Ympäristöterveydenhuollon jaosto
Pöytäkirja 21.10.2025/Pykälä 37

YMPTJAOS 21.10.2025 § 37  

245/11.01.00/2025  

Asia

Ympäristönsuojelulain 39 §:n mukainen
ympäristölupahakemus, joka koskee pilaantumattomien ylijäämämaiden sijoitusaluetta Aarnio-Pohjalantie, tasoristeysten poistohankkeen toteuttamiseen liittyen.

Hakija

Väylävirasto
PL 33
00521 Helsinki
y-tunnus: 1010547-1

Toiminta, jolle haetaan ympäristölupaa

Lupaa haetaan ylijäämämaiden sijoittamiselle Sastamalan kaupungin Karkun kylässä kiinteistöille Korkeamäki 790-428-3-14 ja Golfkallio 790-418-1-79, Sastamala. Suunnitelma sijoittuu rataosalle 1401 (Lielahti)-Kokemäki-(Pori). Sijoitusalue, jota lupahakemus koskee, sijoittuu poistettavan Vuokkoniementien tasoristeyksen (ratakm 234+605) läheisyyteen, yksityisomistuksessa olevalle kiinteistölle 790-428-3-14 sekä Lakeside Invest Oy:n omistamalle kiinteistölle 790-418-1-79. Sijoitusalue on sijoitettu aivan suunnitellun yksityistien Y15 läheisyyteen. Läjitettävien maa-ainesten kokonaismassamäärä on arvioilta noin 10 000 m3 ja korkein täyttötaso noin +78,5 m mpy (N2000).

Suunnitellulla ylijäämämaiden sijoitusalueella ei ole olemassa olevaa ympäristölupaa. Kyseessä on uusi ylijäämämaiden sijoitusalue tielinjauksen lähialueella.

Lupaa haetaan toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta YSL 199 § mukaisesti. Ympäristölupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

Luvan hakemisen peruste

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentti sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohta 13 f.

Toimivaltainen lupaviranomainen

Toimivaltainen viranomainen on ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohdan 12 a mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto.

Asian vireilletulo

Ympäristölupahakemus on tullut vireille 27.3.2025.               

Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset

Suunnitellulla ylijäämämaiden sijoitusalueella ei ole olemassa olevaa ympäristölupaa. Kyseessä on uusi ylijäämämaiden sijoitusalue tielinjauksen lähialueella.
                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                    

Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jonka Pirkanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt 27.3.2017. Maakuntakaava tuli voimaan kuulutuksella 8.6.2017. Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt hyväksymispäätöstä koskeneet valitukset ja 24.4.2019 antamallaan päätöksellään pitänyt Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 voimassa sellaisenaan, kuin siitä päätettiin maakuntavaltuustossa.

Suunniteltu sijoitusalue sijaitsee Valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sekä Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella.

Alueella on voimassa Karkun oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on tullut voimaan 26.3.2003. Suunniteltu sijoitusalue sijoittuu osayleiskaavassa Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (kaavamerkintä M-1). Alue on kaavassa osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi.

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Sijainti ja sen ympäristö

Sijoitusalue, jota lupahakemus koskee, sijoittuu poistettavan Vuokkoniementien tasoristeyksen (ratakm 234+605) läheisyyteen, yksityisomistuksessa olevalle kiinteistölle 790-428-3-14 sekä Lakeside Invest Oy:n omistamalle kiinteistölle 790-418-1-79. Sijoitusalue on sijoitettu aivan suunnitellun yksityistien Y15 läheisyyteen. Suunniteltava ylijäämämaiden sijoitusalue sijaitsee tiesuunnitelma-alueen ulkopuolella, noin kilometrin päässä suunnitelma-alueen lounaispuolella. Lähin asuinkäytössä oleva rakennus sijaitsee noin 200 metrin päässä tulevan sijoitusalueen koillispuolella.

Maisema ja luonto

Alueella kasvaa istutettua, nuorta koivikkoa. Alueella ei ole Natura 2000-suojelualueverkoston kohteita, valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita tai luonnonsuojelualueita.

Alueelle on ratasuunnitelman laatimisen yhteydessä tehty ajantasainen luontoselvitys kesällä 2024. Selvitys sisälsi luontotyyppi- ja kasvillisuusinventoinnin sekä liito-oravakartoituksen.

