäiset toiminta-ajat vaihtelevat kiviaineksen kysynnän mukaan. Toiminta on jaksottaista. Murskausjaksoja on 1-2 vuoden aikana. Toimintajakson kesto on 1-1,5 kuukautta. Räjäytyksiä on 1-5 kertaa vuodessa. Louhintaa ja murskausta tehdään arkipäivisin, pois lukien kesäaika 15.6.-15.8. Kiviaineksen kuormausta ja kuljetusta tehdään ympäri vuoden maanantaista perjantaihin ja erityisistä syistä lauantaisin pois lukien yleiset juhlapäivät.

Suunnitellut toiminta-ajat

poraus   ma-pe klo 7-21

räjäytykset  ma-pe klo 8-18

rikotus    ma-pe klo 8-18

murskaus   ma-pe 7-22

kuormaus ja kuljetus  ma-pe 6-22 ja la 7-18.

Käytettävät polttoaineet ja kemikaalit

Polttoöljyä kuluu murskauksessa noin 0,4 l/tn. Voiteluaineita käytetään noin 167 l/v. Öljyjä tai voiteluaineita varastoidaan vain toiminta-aikoina ja tarvittava määrä tukitoiminta-alueella. Murskaimen tankkaus suoritetaan murskauspaikalla säiliö-autosta, joka on varustettu ylivuodonestolla sekä tarvittavilla suojavarusteilla. Tankkaus tehdään huolellisesti ja valvotusti.

Räjäytysaineena käytetään sellaista emulsioräjähdeainetta, joka sisältää mahdollisimman vähän typpeä. Aine tuodaan erikseen kutakin räjäytyskertaa varten. Louhinnassa käytettävä räjähdysainemäärä on keskimäärin noin 0,5 kg/m3ktr kalliota.

Toiminnassa käytetään vettä tarvittaessa alueen sisäisten kulkureittien, varastokasojen ja murskausprosessin kasteluun pölyämisen estämiseksi. Pölynsidontaan käytetään alueelle kerääntyneitä hulevesiä tai tarvittava vesi tuodaan alueelle säiliöautossa. Työkoneita ei pestä suunnittelualueella.

Energian käyttö

Murskauslaitoksen tarvitsema sähkö tuotetaan kevyellä poltto-öljyllä käyvällä aggregaatilla. Polttoaineiden käyttö mukaan lukien energian kokonaiskulutus tuotetulle kalliomurskeelle (kuormattuna) on noin 6 kWh/t.

Energiankäytön tehokkuutta pyritään parantamaan käyttämällä toiminnassa nykyaikaista tekniikkaa sekä pitämällä laitteisto ja työkoneet huollettuina.

Päästöt ympäristöön ja niiden ehkäisy

Päästöt ilmaan

Arvioidut päästöt ilmaan (tuotanto 50 000 t/v):

Pöly

Pölyämistä aiheutuu poraamisesta ja räjäytyksistä, murskaamisen ja seulonnan eri vaiheista, materiaalin siirtelystä, kuormaamisesta, kuljetuksista sekä varastokasoista. Päästöjen suuruus riippuu materiaalin vesipitoisuudesta, tuulioloista ja vuodenajasta. Pölylaskeuma on merkittävää yleensä vain toiminta-alueella.

Pölyä aiheuttavat toiminnot ja työvaiheet järjestetään siten, että VNp 480/1996 antamat ilmanlaadun ohjearvot kokonaisleijumalle (TSP) ja VNa 711/2001 antamat ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM10) eivät ylity häiriytyvissä kohteissa.

Toiminnassa käytetään sellaisia työmenetelmiä, tekniikkaa, koneita ja laitteita, joilla voidaan parhaiten ehkäistä ja vähentää pölyn leviämistä. Toiminnasta aiheutuvia pölyhaittoja ehkäistään ja vähennetään tarvittaessa mm. kiviaineksen kastelulla, kiviaineskasojen sijoittelulla, pitämällä kiviaineksen putoamiskorkeudet riittävän pieninä, leviämisestein, tuulisuojin ja koteloinnein sekä työmaateiden pölynsidonnalla.

Liikenne

Kiviainesten kuljetusten reitti on Huhtaniituntien yksityistien (nimeltään Huhtaniitun metsäautotie) kautta koillisen suuntaan Tyrväänkyläntielle ja siitä Huittistentielle (valtatie 12), josta kuljetukset suuntautuvat käyttökohteiden mukaisesti. Yksityistie on sorapintainen. Huittistentie on päällystetty valtatie.

