Ympäristöterveydenhuollon jaosto
Pöytäkirja 25.02.2025/Pykälä 15

YMPTJAOS 25.02.2025 § 15  

770/11.01.00/2024  

Asia

Ympäristönsuojelulain 39 §:n ja maa-aineslain 4 §:n mukainen
hakemus kalliokiviaineksen ottoon sekä kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaamiseen.

Hakija

Sastamalan kaupunki
PL 23
38201 Sastamala
y-tunnus: 0144411-3

Toiminta, jolle haetaan maa-aines- ja ympäristölupaa

Lupaa haetaan kalliokiviaineksen ottoon sekä kalliokiviaineksen louhintaan sekä murskaukseen siirrettävällä murskauslaitoksella Sastamalan kaupungin Vehmaisten ja Ketolan kylässä, Ritakallion kallioalueella, kiinteistöllä Rilke 790-476-1-17. Ottamisalueen pinta-ala 4,1ha. Alueella on harjoitettu kallionottotoimintaa yli 10 vuotta.

Lupaa haetaan 10 vuodeksi ja kokonaisottomäärä on 266 400 m3ktr. Laskennallinen vuotuinen ottomäärä on 26 640 m3ktr. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen ja lupaa haetaan toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta YSL 199 § ja MAL 21 §:n mukaisesti.

Lisäksi haetaan lupaa pilaantumattoman muualta tuodun maa-aineksen vastaanottoon maisemointia varten kiinteistölle Rilke 790-476-1-17.

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain (555/1981) 4 § ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentti sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdat 7 c ja 7e sekä 13 f.

Toimivaltainen lupaviranomainen

Toimivaltainen viranomainen on maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohtien 6 a, 6 b sekä 12 a mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto.

Asian vireilletulo

Maa-aines- ja ympäristölupahakemus on tullut vireille 21.11.2024.               

Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset

Sastamalan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston myöntämä ympäristönsuojelu- ja maa-aineslain mukainen lupa maa-aineksen ottamiseen Rudus Oy:lle (YMPJAOST 15.3.2022 § 10), lupa on voimassa 3.3.2025 asti.
                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                    

Suunnittelualue ei sijoitu voimassa tai vireillä olevan asemakaavan alueelle. Suunnittelualueella on voimassa keskustaajaman rakenneosayleiskaava, joka on tullut lainvoimaiseksi 11.6.2014. Kaavassa alueella on merkintä: T- teollisuus- ja varastoalue. Merkinnällä on osoitettu monipuolisia teollisuuden ja varastointitoimintojen alueita.

Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty merkinnöillä työpaikka-alue, teollisuus- ja varastoalue T ja teknisen huollon kehittämisen kohdealue tkm, maavastaanotto ja kierrätys.

Kiinteistön Rilke 790-476-1-17 omistaa Sastamalan kaupunki.

Sijainti ja sen ympäristö

Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan kaupungin Ketolan ja Vehmaisen kylässä lähellä Vammalan keskustaa, jonne on ottamisalueen reunasta lyhimmillään noin 3 kilometriä. Ottamisalueen läheisyydessä, noin 360 metriä pohjoiseen päin, kulkee Pirkanmaantie, valtatie nro 12. Ottamisalueelta on tieyhteys Pirkanmaan-tielle. Alueen lähin osoite on Liedeksimintie 1, Sastamala. Suunnittelualue sijoittuu rakentamattomalle kiinteistölle Rilke 790-476-1-17. Suunnitelma-alueen pinta-ala on yhteensä noin 8,4 ha.

Suunnitelma-alue on suurimmaksi osaksi vanhaa ottamisaluetta, jolta puusto ja pintamaat on poistettu. Jo avattu ottamisalue on pinta-alaltaan noin 3,3 ha ja se on louhittu tasoon n. +97.+96 m mpy. Osa suunnitelma-alueesta on kiviainesten varastointialuetta. Itäisin osa suunnitelma-alueesta on uutta, avaamatonta aluetta, joka on kallioista metsätalousaluetta. Hankealueen läheisyydessä sen pohjoispuolella on Sastamalan kaupungin maankaatopaikka-alue, joka on perustettu vanhalle jo otetulle maa-ainesten ottamisalueelle.

Alle 300 m etäisyydellä suunnitelma-alueesta ei sijaitse yhtään asuin- tai lomarakennusta. Toiminta-alueen itä-, länsi- ja eteläpuoli ovat harvaan asuttuja. Lähin vapaa-ajankäytössä oleva talo sijaitsee koillisessa noin 420 metrin etäisyydellä ja siitä seuraavaksi lähin noin 520 m etäisyydellä ottamisalueesta kaakon suuntaan.

Maisema ja luonto

Suunnittelualueen länsiosa on vanhaa ottoaluetta, jolta puusto ja pintamaat on poistettu. Itäosa on vielä avaamatonta metsäistä aluetta, jonka osalta on teetetty luontoselvitys.

Ottamisalueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Lähin luonnonsuojelualue (YSA021623) ja Natura 2000-alue (SAC, FI0350005), Vehmaan-niemi n. 7,3 ha, sijaitsee noin 2,1 km etäisyydellä hankealueesta pohjoiseen/koilliseen päin. Seuraavaksi lähin luonnonsuojelualue on Välimäen metsä (YSA255527, n. 8,6 ha), yksityismaiden suojelualue, joka sijaitsee noin 3,5 km etäisyydellä hankealueesta kaakkoon.

Suunnitelma-alueen laajennusosalle on teetetty luontoselvitys vuonna 2024. Kasvillisuusselvitys tehtiin 6.8.2024 toteutetulla maastokäynnillä. Selvityksen mukaan selvitysalue edustaa Pirkanmaan alueelle tyypillistä eteläboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä.