Selvityksen mukaan alueen metsät ovat pääosin voimakkaan metsätalouskäytön piirissä. Suunnitellun sijoitusalueen alueelta ei selvityksessä havaittu uhanalaisia putkilokasveja, luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä tai metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Aivan suunnitellun sijoitusalueen itäosassa havaittiin kaistale liito-oravalle kohtuullisen hyvin sopivaa metsää, joka täyttää liito-oravan vähimmäisvaatimukset. Liito-oravan papanoita, tai muita merkkejä lajista ei kuitenkaan löydetty, eikä alueelta ole tiedossa aiempia havaintoja liito-oravasta.

Pirkanmaan ELY-keskus on 5.12.2024 antanut ratasuunnitelmaa koskevan lausunnon, jonka mukaan ELY-keskuksen Y-vastuualue katsoo, että hankealueelle sijoittuvat luontoarvot on tunnistettu asianmukaisesti, selvitetty riittävällä tarkkuudella ja otettu riittävästi huomioon ratasuunnitelman yhteydessä.

Maa- ja kallioperä

GTK:n maaperäkartan mukaan maaperä alueella on suurimmaksi osin hiekkamoreenia ja kalliomaata. Radan varressa maaperä on savea.

Pinta- ja pohjavesiolosuhteet

Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on yli 11 kilometrin päässä oleva Roismalan pohjavesialue (0291203).

Tasoristeykset sijaitsevat Rautaveden 3. jakovaiheen valuma-alueella, jonka pinta-ala on 21 207,34 km2.

Lähin pintavesistö on noin 600 metrin päässä suunnitellusta sijoitusalueesta koilliseen oleva Riippilänjärvi. Riippilänjärvi on keskikokoinen, noin 2 kilometriä pitkä ja kilometrin leveä järvi Kokemäenjoen päävesistössä. Järven pinta-ala on 70 ha, keskisyvyys 3,91 m ja se laskee 800 metriä pitkän Koskenojan kautta itään Rauta-veteen. Riippilänjärven keskivedenpinta on tasolla +70,2 ja ylivedenkorkeus HW1/50 noin tasolla +71,3. Riippilänjärveä on laskettu useaan kertaan vuosivälillä 1820–1930. Järven rantaviiva on 7,4 kilometriä pitkä ja ranta on puoliksi moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa ja puoliksi peltoa tai golfkenttää. Rannat ovat yleensä jyrkkiä ja Palvialan taajaman asutusta on myös järven rannoilla.

Suojellut alueet

Suunnittelualue ei sijaitse suojelualueella. Lähin suojelualue on vajaan kahden kilometrin päässä koillisen suunnassa sijaitseva yksityismaiden suojelualue Mäkipään metsä (YSA245265).

Maisema ja kulttuuriympäristö

Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Rautaveden kulttuurimaisema on kulttuuri- ja luontoarvojen kokonaisuus, joka koostuu muun muassa eri-ikäisistä kirkoista, pitkään käytetyistä viljelyseuduista ja järvistä. Rautaveden kulttuurimaisema on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta.

Alueelta laadittiin arkeologinen ja kulttuuriympäristöselvitys keväällä 2024. Selvityksen mukaan suunnitelmilla ei ole käytännössä vaikutusta alueen rakennuskannan rakennuskulttuurisesta näkökulmasta. Suunnitellulla muutoksella on jonkin verran, joskaan ei oleellista vaikutusta alueen maisemalliseen kokonaisuuteen.

Pirkanmaan maakuntamuseo on 25.11.2024 ratasuunnitelmaa koskevassa lausunnossaan ilmoittanut, että ratasuunnitelman suunnittelualueilla on suoritettu tarvittavat arkeologiset inventoinnit. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo pitää suunnitelmia rakennetun ympäristön ja maiseman osalta hyväksyttävinä.

Yleiskuvaus toiminnasta ja sen laajuudesta

Sijoitusalueelle sijoitettavat ylijäämämaat ovat jäteasetuksen 978/2021 jäteluokituksen nimikkeen 170504 mukaisia pilaantumattomia maa- ja kiviaineksia. Tielinjaukselta hankkeessa mahdollisesti löytyviä pilaantuneita maa-aineksia ei sijoiteta sijoitusalueelle, vaan ne kuljetetaan niitä vastaanottavaan luvalliseen vastaanottopaikkaan.

Alueelle sijoitetaan ainoastaan maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä 1 esitetyt alemmat ohjearvot.