Laskennallisesti ajoneuvoliikenteen määrä on kevyen liikenteen osalta keskimäärin 0-4 käyntiä päivässä ja raskaan liikenteen osalta noin 0-12 ajoneuvokäyntiä päivässä. Määrä vaihtelee vuodenajan ja markkinatilanteen mukaan. Alueella on kausia, jolloin liikennöintiä ei ole lainkaan. Valmiiden murskeiden kuljetukset tehdään kuorma-autoilla.

Toiminnasta syntyvä raskaan liikenteen määrä on keskimäärin 4,1 kuormaa päivässä, kun vuosituotanto on 50 000 tn, työpäiviä on vuodessa 304 ja ainekset kuljetetaan noin 40 tonnin kuormissa. Todellinen kuljetusten määrä vaihtelee kysynnän mukaan.

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja niiden ehkäisy

Merkittävimmät toiminnasta aiheutuvat vaikutukset lähiympäristöön ovat louhinta- ja murskausjaksojen aikaiset ajoittaiset melu-, tärinä ja pölyvaikutukset.

Toiminnalla ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia asutukseen tai viihtyisyyteen. Alueen sijainti on asutukseen nähden riittävän syrjäinen. Toiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia luontoon eikä luonnon monimuotoisuuteen. Alueella ei ole merkitystä luonnon- tai maisemansuojelun kannalta.

Melu
 

Toiminnassa melua syntyy pääosin porauksesta, räjäytyksistä, suurten louhekappaleiden rikotuksesta ja murskauksesta. Materiaalin siirtelystä sekä kuormauksista ja kuljetuksista johtuvat melupäästöt ovat vähäisempiä. Melua aiheuttavat toiminnot ja työvaiheet järjestetään siten, että melutaso ei ylitä loma-asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 45 dB (klo 7-22) eikä yöohjearvoa 40 dB (klo 22-7) ja asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 55 dB eikä yöohjearvoa 50 dB.

Toiminnasta aiheutuvaa melua vaimennetaan ja ehkäistään murskaamon ja muiden melua aiheuttavien laitteiden, työmaateiden sekä pintamaiden ja kiviaineskasojen sijoittelulla. Erityistä huomiota kiinnitetään asutuksen suuntaan kantautuvan melun vaimentamiseen. Murskaamon ja lähimmän asutuksen välissä on pintamaakasoista ja murskekasoista tehty meluvalli. Kallionotto etenee poispäin lähimmästä asutuksesta. Murskaamo sijoitetaan rintauksen suojaan ja matalimmalle osalle ottamisalueella.

Tärinä

Tärinää aiheutuu räjäytyksistä, murskauksesta ja kuljetuksista. Murskauslaitoksen tärinä kohdistuu laitoksen välittömään läheisyyteen, kuljetusten tärinä ulottuu noin 10-15 m etäisyyteen kuljetusteiden varsilla. Räjäytyskenttien koolla voidaan vaikuttaa ympäristöön leviävän tärinän määrään. Tehtävät räjäytykset mitoitetaan ympäristön rakenteiden mukaan, jolloin haittoja ei pääse syntymään.

Louhinnan tärinää on mitattu 2022 osoitteessa Huhtaniituntie 260. Mittaustuloksissa todetaan, että tulokset ovat alle ohjearvojen, eikä mitatun kaltainen tärinä aiheuta vaurioitumisriskiä ympäristön rakenteille.

Vaikutukset maaperään, pinta- ja pohjavesiin

Toiminnalla ei suunnitelman mukaisesti toteutettuna arvioida normaalitilanteessa olevan merkittäviä vesistövaikutuksia tai vaikutuksia pohjavesiin. Mahdolliset päästöt liittyvät onnettomuus-

, häiriö- ja vahinkotilanteisiin, joissa poltto- ja voiteluaineita tai kaluston hydrauliikkaöljyjä voi päätyä maaperään ja sitä kautta pohjaveteen.

Ottamisalueen hulevedet johdetaan kallistuksin alueen eteläosassa sijaitsevan laskeutusaltaan kautta ja Huhtaniituntien metsäautotien alitse läheiseen ojaan. Louhittavan alueen hulevedet ohjataan laskeutusaltaaseen alueen eteläosaan, joka pidättää suurimman osan veden kuljettamasta kiintoaineksesta.