Selvitysalueen itäreuna on idän suuntaan viettävää rinnettä, jossa metsäkasvillisuus muuttuu jonkin verran rehevämmäksi edustaen pääasiassa mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT), mutta joukkoon mahtuu myös lehtomaisen kankaan (OMT) kasvillisuuslaikkuja. Rinteen alaosassa ennen ojitusta esiintyy myös jonkin verran lähteisyyttä pienellä alalla. Puustoltaan selvitysalue on kokonaisuudessaan käsiteltyä talousmetsää, jossa vallitsevina lajeina tavataan niin kuusta, mäntyä kuin raudun- ja hieskoivuakin. Uhanalaisia tai rauhoitettuja lajeja selvityksessä ei löytynyt. Myöskään haitalliseksi luokiteltuja vieraslajeja ei selvityksessä alueelta löytynyt.

Selvityksessä rajautui neljä erillistä luontoarvoiltaan huomioitavaa kasvillisuus-kuviota/luontotyyppiä. Luontoselvityksessä havaittuihin kasvillisuuskuvioihin/luontotyyppeihin jätetään 10-25 metrin suojaetäisyys.

Selvityksessä ei havaittu sellaisia luontotyyppejä tai rakenteita, jotka soveltuisivat ensisijaisesti rauhoitetuille direktiivilajeille kuten liito-oravalle tai viitasammakolle potentiaalisiksi elinympäristöiksi.

Suunnittelualue tai sen lähiympäristöt eivät kuulu maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin eivätkä rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueisiin. Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja kohteita eikä suojeltavia rakennusperintökohteita.

Maa- ja kallioperä

Suunnittelualue on maaperältään pääosin kalliota ja sora- ja hiekkamoreenia. Aluetta ympäröi talousmetsä. Alueen pohjois- ja eteläpuolella on vanhaa ottamisaluetta.

Suunnittelualueella korkeustaso vaihtelee noin +96.+109 m mpy (N2000) välillä. Hankealueella korkeustaso laskee suunnittelualueen keskellä korkeimmalta kohdalta n. + 109 m itään mennessä noin tasoon +99 m ja koilliseen mentäessä tasoon +96 m.

Pinta- ja pohjavesiolosuhteet

Avatun ottamisalueen pintavedet on pumpattu alueen lounaispuolelle rakennetun laskeutusaltaan kautta alueen länsipuolella sijaitsevalle pienelle suoalueelle. Toiminnan vaikutuksia pintavesiin on seurattu toimintavuosina kaksi kertaa vuodessa Sastamalan kaupungin toimesta. Tarkkailu liittyy maankaatopaikkaan, jolla on oma ympäristölupa. Ottamisen edetessä suunnitellun alueen koillisosaan avautuu louhinnan seurauksena väylä ottamisalueelle kertyville vesille ja sinne rakennetaan toinen laskeutusallas. Lopputilanteessa pintavedet johtuvat kallistusten avulla painovoimaisesti alueen koillisosaan rakennettavan laskeutusaltaaseen ja imeytyy siitä maastoon. Ottamisalueelle ei jää vettä keräävää allasta.

Hankealue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Houhajärvi A (0291201 A, 1-luokka) sijaitsee lähimmillään 1,2 km etäisyydellä suunnitelma-alueesta etelään.

Toiminnan vaikutuksia pohjavesiin on seurattu vuosittain tehtävin pinnankorkeusmittauksin kaivosta K1.

Yleiskuvaus toiminnasta ja sen laajuudesta

Suunnitelma-alueen pinta-ala on noin 8,4 ha, johon sisältyvät varastointialueet noin 2,4 ha. Ottamisalueen pinta-ala on noin 4,1 ha, josta noin puolet alueesta on jo avattua ottamisaluetta. Ottamista jatketaan aiemman lupa-alueen kohdalta idän suuntaan. Otettava maa-aines on kalliota. Lupaa haetaan kokonaismäärälle 266 400 m3ktr (vuotuinen ottomäärä laskennallisesti noin 26 640 m3ktr).

Koko 10 vuoden toiminta-aikana murskattava alueelta louhittu kiviainesmäärä on noin 719 280 tn (kun kerroin on 2,7), jolloin vuodessa murskataan laskennallisesti noin 71 928 tn.

Ottamisalueen suojaetäisyys naapurikiinteistöjen rajoihin on 30 metriä ja luontoselvityksessä havaittuihin kasvillisuuskuvioihin/luontotyyppeihin 10-25 metriä.

Toimintaprosessiin kuuluvat puuston poistaminen ja pintamaiden kuorinta, louhinta (poraus, räjäytys ja rikotus), varastointi ja jalostaminen (murskaus, seulonta) myytäviksi tuotteiksi, kuormaus ja kuljetus sekä alueen jälkihoito (luiskaaminen, pintamaiden levittäminen).

Louhintatyö koostuu porauksesta, kiven irrotuksesta (räjäytyksistä) ja rikotuksesta. Louhinnassa jokaista räjäytystä varten laaditaan räjäytyssuunnitelma. Räjäytyksiä tehdään louhintajakson aikana yleensä 1-2 kertaa viikossa.

Murskauslaitos on siirrettävä ja varustettu pölyntorjuntalaitteistolla (katetut kuljettimet, kastelupisteet jne.). Murskauslaitos koostuu esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastosta.

Toiminta-ajat

Toiminta on jaksottaista ja kesäaika on rajattu murskaustoiminnan ulkopuolelle. Murskausta ja louhintaa tehdään 15.8-1.6 välisenä aikana. Kuormausta ja kuljetusta tehdään ympäri vuoden. Satunnaisesti kysyntähuippujen aikaan kuormaamista ja kuljetuksia voidaan tehdä myös lauantaisin. Arkipyhinä ei ole toimintaa.