Ylijäämämassat syntyvät uusien tieyhteyksien ja alikulkusillan rakentamisen yhteydessä poistettavista maa-aineksista, sekä kallion louhinnassa syntyvästä materiaalista. Yhteensä alueelle sijoitettavia maamassoja on arvioitu syntyvän noin 10 000 m3.

Alueelle on suunniteltu sijoitettavan myös hankkeelta syntyvät vieraslajipitoiset maamassat, joita syntyy yhteensä arviolta noin 25 m3. Vieraslajipitoiset maamassat sijoitetaan sijoitusalueen alimpiin kerroksiin, ja ne peitetään louheella ja vieraslajeista vapailla maa-aineksilla.

Loppusijoitus sijoitusalueelle tehdään täyttämällä ja nostamalla nykyisen maanpinnan korkeustasoa suunnitelmapiirustusten mukaisesti.

Läjitettävien maa-ainesten kokonaismassamäärä on arvioilta noin 10 000 m3 ja korkein täyttötaso noin +78,5 m mpy (N2000).

Toiminta alkaisi suunnitelman mukaisesti keväällä 2027.

Liikennöinti tapahtuu ratasuunnitelman mukaisella tielinjauksella ja urakan käyttöön varatulla tiellä.

Vastaanotto ja seuranta

Alueella vastaanotettavat massamäärät kirjataan ylös siten, että määrät voidaan raportoida tarvittaessa vuosittain. Läjitettävän pintamaan määrä arvioidaan kuormien määrän perusteella.

Autonkuljettajat tekevät kirjaukset alueelle tuotavista massoista.

Maanvastaanottoalueella ei ole jatkuvaa valvontaa paikan päällä.

Toiminta-ajat

Ylijäämämaiden vastaanottoalueen toiminta-ajat ovat maanantaista sunnuntaihin, klo 07:00 – 22:00.

Täyttösuunnitelma

Sijoitusalueen pinta-ala on noin 4700 m2 ja läjitettävien maa-ainesten määrä on noin 10 000 m3. Korkein täyttötaso on noin +78,5 m mpy (N2000).

Täyttöalueen rajat merkitään maastoon ennen toiminnan aloittamista ja alue aidataan. Alueelle ei pystytetä pysyviä laitteita tai rakenteita.

Täyttö tehdään alueelle kerroksittain. Läjitysalueen sisäinen stabiliteetti tarkistetaan alueelle läjitettävien massojen laadun tarkentuessa. Alustavasti läjitysalueen lopullinen korkeus on sijoitusalueella keskimäärin 1–3 m nykyisen maanpinnan yläpuolella. Lopullisen pinnan luiskan kaltevuus on 1:3.

Vastaanottoalueen poikkileikkaus on esitetty liitteessä 3. Vastaanottoalueen maanrakennustyöt tehdään käyttämällä tavanomaisia maanrakennuskoneita. Toiminnan loputtua alue tasataan ja läjityskerroksen päälle tehdään kantavasta maaleikkausmateriaalista metsityksen kannalta riittävä kasvukerros, joka muotoillaan maisemaan sopivaksi.

Alueen viimeistely ja käytöstä poisto

Toiminta alueella jatkuu, kunnes tässä lupahakemuksessa esitetty täytön enimmäistilavuus on saavutettu. Täyttöä viimeistellään vaiheittain täytön saavuttaessa suunnitellun täyttötason. Alueen poistuessa käytöstä täyttöalue viimeistellään muotoilemalla ja maisemoimalla alue. Ojien kasvillisuus saa kehittyä luontaisesti olosuhteiden mukaisesti.

Sijoitusalue maisemoidaan metsittämällä koko alue lukuun ottamatta radan suoja-aluetta ja ojia.

Vesien käsittely

Vastaanottoalueella käytetään vettä tarpeen mukaan alueelle johtavan tien ja läjitysalueiden kasteluun pölyämisen hallitsemiseksi. Käytettävä vesi tuodaan alueelle säiliöautolla.

Sijoitusalueen sade- ja valumavedet kulkeutuvat pintavalumana sijoitusalueen pohjoispuolella olevaan olemassa olevaan ojaan, josta ne johdetaan rummun kautta yksityistie Y15 sivuojaan. Osa vesistä valuu suoraan yksityistie Y15 sivuojaan. Y15 sivuojasta vedet kulkeutuvat ratarummun kautta radan eteläpuolelle ja lopulta ojien kautta Rautaveteen.