Louhinta-alueelta purkautuva vesi voi sisältää räjäytysaineista peräisin olevia typpiyhdisteitä, mutta pitoisuuden kasvu on yleensä paikallista ja tilapäistä. Typpiyhdisteiden määrää pyritään minimoimaan käyttämällä emulsioräjähteitä.

Toiminnan pohjavesivaikutuksia on seurattu lähialueen kaivoista pinnankorkeusmittauksin ja laatunäytteillä vuonna 2018.

Jätteet

Jätettä arvioidaan syntyvän noin 200 kg/a sekajätettä ja 300 kg/a. Jätteiden laadusta, määristä ja toimituspaikasta pidetään kirjanpitoa. Vaaralliset jätteet välivarastoidaan toisistaan erillään ja siten, ettei niistä ole vaaraa ympäristölle. Ne kuljetetaan mahdollisimman pian laitokseen, jolla on niiden vastaanottamiseen lupa. Jäteastiat merkitään asianmukaisesti. Astiat varastoidaan vesitiiviisti nesteitä läpäisemättömällä alustalla (esim. kontissa) siten, ettei vaarallisista jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Vaarallista jätettä luovutettaessa siirrosta laaditaan siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetuksen jätteistä (978/2021) mukaiset tiedot.

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltamisesta

Kiviainestuotannolle ei ole laadittu Euroopan Unionin sisäistä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjaa (BREF Best Available Techniques Reference Document), mutta toiminta on suunniteltu siten, että se vastaa soveltuvin osin Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) - Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa" (2010) esitettyjä kiviainestuotannon parhaita käyttökelpoisia tekniikoita ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä julkaisussa. Lupahakemuksen mukainen toiminta on myös valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaista.

Alueen kalliokiviaineksen otto on suunniteltu siten, että ottoalue hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ympäristöhäiriötä aiheuttamatta. Toiminnassa käytetään nykyaikaista kalustoa ja se toteutetaan siten, että toiminnan aiheuttamaa ympäristökuormitusta pyritään vähentämään mahdollisimman tehokkaasti teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisilla menetelmillä. Energian käytön tehokkuutta pyritään lisäämään pitämällä kuljetusreitit mahdollisimman lyhyinä.

Toiminnan aiheuttamien päästöjen syntymistä ja leviämistä estetään alalla vakiintuneilla ja käyttökelpoisiksi todetuilla menetelmillä. Mahdolliset riskit ja onnettomuusvaarat on tunnistettu ja niiden tapahtumisen sekä ennalta ehkäisemiseen on varauduttu. Tukitoiminta-alueen maaperä on suojattu tiiviillä suojakalvolla. Murskauksen ja seulonnan pölypäästöjä vähennetään pölynsidonnalla ja putoamiskorkeuden säätelyllä. Työmaateitä kastellaan tarvittaessa. Toiminta tapahtuu kallioseinämien suojassa, joten tämä rajoittaa pölyn leviämistä. Toiminnasta pidetään kirjaa ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tarkkaillaan.
 

Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja niihin varautuminen

Murskauslaitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle. Toimintaan liittyvä suurin riski on polttoöljyn huomaamaton vuotaminen maaperään tai liian voimakkaan räjäytyksen tekeminen louhoksella, joka voisi vaurioittaa lähistön rakenteita tai rakennuksia. Tällaisen todennäköisyys on kuitenkin vähäinen. Lähin vapaa-ajankäytössä oleva rakennus sijaitsee lähimmillään noin 420 m etäisyydellä suunnittelualueesta, muut asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä. Räjäytykset tehdään suunnitelmallisesti.

Polttoaineet säilytetään tukitoiminta-alueella, jonka alueella maaperä on suojattu. Tankattaessa mahdollisesti tapahtuvat vuodot ovat heti nähtävissä, koska tankkaus suoritetaan valvotusti. Öljytuotteiden varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään.

Alueella työskentelevät perehdytetään ympäristö- ja maa-aineslupien lupaehtoihin siinä laajuudessa kuin se heidän työtänsä koskee. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn.

Toiminnan tarkkailu ja raportointi

Toimintapisteessä on nimetty vastuuhenkilö. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa. Toimintaa ja sen vaikutuksia ympäristöön (esimerkiksi koneiden kuntoa, pölyämistä, melua) tarkkaillaan omavalvontana aistinvaraisesti toiminnan ollessa käynnissä. Laskeutusaltaan kuntoa tarkkaillaan ja huolletaan, ja kertynyt kiintoaines poistetaan tarpeen mukaan.