Murskausjaksoja on normaalisti 1-3 vuoden aikana. Toimintajakson kesto on 1-2 kuukautta. Murskaislaitos sijoitetaan kulloisellakin toimintajaksolla ympäristöhaittojen torjunnan kannalta parhaaseen mahdolliseen paikkaan.

Toiminta-ajat

poraus   15.8.-1.6. ma-pe klo 7-18

räjäytykset  1-5-krt/v  ma-pe klo 8-16

rikotus    15.8.-1.6.  ma-pe klo 8-16

murskaus,  1-2kk  15.8.-1.6. ma-pe klo 7-18

kuormaus ja kuljetus  ympärivuotisesti ma-pe 7-22 ja la 8-15.

Tuotannossa käytettävät kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet, niiden varastointi ja säilytys sekä kulutus ja veden käyttö

Polttoöljyä kuluu murskauksessa noin 0,4 l/tn. Voiteluaineita käytetään noin 2000 l/v. Öljyjä tai voiteluaineita varastoidaan vain toiminta-aikoina ja tarvittava määrä tukitoiminta-alueella. Murskaimen tankkaus suoritetaan murskauspaikalla säiliöautosta, joka on varustettu ylivuodonestolla sekä tarvittavilla suojavarusteilla. Tankkaus tehdään huolellisesti ja valvotusti.

Räjäytysaineena käytetään sellaista emulsioräjähdeainetta, joka sisältää mahdollisimman vähän typpeä. Aine tuodaan erikseen kutakin räjäytyskertaa varten. Louhinnassa käytettävä räjähdysainemäärä on keskimäärin noin 0,5 kg/m3ktr kalliota.

Toiminnassa käytetään vettä tarvittaessa alueen sisäisten kulkureittien, varastokasojen ja murskausprosessin kasteluun pölyämisen estämiseksi. Pölynsidontaan käytetään alueelle kerääntyneitä hulevesiä tai tarvittava vesi tuodaan alueelle säiliöautossa. Työkoneita ei pestä suunnittelualueella.

Päästöt ympäristöön ja niiden ehkäisy

Toiminnan ilmaan joutuvat päästöt muodostuvat eri työvaiheissa aiheutuvasta pölyämisestä sekä kaluston pakokaasupäästöistä. Tuotannon määrään suhteutetut päästöt on esitetty taulukossa. Arvioidut päästöt ilmaan,

Pölyämistä aiheutuu poraamisesta ja räjäytyksistä, murskaamisen ja seulonnan eri vaiheista, materiaalin siirtelystä, kuormaamisesta, kuljetuksista sekä varastokasoista.

Pölyn syntymistä ja leviämistä ehkäistään teknisin ja toiminnan sijoitteluun liittyvin ratkaisuin. Porauskalusto on varustettu pölynkeräyslaitteilla. Murskauslaitoksessa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölynlähteet peittein ja koteloinnein. Murskain sijoitetaan aina alimmalle mahdolliselle tasolle kalliorintauksen suojaan. Materiaalien pudotuskorkeudet pidetään mahdollisimman pieninä ja ajonopeudet laitosalueella alhaisina.

Oksidipäästöt minimoidaan käyttämällä asianmukaista tekniikkaa työkoneissa ja murskaimessa. Laitteiden ja kaluston sekä niiden suojausten kuntoa tarkkaillaan ja ne pidetään huollettuina.

Liikenne

Kiviainesten kuljetus tehdään nykyisen louhosalueen teitä ja liittymiä käyttäen Pirkanmaantielle (valtatie 12), josta kuljetukset suuntautuvat käyttökohteiden mukaisesti. Liikenne alueelle tapahtuu alueen tieyhteyden kautta, joka on sorapintainen. Pirkanmaantie on päällystetty valtatie.

Kiviaineksen kuljetetaan varastokasoista kuorma-autoilla ja ajoneuvoyhdistelmillä pääasiassa 40 tonnin kuormissa maanrakennuskohteisiin eri puolille Tampereen seutua. Laskennallisesti ajoneuvoliikenteen määrä on noin 0-30 ajoneuvokäyntiä päivässä. Määrä vaihtelee vuodenajan ja markkinatilanteen mukaan.

Tiedot melusta ja tärinästä

Melu

Toiminnassa melua syntyy pääosin porauksesta, räjäytyksistä, suurten louhekappaleiden rikotuksesta ja murskauksesta. Materiaalin siirtelystä sekä kuormauksista ja kuljetuksista johtuvat melupäästöt ovat vähäisempiä.

Aiheutuvan melun arvioidaan jäävän alle päiväajan ohjearvon lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Valtioneuvoston päätös melun yleisistä ohjearvoista (993/92). Toiminnassa syntyvän melun A-painotettu keskiäänitaso (LAeq) ei saa ylittää lähimmissä häiriytyvissä kohteissa ulkona piha-alueella mitattuna päivällä (klo 7-22) 55 dB eikä yöllä (klo 22-07) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melun A-painotettu keskiäänitaso ei saa ylittää päivällä 45 dB ja yöllä 40 dB.

Melua vähennetään toimintojen sijoittelulla sekä tarvittaessa laitteiston koteloinnein. Porauksesta aiheutuvaa melua vähennetään käyttämällä porauslaitteiston ympärillä suojauksia. Murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman lähelle louhittua kallioseinämää melun kantautumisen vähentämiseksi. Louhinta tapahtuu kalliorintausten ja varastokasojen suojassa, jotka ehkäisevät tehokkaasti melun leviämistä.

Tärinä

Tärinää aiheutuu räjäytyksistä, murskauksesta ja kuljetuksista. Murskauslaitoksen tärinä kohdistuu laitoksen välittömään läheisyyteen, kuljetusten tärinä ulottuu noin 10-15 m etäisyyteen kuljetusteiden varsilla. Räjäytyskenttien koolla voidaan vaikuttaa ympäristöön leviävän tärinän määrään. Tehtävät räjäytykset mitoitetaan ympäristön rakenteiden mukaan, jolloin haittoja ei pääse syntymään.