Muut rakenteet ja varusteet

Täyttöalueen rajat merkitään maastoon ennen toiminnan aloittamista. Sivullisia varoitetaan ylijäämämaiden vastaanottoalueesta varoituskyltein.

Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut toimintaan käytettävät aineet, niiden varastointi, säilytys ja kulutus

Toiminnan aikana käytettävät kemikaalit rajoittuvat työkoneiden polttoaineisiin. Alueella ei varastoida polttoaineita tai muita kemikaaleja.

Ylijäämämaiden vastaanottotoiminnassa käytetään tarpeen mukaan pyöräkuormaajaa ja kaivinkonetta. Alueella ei tankata tai huolleta työkoneita, mutta niitä voidaan säilyttää alueella.

Alueella ei käytetä sähköenergiaa, koska vastaanottoaluetta ei valaista, eikä alueelle rakenneta sosiaalitiloja tai muuta energiaa kuluttavaa toimintaa.

Toiminnan suunniteltu ajankohta

Ylijäämämaiden vastaanottoalueen toiminta on tarkoitus aloittaa samanaikaisesti tasoristeysten poistohankkeen kanssa, eli keväällä 2027.

Toiminnalle haetaan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

Arvio hankkeen päästöistä ja ympäristövaikutuksista

Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen

Alueelle sijoitetaan ainoastaan pilaantumattomia ylijäämämaita, joilla ei ole pohja- tai pintaveden kautta aiheutuvia vaikutuksia ihmisten terveyteen.

Alueen toiminnasta saattaa aiheutua ajoittaista pölyämistä. Mikäli pölyämistä esim. kuivalla säällä ilmenee, haittoja vähennetään kastelemalla / suolaamalla. Pölyämisellä ei arvioida olevan vaikutusta ihmisten terveyteen.

Päästölähteet, sekä päästöjen laatu ja määrä vesistöön ja viemäriin

Ylijäämämaiden vastaanottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on yli 11 kilometrin päässä oleva Roismalan pohjavesialue (0291203). Tiedossa ei ole talousvesikäytössä olevia kaivoja sijoitusalueen vaikutusalueella.

Ylijäämämaiden vastaanottoalueelle sijoitetaan ainoastaan pilaantumattomia maa-aineksia, joista ei huuhtoudu tai suotaudu vesistöjen tai viemärin pilaantumisen vaaraa aiheuttavia haitta-aineita.

Vastaanottoalueen vaikutukset pintavesistöihin arvioidaan vähäisiksi.

Täyttöalueelta suotautuu valuma/-hulevesien mukana jossain määrin ravinteita ja kiintoainetta. Vesistöpäästöjä tarkkaillaan tarkkailusuunnitelman ja ympäristönsuojeluviranomaisen määräysten mukaisesti.

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin, sekä rakennettuun ympäristöön

Ylijäämämaiden vastaanottoalueen vaikutukset luonnonsuojeluarvoihin, sekä rakennettuun ympäristöön arvioidaan vähäisiksi. Alueella mahdollisesti aiheutuvat pölypäästöt arvioidaan vähäiseksi, eikä pölyä normaalitilanteessa leviä vastaanottoalueelta kauemmas. Mikäli pölyämistä esim. erittäin kuivalla säällä ilmenisi, haittoja vähennetään kastelemalla / suolaamalla.

Päästölähteet, sekä päästöjen laatu ja määrä ilmaan

Ylijäämämaiden vastaanottoalueella saattaa tapahtua maa-aineksen kuljetuksen ja kippauksen, sekä täyttöjen muokkauksen aiheuttamaa pölyämistä. Ilmaan joutuvat päästöt, hiukkaset ja pöly ovat toiminnanaikaisia ja vaikuttavat eniten maankaatopaikan välittömässä läheisyydessä. Niitä voidaan mm. laiteteknisten ratkaisujen ohella rajoittaa tarvittaessa lyhentämällä toiminta-aikoja.

Pölyhaitta arvioidaan vähäiseksi, eikä pölyä normaalitilanteessa leviä vastaanottoalueelta kauemmas. Pölytilannetta seurataan ja mikäli pölyämistä esim. erittäin kuivalla säällä ilmenisi, haittoja vähennetään kastelemalla / suolaamalla.

Päästölähteet, sekä päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen

Ylijäämämaiden vastaanottoalueelle sijoitetaan ainoastaan pilaantumattomia maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ohjearvot. Näin ollen sijoitettavista maa-aineksista ei katsota aiheutuvan maaperän tai pohjaveden pilaantumisriskiä.