Käyttöpäiväkirjat ja muut asiakirjat toiminnasta ja seurannasta on lupaviranomaisten saatavilla ja toiminnasta raportoidaan lupaehtojen mukaisesti. Merkittävästä ympäristövahingosta tiedotetaan välittömästi pelastuslaitokselle ja valvovalle ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Alueen jälkikäyttö ja maisemointi

Ottamistoiminnan loputtua alue muotoillaan ja maisemoidaan ympäristöön sopivaksi. Maaston muotoilu on esitetty lopputilannekartassa ja leikkauspiirroksissa. Louhinnassa syntyvät jyrkänteet luiskataan kaltevuuteen 1:2 käyttäen alueelta kuorittuja ja alueen reunoilla varastoituja pintamaita sekä tarvittaessa alueelle tuotavia puhtaita ylijäämämaita. Luiskatut rinteet verhoillaan moreeni- ja pintamailla.

Jälkihoitotyöt pyritään toteuttamaan ottamistoiminnan yhteydessä sitä mukaan, kun se on ottamisvaiheen kannalta mahdollista ja järkevää. Tällöin myös konekustannukset saadaan minimoitua. Ottamistoiminnan päättymisen jälkeen alue hyödynnetään muussa maa- ja metsätalouskäytössä.

Vakuus

Maa-aineslain 12 §:n mukaiseksi vakuudeksi hakija esittää ottamisalueen hehtaariperusteisesti 21 500 €. Ottamisalue on 4,3 ha.

Hakija ei esitä vakuutta MAL 21 § mukaiselle aloitusluvalle.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Toiminnanharjoittaja hakee aloituslupaa hakemuksen mukaiselle toiminnalle YSL 199 §:n ja MAL 21 §:n perusteella mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Toimintaa on tarkoitus jatkaa aiemman luvan päätyttyä. Toimin-nassa noudatetaan lupapäätöstä ja sen ehtoja. Alueella on harjoitettu kallionottotoimintaa yli 10 vuotta. Ottamistoiminnan vakuus pidetään voimassa.

Mikäli lupaehtoihin tulisi muutoksenhaun johdosta muutoksia tai lupa kumottaisiin, tarvittaessa jo tuotetut materiaalikasat voidaan toimittaa pois nopealla aika-taululla tai toimintaa voidaan muutoin järjestellä. Mikäli lupaa ei myönnetä, alue siistitään, laitteistot poistetaan ja alueen reunoille varastoidut pintamaat hyödyn-netään kasvualustan palauttamiseksi.

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti kuuluttamalla 19.12.2024 - 27.1.2025 Sastamalan kaupungin internetsivuilla. Asiakirjat ovat olleet julkisesti nähtävillä kuulutusajan ympäristöterveydenhuollon Sastamalan toimipisteessä ja sivuilla sastamala.fi. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa 23.12.2024. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu tiedossa oleville asianosaisille.

Hakemuksen johdosta ei ole järjestetty kuulemistilaisuutta tai yleistä katselmusta.

Ympäristötarkastaja on tehnyt ottamisalueella valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaistarkastuksen 1.11.2024 ennen lupahakemuksen vireille tuloa.

Lausunnot

Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaisesti lausunto Sastamalan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta.

Sastamalan kaupungin terveydensuojeluviranomainen toteaa 24.1.2025 antamassaan lausunnossa, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.

Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä

Koska lausunnossa ei ollut huomautettavaa, eikä kirjallisia muistutuksia jätetty, ei hakijan vastineelle ollut tarvetta.

Valmistelija ympäristötarkastaja Heidi Leppinen

Esittelijä Ympäristöterveydenhuollon johtaja

Päätösehdotus Ympäristöterveydenhuollon jaosto päättää myöntää Cattipojat Oy:lle seuraavan maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainesluvan ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan maa- ja kiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen Sastamalan kaupungin, Näntölän kylässä, Kallio-Purolan kallioalueella, kiinteistöllä Kallio-Purola 790-461-2-2.

Tämä lupa sisältää maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 27 §:n ja siinä mainitun liitteen 1 taulukon 2. kohdan 7 c ja e mukaisen ympäristöluvan.

Hakemuksen mukainen toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain 21 §:n mukaisesti.