Tiedot maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelemiseksi tehtävistä toimista

Räjäytysaineiden sisältämiä nitraattiyhdisteitä vapautuu louhinnassa ympäristöön aina jonkin verran. Niiden määrää minimoidaan oikealla panostuksella. Lisäksi louhintatöihin käytetään ensisijaisesti emulsioräjähteitä, jolloin typpiyhdisteiden liukeneminen räjähdysaineesta panostuksen aikana vähenee. Ne myös palavat puhtaammin eli reagoimatonta räjähdysainetta jää vähemmän louheeseen. Louhinta suoritetaan siten, ettei se aiheuta alla olevaan kallio- tai maaperään sellaisia muutoksia, kuten halkeamia tai ruhjeita, joista saattaa olla haittaa lähialueen pohjavedelle tai ympäristölle.

Toiminnasta ei normaalitilanteessa synny muita maaperään tai pohjaveteen kohdistuvia päästöjä. Mahdolliset päästöt liittyvät onnettomuus-, häiriö- ja vahinkotilanteisiin, joissa poltto- ja voiteluaineita tai kaluston hydrauliikkaöljyjä voi päätyä maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Varo- ja suojausmenetelmiä noudattamalla toiminnasta ei ole välitöntä vaaraa maaperälle tai vesistöille.

Suunnitelma-alue ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella. Murskaimen tankkaus suoritetaan murskauspaikalla säiliöautosta, joka on varustettu ylivuodonestolla sekä tarvittavilla suojavarusteilla. Tankkaus tehdään huolellisesti ja valvotusti. Koneissa pidetään imeytysmateriaalia mukana vahingon varalta. Toiminnassa käytettävää kalustoa ei pestä eikä huolleta alueella. Koneet ja laitteet pidetään huollettuina ja niiden toimintaa tarkkaillaan vikojen ja vuotojen havaitsemiseksi.

Työkoneita tankattaessa huolehditaan, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Alueelle varataan imeytysainetta tai muuta kalustoa vuotojen leviämisen estämistä ja keräämistä varten.

Hulevesien käsittely

Nykytilanteessa ottamisalueelle kertyvät hulevedet pumpataan lounaispuolelle rakennetun laskeutusaltaan kautta ojaan. Louhinnan edetessä ottamisalueen koillisosaan rakennetaan toinen laskeutusallas, jonne vedet johdetaan kallistuksin ottamisalueelta, kun se on saatu louhittua tasoon +96 m.

Liete altaan pohjalta tyhjennetään tarvittaessa siten, että altaan toimintakunto varmistetaan. Alueelle ja laskeutusaltaaseen kertyviä vesiä voidaan käyttää tarvittaessa kasteluun alueella pölyämisen estämiseksi.

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltamisesta

Kiviainestuotannolle ei ole laadittu Euroopan Unionin sisäistä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjaa (BREF Best Available Techniques Reference Document), mutta toiminta on suunniteltu siten, että se vastaa soveltuvin osin Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) - Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa" (2010) esitettyjä kiviainestuotannon parhaita käyttökelpoisia tekniikoita ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä julkaisussa. Lupahakemuksen mukainen toiminta on myös valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaista.

Jätteet

Toiminnassa syntyy metallijätettä noin 1000 kg/v, sekajätettä noin 500 kg/v sekä vaarallista jätettä noin 300 kg/v.

Jätteiden laadusta, määristä ja toimituspaikasta pidetään kirjanpitoa. Vaaralliset jätteet välivarastoidaan toisistaan erillään ja siten, ettei niistä ole vaaraa ympäristölle. Ne kuljetetaan mahdollisimman pian laitokseen, jolla on niiden vastaanottamiseen lupa. Jäteastiat merkitään asianmukaisesti. Astiat varastoidaan vesitiiviisti nesteitä läpäisemättömällä alustalla (esim. kontissa) siten, ettei vaarallisista jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Vaarallista jätettä luovutettaessa siirrosta laaditaan siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) mukaiset tiedot.

Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja niihin varautuminen

Murskauslaitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle. Toimintaan liittyvä suurin riski on polttoöljyn huomaamaton vuotaminen maaperään tai liian voimakaan räjäytyksen tekeminen louhoksella, joka voisi vaurioittaa lähistön rakenteita tai rakennuksia. Tällaisen todennäköisyys on kuitenkin vähäinen. Räjäytykset tehdään suunnitelmallisesti.

Polttoaineet säilytetään tukitoiminta-alueella, jonka alueella maaperä on suojattu. Tankattaessa mahdollisesti tapahtuvat vuodot ovat heti nähtävissä, koska tankkaus suoritetaan valvotusti. Alueelle varataan riittävä määrä öljynimeytysainetta, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin.

Öljytuotteiden varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään.

Öljyvuototilanteessa toimitaan seuraavasti:

-Vapaana oleva öljy kerätään tiiviiseen astiaan tai imeytetään öljynimeytysmateriaaliin.

-Vuodosta ilmoitetaan pelastus- ja ympäristöviranomaisille.

-Mahdollinen öljyyntynyt maa-aines kaivetaan nopeasti leviämisen estämiseksi ja kuormataan tiiviille alustalle.

-Öljyiset ainekset toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Onnettomuusalueen maaperän öljypitoisuus tarkistetaan ja tarvittaessa tehdään lisäkaivua.

Alueella työskentelevät perehdytetään ympäristö- ja maa-aineslupien lupaehtoihin siinä laajuudessa kuin se heidän työtänsä koskee. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn.

Toiminnan tarkkailu ja raportointi

Toimintapisteessä on nimetty vastuuhenkilö. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan tiedot mm.
- ainesten tuotantomääristä ja -ajoista
- kalustosta ja huolloista
- tehdyistä tarkastuksista
- poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä
- polttoaineiden, kemikaalien ja räjähdysaineiden toimituksista ja kulutuksesta

Toimintaa ja sen vaikutuksia ympäristöön (esimerkiksi koneiden kuntoa, pölyämistä, melua) tarkkaillaan omavalvontana aistinvaraisesti toiminnan ollessa käynnissä. Laskeutusaltaiden kuntoa tarkkaillaan ja huolletaan, ja kertynyt kiintoaines poistetaan tarpeen mukaan.

Alueella on tehty pohjavesivaikutusten seuraamiseksi pinnanmittausta kerran vuodessa kaivosta K1. Alueelta pois johdettavien hulevesien laatua on tarkkailtu kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä ylivirtaamakausina niinä vuosina, kun louhintaa on tehty. Laskeutusaltaasta maastoon johdettavasta vesinäytteestä tutkitaan pH, sameus, fluoridi, kiintoaine, kloridi, rauta, sähkönjohtavuus, fosfori, kemiallinen hapenkulutus CODCr, kokonaistyppi, arseeni, kadmium, kromi, ku-pari, lyijy, nikkeli ja sinkki.

Tarkkailua ehdotetaan jatkettavaksi toimintavuosina kerran vuodessa otettavin näyttein. Kun koillispuolen laskeutusallas valmistuu, näytteenotto tulee siirtää otettavaksi tästä laskeutusaltaasta.

Alueen jälkikäyttö ja maisemointi

Ottamistoiminnan loputtua alue muotoillaan ja maisemoidaan ympäristöön sopivaksi. Maisemoinnissa huomioidaan alueen kaavan mukainen käyttö teollisuusalueena. Maaston muotoilu on esitetty lopputilannekartassa ja leikkauspiirroksissa. Louhinnassa syntyvät jyrkänteet luiskataan kaltevuuteen 1:2.1:3 käyttäen alueelta kuorittuja ja alueen reunoilla varastoituja pintamaita sekä tarvittaessa alueelle tuotavia puhtaita ylijäämämaita. Luiskatut rinteet verhoillaan moreeni- ja pintamailla. Tarvittaessa alueen pohja tasoitetaan käyttäen pintamaita ja puhtaita ylijäämämaita. Alueen reunaluiskat metsitetään männyllä. Istutustiheys noin 2500 kpl/ha.

Jälkihoitotyöt pyritään toteuttamaan ottamistoiminnan yhteydessä sitä mukaan, kun se on ottamisvaiheen kannalta mahdollista ja järkevää. Tällöin myös konekustannukset saadaan minimoitua.

Vakuus

Hakija esittää, että vakuutta ei asetata, sillä hakijana on kaupunki.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Toiminnanharjoittaja hakee aloituslupaa hakemuksen mukaiselle toiminnalle YSL 199 §:n ja MAL 21 §:n perusteella mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti kuuluttamalla 3.12.2024 - 9.1.2025 Sastamalan kaupungin internetsivuilla. Asiakirjat ovat olleet julkisesti nähtävillä kuulutusajan ympäristöterveydenhuollon Sastamalan toimipisteessä ja sivuilla sastamala.fi. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa 4.12.2024. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu tiedossa oleville asianosaisille.

Hakemuksen johdosta ei ole järjestetty kuulemistilaisuutta tai yleistä katselmusta.

Sastamalan kaupunki ja päättyvän maa-aines- ja ympäristöluvan haltija sopivat päättyvän luvan maisemointivelvoitteiden ja vesien johtamista koskevien toimien toteuttamisesta.

Ottamisalueella tehtiin tarkastus siihen liittyen 11.2.2025. Mukana oli Sastamalan kaupungin edustajia, päättyvän maa-aines- ja ympäristöluvan haltijan edustajia ja ympäristötarkastaja.

Lausunnot

Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaisesti lausunto Sastamalan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta.
Sastamalan kaupungin terveydensuojeluviranomainen toteaa 31.12.2024 antamassaan lausunnossa, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.

Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Valmistelija ympäristötarkastaja, Anna Jouttunpää

Esittelijä Ympäristöterveydenhuollon johtaja

Päätösehdotus Ympäristöterveydenhuollon jaosto päättää myöntää Sastamalan kaupungille seuraavan maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainesluvan ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan maa- ja kiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen Sastamalan kaupungin Vehmaisten kylässä, Ritakallion kallioalueella kiinteistöllä Rilke 790-476-1-17.  Lisäksi annetaan lupa alueen ulkopuolelta tuodun maisemointiin tarkoitetun pilaantumattoman maa-aineksen vastaanottoon kiinteistöllä Rilke 790-476-1-17.

Tämä lupa sisältää maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 27 §:n ja siinä mainitun liitteen 1 taulukon 2, kohdan 7 c, 7 e ja 13 f mukaisen ympäristöluvan. 

Hakemuksen mukainen toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain 21 §:n mukaisesti.

Toimintaa tulee harjoittaa ottamissuunnitelmassa ja lupahakemuksessa esitetyllä tavalla sekä noudattaa lisäksi seuraavia lupamääräyksiä:

Lupamääräykset:

Toimintaa koskevat yleiset lupamääräykset

1. Suurin sallittu kokonaisottomäärä on 266 400 m3ktr kalliokiviainesta. Kalliomurskeen tuotanto saa olla enintään 72 000 t/v.

Maa- ja kiviainesten otto on sallittua ottosuunnitelman mukaisesti 4,1 hehtaarin alueelta alimmillaan tasoon +96 (N2000). Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan yläpuolelle on aina jätettävä vähintään yhden (1) metrin vahvuinen suojakerros.

Maisemointia varten voidaan ottaa vastaan muualta tuotavaa pilaantumatonta puhdasta ylijäämämaata enintään 49 500 t/vuosi. Maa-aines on käytettävä alueen muotoiluun ja pohjan kasvukerroksen aikaansaamiseksi.