Toimintaa tulee harjoittaa ottamissuunnitelmassa ja lupahakemuksessa esitetyllä tavalla sekä noudattaa lisäksi seuraavia lupamääräyksiä:

Lupamääräykset:

Toimintaa koskevat yleiset lupamääräykset

1. Suurin sallittu kokonaisottomäärä on 365 500 m3ktr kalliokiviainesta. Kalliomurskeen tuotanto saa olla enintään 98 685 t/a.

Maa- ja kiviainesten otto on sallittua ottosuunnitelman mukaisesti 4,3 hehtaarin alueelta alimmillaan tasoon +104,1 (N2000). Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan yläpuolelle on aina jätettävä vähintään yhden (1) metrin vahvuinen suojakerros. (MAL 11 §, YSL 52 §)

2. Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Alueelle on merkittävä korkeuspiste, josta voidaan tarkkailla ottamisen etenemistä. Jyrkät luiskat on merkittävä näkyvästi maastoon esim. aidalla tai lippusiimalla ja varoituskilvillä. Merkinnät tulee pitää jatkuvasti kunnossa. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. (MAL 11 §, VNA 800/2010 12 §)

Sallitut toiminta-ajat

3. Kalliokiviaineksen räjäytys, poraus, rikotus ja murskaus on sallittua ympärivuotisesti, lukuun ottamatta kesätaukoa 15.6.-15.8, arkipäivisin maanantaista perjantaihin pois lukien arkipyhät seuraavasti:

poraus   klo 7-21

räjäytykset  klo 8-18

rikotus   klo 8-18

murskaus ja seulonta klo 7-22

Kuormaus ja kuljetus on sallittua ympärivuotisesti ma-pe 6-22 ja la 7-18. (YSL 227 §, VNA 800/2010 8 §)

Päästöt ilmaan

4. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa häiriintyvissä kohteissa. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä kastelulla, toimintojen sijoittelulla, putoamiskorkeuksien säätämisellä, teknisillä ratkaisuilla kuten koteloinneilla tai muilla parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisilla menetelmillä. Ellei haitallista pölyämistä voida muutoin estää, pölyä aiheuttava toiminta on keskeytettävä.

Valvontaviranomainen voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajan suorittamaan hiukkasmittauksia ja antaa hiukkaspäästöjen alentamista koskevia lisämääräyksiä. (MAL 11 §, MAA 6 §, VNA 800/2010 4 §, YSL 7, 52 §, VNA 713/2014 15 §, NaapL 17 §)

Melu ja tärinä

5. Toiminnassa syntyvän melun A-painotettu keskiäänitaso (LAeq) ei saa ylittää lähimmissä häiriytyvissä kohteissa ulkona piha-alueella mitattuna päivällä (klo 07:00-22:00) 55 dB eikä yöllä (klo 22:00-07:00) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melun A-painotettu keskiäänitaso ei saa ylittää päivällä 45 dB ja yöllä 40 dB.

Valvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajaa selvittämään melu melumittauksella ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. (YSL 52 §, VNA 713/2014 15 §, NaapL 17 § VNA 800/2010 7 §, Vnp 993/1992 )

6. Räjäytykset tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu vaaraa lähimmille kiinteistöille. Samanaikaisesti räjähtävä räjähdysainemäärä tulee pitää mahdollisimman pienenä. Räjäytyksistä on etukäteen ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja lähimpien kiinteistöjen asukkaille sekä mahdollisille muille häiriintyville kohteille. (YSL 6 ja 52 §, NaapL 17 §)

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

7. Kaikki jätteet tulee kerätä ja varastoida asiallisesti ennen eteenpäin toimittamista. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Vaarallista jätettä luovutettaessa jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetuksen 24 § (179/2012) mukaiset tiedot jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. (YSL 52 ja 58 §, YSA 15 §, JäteL 15, 29 ja 121 § sekä VNA 179/2012 24 §)
8. Jätteen määrää on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä vähentämään. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on eroteltava ja toimitettava höytykäyttöön. Jätteen saa luovuttaa vain jätelain mukaan hyväksytylle toimijalle. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 8, 12, 15, 28-30 ja 72 §)
9. Kaivannaisjätteet tulee varastoida ja käsitellä kaivannaisjätehuoltosuunnitelman mukaisesti. (YSL 114 §)

Pintavesien käsittely

10.  Ottamisalueen vedet tulee johtaa ojiin ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti selkeytysaltaan kautta. Laskeutusallas on tyhjennettävä tarvittaessa sinne kertyneestä kiintoaineksesta.