Vastaanotettavat maa-ainekset eivät saa sisältää vieraslajeja. Maisemointiin vastaanotetun ja käytetyn maa-aineksen määrä ja alkuperä tulee raportoida vuosiraportoinnin yhteydessä. (MAL 11 §, YSL 52 §, VNA 331/2013 6 §)

2. Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Alueelle on merkittävä korkeuspiste, josta voidaan tarkkailla ottamisen etenemistä. Jyrkät luiskat on merkittävä näkyvästi maastoon esim. aidalla tai lippusiimalla ja varoituskilvillä. Merkinnät tulee pitää jatkuvasti kunnossa. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. (MAL 11 §, VNA 800/2010 12 §)

Sallitut toiminta-ajat

3. Kalliokiviaineksen räjäytys, poraus, rikotus ja murskaus on sallittua 15.8.-1.6. välisenä aikana arkipäivisin maanantaista perjantaihin pois lukien arkipyhät seuraavasti:

poraus    klo 7-18

räjäytykset   klo 8-16

rikotus    klo 8-16

murskaus ja seulonta  klo 7-18

Kuormaus ja kuljetus on sallittua ympärivuotisesti ma-pe 7-22 ja erityisestä syystä la 8-15. (YSL 227 §, VNA 800/2010 8 §)

Päästöt ilmaan

4. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa häiriintyvissä kohteissa. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä kastelulla, toimintojen sijoittelulla, putoamiskorkeuksien säätämisellä, teknisillä ratkaisuilla kuten koteloinneilla tai muilla parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisilla menetelmillä. Ellei haitallista pölyämistä voida muutoin estää, pölyä aiheuttava toiminta on keskeytettävä.

Valvontaviranomainen voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajan suorittamaan hiukkasmittauksia ja antaa hiukkaspäästöjen alentamista koskevia lisämääräyksiä. (MAL 11 §, MAA 6 §, VNA 800/2010 4 §, YSL 7, 52 §, VNA 713/2014 15 §, NaapL 17 §)

Melu ja tärinä

5. Toiminnassa syntyvän melun A-painotettu keskiäänitaso (LAeq) ei saa ylittää lähimmissä häiriytyvissä kohteissa ulkona piha-alueella mitattuna päivällä (klo 7-22) 55 dB eikä yöllä (klo 22-07) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melun A-painotettu keskiäänitaso ei saa ylittää päivällä 45 dB ja yöllä 40 dB.

Valvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajaa selvittämään melu melumittauksilla ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. (YSL 52 §, VNA 713/2014 15 §, NaapL 17 § VNA 800/2010 7 §, Vnp 993/1992 )

6. Räjäytykset tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu vaaraa lähimmille kiinteistöille. Samanaikaisesti räjähtävä räjähdysainemäärä tulee pitää mahdollisimman pienenä. Räjäytyksistä on etukäteen ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja lähimpien kiinteistöjen asukkaille sekä mahdollisille muille häiriintyville kohteille. Lähialueen asukkaat tai muut asianosaiset voivat halutessaan ilmoittaa puhelinnumeronsa, johon lähetetään tekstiviesti ennen alueella suoritettavaa räjäytystä.

Tärinää tulee mitata lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Suunnitelma tärinämittauksista tulee esittää ensimmäisen irrotusräjäytyksen yhteydessä valvontaviranomaiselle.

 (YSL 6 ja 52 §, NaapL 17 §)

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

7. Kaikki jätteet tulee kerätä ja varastoida asiallisesti ennen eteenpäin toimittamista. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Vaarallista jätettä luovutettaessa jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetuksen 24 § (179/2012) mukaiset tiedot jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. (YSL 52 ja 58 §, YSA 15 §, JäteL 15, 29 ja 121 § sekä VNA 179/2012 24 §)
8. Jätteen määrää on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä vähentämään. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on eroteltava ja toimitettava höytykäyttöön. Jätteen saa luovuttaa vain jätelain mukaan hyväksytylle toimijalle. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 8, 12, 15, 28-30 ja 72 §)
9. Kaivannaisjätteet tulee varastoida ja käsitellä kaivannaisjätehuoltosuunnitelman mukaisesti. (YSL 114 §)

Pintavesien käsittely ja pohjavesiseuranta

10. Pohjaveden pinnan korkeutta tulee seurata kerran vuodessa kaivosta K1 (YSL 6, 49, 52, 62 §)
11. Ottamisalueen pintavedet tulee johtaa olemassa olevan laskeutusaltaan suuntaan tai muulla tavoin hallitusti maastoon siihen asti, kun uusi laskeutusallas voidaan rakentaa ottoalueen koilliskulmaan. Pintavesien tarkkailu sisältyy maankaatopaikan tarkkailuun siihen asti, kun uusi laskeutusallas rakennetaan. 

Ennen uuden laskeutusaltaan rakentamista, tulee ympäristönsuojeluviranomaiselle toimittaa tarkempi suunnitelma altaasta. Uuden laskeutusaltaan valmistuttua tulee ojaan johdettavista pintavesistä ottaa tarkkailunäyte kerran vuodessa keväällä ylivirtaamakaudella niinä vuosina, kun louhintaa tehdään. Näytteestä tutkitaan haju, ulkonäkö, kiintoainespitoisuus, sähköjohtavuus, pH, sameus, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaistyppi, ammoniumtyppi (NH4-N), nitraattityppi (NO3-N) ja nitriittityppi (NO2-N), kokonaisfosfori, sulfaatti, öljyhiilivedyt C10-C40.

Vesinäytteet tulee analysoida sertifioidussa laboratoriossa. Tutkimustulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle niiden valmistuttua. (YSL 6, 49, 52, 62 §)

Varastointi

12. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä.

Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Säiliöautot ja työkoneet on säilytettävä niille varatuilla paikoilla HPDE-kalvolla suojatulla tukitoimintojen alueella.