Ojaan johdettavien pintavesien tarkkailunäytteet on tutkittava kerran vuodessa syksyllä. Näytteestä tutkitaan haju, ulkonäkö, kiintoainespitoisuus, sähköjohtavuus, pH, sameus, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaistyppi, ammoniumtyppi (NH4-N), nitraattityppi (NO3-N) ja nitriittityppi (NO2-N), kokonaisfosfori, öljyhiilivedyt C10-C40. Vesinäytteet tulee analysoida sertifioidussa laboratoriossa. Tutkimustulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle niiden valmistuttua. (YSL 6, 49, 52, 62 §)

Varastointi

11. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä.

Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Säiliöautot ja työkoneet on säilytettävä niille varatuilla paikoilla HPDE-kalvolla suojatulla tukitoimintojen alueella.

Mikäli käytetään erillisiä polttoainesäiliöitä, on niiden oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava laponestolla, ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Tankkauslaitteisto on oltava lukittuna aina kun alueella ei työskennellä.

Muut alueella varastoitavat kemikaalit on varastoitava katetussa ja suojatussa tilassa, varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että vuototapauksessa saadaan kemikaalit kerättyä talteen.

Raaka-aineet, tuotteet, polttoaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa taikka pilaantumisvaaraa pinta- tai pohjavesille tai maaperälle. (YSL 7, 8, 43 ja 45 §, JäteL 8 ja 72 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010 9 §)

12. Paikalla tulee olla varattuna riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen varalle. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

13. Häiriöistä, joista saattaa aiheutua merkittävää ympäristöhaittaa on välittömästi ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollisista öljyvahingoista on välittömästi ilmoitettava alueelliselle pelastuslaitokselle ja ryhdyttävä välittömiin rajoitustoimiin vahingon leviämisen estämiseksi. Toimintaohjeet mahdollisten ympäristövahinkojen varalta on oltava nähtävillä työmaalla. (YSL 52, 123 ja 134 §, YSA 15 §)

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

14. Alueen toiminnoista ja siellä syntyneistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Yhteenveto edellisen vuoden kirjanpidosta on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenvedossa on esitettävä seuraavat asiat:

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä (t)

- polttoaineiden ja räjäytysaineiden laatu- ja kulutustiedot

- murskauksen ja louhinnan toiminta-ajat sekä räjäytysajat

- laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt

- tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet

- jätehuoltoa koskevat tiedot: syntyneet jätteet, vaaralliset jätteet ja niiden toimituspaikat

- vesinäytteiden tulokset

- tiedot toiminnanharjoittajan oma-aloitteisesti tekemien mittausten tuloksista

- tiedot hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta (tarkkailu esim. silmämääräinen huomiointi työmaapäiväkirjassa)

- Maisemointia varten vastaanotetun ja maisemointiin käytetyn maa-aineksen määrä t/a ja maa-aineksen alkuperä

Ympäristönsuojelun yhteenvedon perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään viimeiseltä kuudelta vuodelta viranomaisten nähtäväksi. (MAL 23 a §, YSL 62 §, JäteL 8, 28, 29 ja 30 §)

15. Maa-ainesluvanhaltijan tulee vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä ilmoittaa otetun aineksen määrä ja laatu sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan. (MAL 23 a ja b §, MAA 9 §)
16. Laitokselle on nimettävä vastuuhenkilö onnettomuus- ja häiriötilanteita ja toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön nimi ja yhteistiedot on ilmoitettavat valvontaviranomaiselle. Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina. (MAL 11 §, MAA 6 §, VNA 800/2010 12 §, YSL 52, 62 §, YSA 15 §, JäteL 141 §)

Toiminnan aloitus

17. Ennen ottamisen aloittamista tulee hakijan ottaa yhteys kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen aloituskatselmuksen pitämistä varten. (MAL 14 §)

Maisemointi ja loppukatselmus

18. Alue on maisemoitava ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla mahdollisimman hyvin ympäröivään maisemaan sopivaksi. Maisemointi on saatettava loppuun luvan voimassaoloaikana.

Jyrkät seinämät ja luiskat tulee muotoilla louheilla ja pintamailla kaltevuuteen 1:2 tai loivemmiksi. Ottotoiminnan yhteydessä syntyneet kaivannaisjätteet on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä ottoalueen maisemoinnissa. Ottoalueelle ei saa jäädä maa-aineskasoja ja tiivistyneet, tarpeettomat tienpohjat sekä varastokasojen pohjat tulee pehmentää ennen pintamateriaalin levittämistä. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajeja tai joista voisi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ottoalueelle tulee istuttaa alueelle ominaisia puuntaimia vähintään 3 000 kpl/ha, mikäli alue ei taimetu luontaisesti. Alueelle soveltumaton käyttö on estettävä esimerkiksi puomilla tai siirtolohkareilla. Ottamiseen liittyvät rakennelmat on poistettava alueelta.

Ottamissuunnitelman ja lupaehtojen noudattamisen ja maisemoinnin edistymisen seuraamiseksi tulee paikan päällä järjestää tarvittaessa hakijan ja valvontaviranomaisen yhteisiä katselmuksia.

Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. (MAL 10, 11 §, MAA 6, 8 §, YSL 52, 94 §, VNA 713/2014 15 §, JäteL 72 §)

Ilmoitusvelvollisuus

19. Ympäristöluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle viipymättä:
    1) toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä;
    2) toiminnan lopettamisesta;
    3) toimintaa koskevista muista muutoksista ja tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen tai luvan noudattamiseen.
    Luvanhaltijan vaihtuessa luvan uuden haltijan on ilmoitettava vaihtumisesta Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. (YSL 170 §, MAL 13 a §)

Muut määräykset

20. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)
21. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvien parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden ja toimintatapojen kehittymistä ja otettava niitä soveltuvin osin käyttöön, jos näin voidaan vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. (YSL 8, 52 §, YSA 15 §)
22. Toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, kun luvansaaja on toimittanut 10 000 euron vakuuden ja sitä koskevat asiakirjat Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 199 §, MAL 21 §)

Päätöksen perustelut

Maa-aineslain mukaiset perustelut

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 6 §:ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää. MAL 21 §:n mukainen aloituslupa on perusteltua myöntää kiviainesalueelle, jolla ottaminen jatkuu vanhan maa-ainesluvan mukaisella ottamisalueella. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti 10 vuodeksi.

Maa-aineslain 12 §:n mukainen vakuus on määritelty Sastamalan kaupungin uuden maa-ainestaksan mukaisesti hakijan esityksestä poiketen.

Ympäristönsuojelulain mukaiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti luvassa on annettava määräykset mm. päästöjen rajoittamisesta, jätteiden syntymisen vähentämisestä ja haittojen vähentämisestä. YSL 58 §:n mukaan luvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. YSL 62 §:n mukaisesti tulee myös antaa tarpeelliset määräykset toiminnan ja päästöjen tarkkailusta.

Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) on annettu mm. määräys toiminnan sijoittumisesta (3 §), ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta (4 §) ja meluntorjunnasta (6 §). Asetusta sovelletaan vähimmäisvaatimuksena silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille.

Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 199 §) asetettua vakuutta vastaan on perusteltua, koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, jonka jatkamiseksi jo kuoritulla alueella lupaa haetaan. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota 199 §:ssä tarkoitetun määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.

Lupamääräysten perustelut:

Tuotannon ja toiminta-aikojen rajoituksilla varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle ja asutukselle ottaen huomioon toimintojen sijoittuminen häiriintyviin kohteisiin nähden. Kokonaisottomäärä ja ottamisalue ovat hakemuksen mukaiset. Päivittäiset ja vuotuiset toiminta-ajat ovat hakijan esittämät ja Vna 800/2010 mukaiset. Vuotuista toiminta-aikaa on katsottu tarpeelliseksi rajoittaa rajaamalla toimintaa kesäkuukausien aikana lähimmän asutuksen läheisyyden vuoksi. (Lupamääräys 1 ja 3)

Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon valvonnan mahdollistamiseksi, ja jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene laajemmalle alueelle kuin ottamissuunnitelmassa on esitetty. (Lupamääräys 2)

Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamista haitoista ja tarvittaessa rajoitettava tai poistettava niitä. (Lupamääräys 4, 5, 6, 10 ja 11)

Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava laitokseen, jolla on lupa käsitellä vaarallista jätettä. Siirtoasiakirjan avulla voidaan valvoa vaarallisten jätteiden kulkua tuottajalta asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä. Jätelaissa ja valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa   määritellään, millä edellytyksillä jätettä voidaan luovuttaa. (Lupamääräys 7 ja 8)

Haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta, mikä edellyttää toiminnanharjoittajalta huolellisuutta ja varovaisuutta raaka-aineiden, tuotteiden, polttoaineiden sekä jätteiden varastoinnissa ja käsittelyssä. (Lupamääräys 7, 9, 11 ja 12)

Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisyyn liittyy myös varautuminen häiriö- tai onnettomuustilanteisiin sekä riittävä tiedottaminen. (Lupamääräys 12 ja 13)

Seuranta ja raportointi vaaditaan valvonnan toteuttamiseksi. (Lupamääräys 14, 15 ja 16)

Vastaavan hoitajan nimeäminen helpottaa yhteydenpitoa lupaviranomaisen kanssa ja toiminnan valvontaa. (Lupamääräys 16)

Alkukatselmuksella varmistetaan esimerkiksi ottamisalueen rajausmerkinnät. (Lupamääräys 2 ja 17)

Maa-aineslain 10 §:n nojalla myönnetyn luvan voimassaoloajan aikana luvan haltijan on toteutettava myös kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet. (Lupamääräys 18)

Ilmoitusvelvollisuus on määrätty ympäristönsuojelulaissa ja maa-aineslaissa. (Lupamääräys 19)

Toiminnanharjoittajan on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä. (Lupamääräys 20)

Ympäristöluvanvaraisessa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Velvollisuus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskee myös jo toimintansa aloittaneita laitoksia ja toiminnanharjoittajan tulee ottaa käyttöön päästöjä vähentävää uutta tekniikkaa, mikäli sellaista on kohtuullisin kustannuksin saatavilla (Lupamääräys 21)

Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta on perusteltua, koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, jonka jatkamiseksi lupaa haetaan. (Lupamääräys 22)

Päätöksen voimassaolo

Lupa myönnetään 10 vuoden määräajaksi. Päätös on voimassa 6.3.2035 saakka.

Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa.

Korvattavat päätökset

Päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Sastamalan kaupungin rakennuslautakunnan myöntämän maa-aineslain mukaisen luvan (RAKLTK 10.3.2015 § 22) ja Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston myöntämän ympäristöluvan (YMPJAOST 15.9.2015 § 68).

Maksut ja vakuudet

Maa-aineslupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastusmaksu on                                                                      3 027,50 €

Maa-aineslain mukainen päätös hakemuksesta toiminnan aloittamiseen ennen luvan lainvoimaisuutta               200,00 €

Ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu on  1 250,00 €

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen vakuuden hyväksymistä

koskevan asian käsittelystä peritään lisämaksu, joka on 20

prosenttia yhteiskäsittelyssä ratkaistavan ympäristölupahakemuksen käsittelymaksusta                                                        250,00 €

      Yhteensä   4 727,50 €

Valvontamaksu

Erikseen peritään lisäksi vuosittain maa-ainesoton valvontamaksu sekä valvontaohjelman mukaisesta ympäristöluvanvaraisen toiminnan tarkastuksesta maksu. Maksut määräytyvät voimassa olevien taksojen mukaan.

Vakuus

Luvan saajan tulee ennen toiminnan aloittamista asettaa 58 000 euron suuruinen vakuus mahdollisten alueen jälkihoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vakuus on määritelty Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen maa-ainestaksan mukaisesti vähintään 5 000 €/ha ja 0,10 €/k-m3.

Vakuus kattaa koko suunnitelma-alueen ja korvaa aikaisempaa ottoa koskevan vakuuden (RAKLTK 10.3.2015 § 22). Aikaisempi vakuus vapautetaan, kun uusi vakuus on toimitettu valvontaviranomaiselle.

Vakuuden tulee olla voimassa 6.3.2036 asti tai kunnes kaikki luvan ja sen määräysten edellyttämät jälkihoito- ja muut toimenpiteet on tehty ja hyväksytty lopputarkastuksessa.

Sovelletut oikeusohjeet
 

Maa-aineslaki (MAL 555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osakaskuntien jätehuoltomääräykset (1.1.2023)

Sastamalan kaupungin yhteistoiminta-alueen ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (1.3.2023)

Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maa-ainestaksa (1.3.2023)

Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maa-ainestaksa (1.1.2025)
 

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta ympäristönsuojelulain 190 §:n mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä.

Päätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti. Päätös ja sitä koskeva kuulutus julkaistaan Sastamalan kaupungin internetsivuilla.

Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä verkkosivuilla julkaisemisajankohdasta lukien. Päätöksen tiedoksisaantipäivä on 6.3.2025.

Pöytäkirjanote:

Luvan hakija

Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä:
Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto.

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisätietoja ympäristötarkastaja Heidi Leppinen puh. 0400 805 432