Mikäli käytetään erillisiä polttoainesäiliöitä, on niiden oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava laponestolla, ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Tankkauslaitteisto on oltava lukittuna aina kun alueella ei työskennellä.

Muut alueella varastoitavat kemikaalit on varastoitava katetussa ja suojatussa tilassa, varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että vuototapauksessa saadaan kemikaalit kerättyä talteen.

Raaka-aineet, tuotteet, polttoaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa taikka pilaantumisvaaraa pinta- tai pohjavesille tai maaperälle. (YSL 7, 8, 43 ja 45 §, JäteL 8 ja 72 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010 9 §)

13. Paikalla tulee olla varattuna riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen varalle. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

14. Häiriöistä, joista saattaa aiheutua merkittävää ympäristöhaittaa on välittömästi ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollisista öljyvahingoista on välittömästi ilmoitettava alueelliselle pelastuslaitokselle ja ryhdyttävä välittömiin rajoitustoimiin vahingon leviämisen estämiseksi. Toimintaohjeet mahdollisten ympäristövahinkojen varalta on oltava nähtävillä työmaalla. (YSL 52, 123 ja 134 §, YSA 15 §)

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

15. Alueen toiminnoista ja siellä syntyneistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Yhteenveto edellisen vuoden kirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenvedossa on esitettävä seuraavat asiat:

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä (t)

- polttoaineiden ja räjäytysaineiden laatu- ja kulutustiedot

- murskauksen ja louhinnan toiminta-ajat sekä räjäytysajat

- laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt

- tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet

- jätehuoltoa koskevat tiedot: syntyneet jätteet, vaaralliset jätteet ja niiden toimituspaikat

- vesinäytteiden ja tärinämittausten tulokset

- pohjaveden pinnankorkeuden mittaustulokset, kaivo 1

- tiedot toiminnanharjoittajan oma-aloitteisesti tekemien mittausten tuloksista

- tiedot hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta (tarkkailu esim. silmämääräinen huomiointi työmaapäiväkirjassa)

- maisemointia varten vastaanotetun ja maisemointiin käytetyn maa-aineksen määrä t/a ja alkuperä

Ympäristönsuojelun yhteenvedon perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään viimeiseltä kuudelta vuodelta viranomaisten nähtäväksi. (MAL 23 a §, YSL 62 §, JäteL 8, 28, 29 ja 30 §)

16. Maa-ainesluvanhaltijan tulee vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä ilmoittaa otetun aineksen määrä ja laatu sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan. (MAL 23 a ja b §, MAA 9 §)
17. Laitokselle on nimettävä vastuuhenkilö onnettomuus- ja häiriötilanteita ja toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön nimi ja yhteistiedot on ilmoitettavat valvontaviranomaiselle. Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina. (MAL 11 §, MAA 6 §, VNA 800/2010 12 §, YSL 52, 62 §, YSA 15 §, JäteL 141 §)

Toiminnan aloitus

18. Ennen ottamisen aloittamista tulee hakijan ottaa yhteys kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen aloituskatselmuksen pitämistä varten. (MAL 14 §)

Maisemointi ja loppukatselmus

19. Alue on maisemoitava ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla mahdollisimman hyvin ympäröivään maisemaan sopivaksi. Maisemointi on saatettava loppuun luvan voimassaoloaikana.

Jyrkät seinämät ja luiskat tulee muotoilla louheilla ja pintamailla kaltevuuteen 1:3.1:2. Ottotoiminnan yhteydessä syntyneet kaivannaisjätteet on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä ottoalueen maisemoinnissa. Ottoalueelle ei saa jäädä maa-aineskasoja ja tiivistyneet, tarpeettomat tienpohjat sekä varastokasojen pohjat tulee pehmentää ennen pintamateriaalin levittämistä.

Mikäli kiinteistön tuleva käyttö on varastoalueena, voi alueen jättää murskepinnalle. Suunnitelma jälkikäytöstä tulee esittää ennen luvan voimassaoloajan loppumista.

Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajeja tai joista voisi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Alueen luiskat metsitetään männyllä, istutustiheys 2 500 kpl/ha. Alueelle soveltumaton käyttö on estettävä esimerkiksi puomilla tai siirtolohkareilla. Ottamiseen liittyvät rakennelmat on poistettava alueelta.

Ottamissuunnitelman ja lupaehtojen noudattamisen ja maisemoinnin edistymisen seuraamiseksi tulee paikan päällä järjestää tarvittaessa hakijan ja valvontaviranomaisen yhteisiä katselmuksia.

Ottotoiminnan loputtua on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. (MAL 10, 11 §, MAA 6, 8 §, YSL 52, 94 §, VNA 713/2014 15 §, JäteL 72 §)

Ilmoitusvelvollisuus

20. Ympäristöluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle viipymättä:
    1) toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä;
    2) toiminnan lopettamisesta;
    3) toimintaa koskevista muista muutoksista ja tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen tai luvan noudattamiseen.
    Luvanhaltijan vaihtuessa luvan uuden haltijan on ilmoitettava vaihtumisesta Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. (YSL 170 §, MAL 13 a §)

Muut määräykset

21. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)
22. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvien parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden ja toimintatapojen kehittymistä ja otettava niitä soveltuvin osin käyttöön, jos näin voidaan vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. (YSL 8, 52 §, YSA 15 §)
23. Toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. (YSL 199 §, MAL 21 §)

Päätöksen perustelut

Maa-aineslain mukaiset perustelut

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 6 §:ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää. MAL 21 §:n mukainen aloituslupa on perusteltua myöntää kiviainesalueelle, jolla ottaminen jatkuu vanhan maa-ainesluvan mukaisella ottamisalueella. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti 10 vuodeksi.

Ympäristönsuojelulain mukaiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti luvassa on annettava määräykset mm. päästöjen rajoittamisesta, jätteiden syntymisen vähentämisestä ja haittojen vähentämisestä. YSL:n 58 §:n mukaan luvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. YSL:n 62 §:n mukaisesti tulee myös antaa tarpeelliset määräykset toiminnan ja päästöjen tarkkailusta.

Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) on annettu mm. määräys toiminnan sijoittumisesta (3 §), ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta (4 §) ja meluntorjunnasta (6 §). Asetusta sovelletaan vähimmäisvaatimuksena silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille.

Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 199 §) on perusteltua, koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, jonka jatkamiseksi lupaa haetaan. Vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhtymää.

Lupamääräysten perustelut:

Tuotannon ja toiminta-aikojen rajoituksilla varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle ja asutukselle ottaen huomioon toimintojen sijoittuminen häiriintyviin kohteisiin nähden. Kokonaisottomäärä ja ottamisalue ovat hakemuksen mukaiset. Päivittäiset ja vuotuiset toiminta-ajat ovat hakijan esittämät ja Vna 800/2010 mukaiset. Ympäristöluvassa voidaan lisäksi erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello 7-18 välisenä aikana. (Lupamääräys 1 ja 3)

Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon valvonnan mahdollistamiseksi, ja jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene laajemmalle alueelle kuin ottosuunnitelmassa on esitetty. (Lupamääräys 2)

Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamista haitoista ja tarvittaessa rajoitettava tai poistettava niitä. (Lupamääräys 4, 5, 6, 10 ja 11)

Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava laitokseen, jolla on lupa käsitellä vaarallista jätettä. Siirtoasiakirjan avulla voidaan valvoa vaarallisten jätteiden kulkua tuottajalta asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä. Jätelaissa ja valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa   määritellään, millä edellytyksillä jätettä voidaan luovuttaa. (Lupamääräys 7 ja 8)

Haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta, mikä edellyttää toiminnanharjoittajalta huolellisuutta ja varovaisuutta raaka-aineiden, tuotteiden, polttoaineiden sekä jätteiden varastoinnissa ja käsittelyssä. (Lupamääräys 9, 12 ja 13)

Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisyyn liittyy myös varautuminen häiriö- tai onnettomuustilanteisiin sekä riittävä tiedottaminen. (Lupamääräys 14)

Seuranta ja raportointi vaaditaan valvonnan toteuttamiseksi. (Lupamääräys 15, 16 ja 17)

Vastaavan hoitajan nimeäminen helpottaa yhteydenpitoa lupaviranomaisen kanssa ja toiminnan valvontaa. (Lupamääräys 17)

Alkukatselmuksella varmistetaan esimerkiksi ottamisalueen rajausmerkinnät. (Lupamääräys 2 ja 18)

Maa-aineslain 10 §:n nojalla myönnetyn luvan voimassaoloajan aikana luvan haltijan on toteutettava myös kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet. (Lupamääräys 19)

Ilmoitusvelvollisuus on määrätty ympäristönsuojelulaissa ja maa-aineslaissa. (Lupamääräys 20)

Toiminnanharjoittajan on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä. (Lupamääräys 21)

Ympäristöluvanvaraisessa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Velvollisuus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskee myös jo toimintansa aloittaneita laitoksia ja toiminnanharjoittajan tulee ottaa käyttöön päästöjä vähentävää uutta tekniikkaa, mikäli sellaista on kohtuullisin kustannuksin saatavilla (Lupamääräys 22)

Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta on perusteltua, koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, jonka jatkamiseksi lupaa haetaan. (Lupamääräys 23)

Päätöksen voimassaolo

Lupa myönnetään 10 vuoden määräajaksi. Päätös on voimassa 6.3.2035 saakka.

Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa.

Korvattavat päätökset

Päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Sastamalan kaupungin ympäristöjaoston 15.3.2022 § 10 myöntämän ympäristö- ja maa-aineslain mukaisen luvan. Lupa on voimassa 3.3.2025 saakka.

Maksut ja vakuudet

Maa-aineslupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastusmaksu on                                                                      2 864,00 €

Maa-aineslain mukainen päätös hakemuksesta toiminnan aloittamiseen ennen luvan lainvoimaisuutta               200,00 €

Ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu on  1 250,00 €

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen vakuuden hyväksymistä

koskevan asian käsittelystä peritään lisämaksu, joka on 20

prosenttia yhteiskäsittelyssä ratkaistavan                      ympäristölupahakemuksen käsittelymaksusta              250,00 €

      Yhteensä   4 564,00 €

Valvontamaksu

Erikseen peritään lisäksi vuosittain maa-ainesoton valvontamaksu sekä valvontaohjelman mukaisesta ympäristöluvanvaraisen toiminnan tarkastuksesta maksu. Maksut määräytyvät voimassa olevien taksojen mukaan.

Vakuus

Koska luvan hakija on kaupunki, vakuutta ei vaadita.

Edellisen toimijan asettama vakuus palautetaan, kun sopimuksen mukaiset jälkihoitotyöt on tehty.

Sovelletut oikeusohjeet
 

Maa-aineslaki (MAL 555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010 ja 314/2017)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osakaskuntien jätehuoltomääräykset (1.1.2023)

Sastamalan kaupungin yhteistoiminta-alueen ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (1.3.2023)

Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maa-ainestaksa (1.3.2023)
 

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta ympäristönsuojelulain 190 §:n mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä.

Päätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti. Päätös ja sitä koskeva kuulutus julkaistaan Sastamalan kaupungin internetsivuilla. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä verkkosivuilla julkaisemisajankohdasta lukien. Päätöksen tiedoksisaantipäivä on 6.3.2025.

Pöytäkirjanote:

Luvan hakija

Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä:
Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto.

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisätietoja ympäristötarkastaja Anna Jouttunpää 040 592 3103