Melu ja tärinä
 

Ylijäämämaiden vastaanottoalueen toiminnasta aiheutuu maa-ainesten kuljetukseen, kippaukseen, massojen lajitteluun, sekä siirtämiseen liittyvää melua. Maa-ainesten käsittelytoimenpiteet tehdään tavanomaisilla maanrakennuskoneilla ja rajoittuvat alueen toiminta-aikaan (ma-pe, klo 07:00-22:00). Työkoneiden melupäästöjä hallitaan huoltamalla koneita säännöllisesti.

Lähin asuinkäytössä oleva rakennus sijaitsee noin 200 metrin päässä tulevan sijoitusalueen koillispuolella.

Hakija arvioi, että vastaanottoalueen melusta ei ole tarpeen laatia erillistä melumallinnusta tai -selvitystä. Melumallinnus/selvitys ja meluntorjuntasuunnitelma laaditaan tarvittaessa, mikäli arvioidusta poikkeavia meluhaittoja ilmenee.

Liikenne
 

Liikennemäärät Vuokkoniementiellä kasvavat työnaikaisesti. Vaikutukset ovat väliaikaisia ja kestävät vain rakentamisen ajan.

Syntyvät jätteet
 

Ylijäämämaiden vastaanottoalueen toiminnassa ei synny jätettä.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja käytännöt (BEP)
 

Ylijäämämaat ovat laadultaan sellaisia, etteivät ne teknistaloudellisesti sovellu käytettäväksi maanrakennus/ tai muissa rakentamiskohteissa jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti. Maankaatopaikka rakennetaan ja toteutetaan maisemaan sopivaksi.

Työkoneissa käytetään rikittömiä polttoaineita ja biohajoavaa hydrauliöljyä. Toiminnassa syntyvää melun leviämistä ja ohjearvojen ylittymistä estetään ja haittoja vähennetään tarvittaessa laitoksen, varastokasojen ja pintamaavallien sijoittelulla, sekä työkoneiden säännöllisellä huollolla. Meluhaittoja voidaan tarvittaessa vähentää toiminta-aikojen rajoittamisella.

Tarkkailu ja raportointi

Alueella suoritetaan käyttötarkkailua toiminnan aikana tarpeen mukaan. Ylijäämämaiden vastaanottoalueelle nimetään vastaava hoitaja, jolla on riittävä kokemus ja koulutus tehtävän hoitamiseksi.

Vastaanottoalueen vastaava hoitaja huolehtii viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti mm. siitä, että:

-          alueelle tuodaan ainoastaan ympäristöluvassa täyttöön sijoitettavaksi hyväksyttyjä pilaantumattomia maita

-          alueelle tuotavista maa-aineksista on tehty tarvittaessa viranomaisen mahdollisesti edellyttämät analyysit

-          aluetta hoidetaan, käytetään ja tarkkaillaan asianmukaisella tavalla

-          alueen käyttöä koskevat asiakirjat, kartat ja suunnitelmat ovat ajan tasalla

-          alueen käytöstä ja hoitotoimenpiteistä sekä normaalista toimenpiteistä pidetään kirjaa

-          alueelle johtava tie ja sen ympäristö pidetään puhtaana

-          lopulliseen tasoon täytetyt alueet viimeistellään ja maisemoidaan mahdollisen aikaisessa vaiheessa.
 

Maanvastaanottoalueen käytöstä pidetään kirjaa, johon merkitään seuraavat tiedot:

-          alueelle vastaanotetut kuormat (päivämäärä, tuoja, kuorman koko, laatu ja tuontipaikka)

-          alueella tehdyt rakentamis- ja korjaustoimenpiteet (mm. maisemointi)

-          alueella tapahtunut luvaton toiminta ja toiminnan laajuus

-          työtapaturmat, tulipalot, sortumat, ilkivalta, luvaton jätteiden tuonti ja muut poikkeukselliset tapahtumat

-          havainnot aistinvaraisesti havaituista pölyämisjaksoista tai normaalia enemmän pölyävistä maa-aineksista

Päästötarkkailu

Alueella suoritetaan aistinvaraista päästötarkkailua pölyn, melun ja esimerkiksi öljyvuotojen varalta
 

Vaikutustarkkailu
 

Ennen ylijäämämaiden sijoitusalueen toiminnan aloittamista otetaan vesinäytteet hulevesien pois johtamiseen käytettävästä ojasta.

Näytteestä määritetään seuraavat kemialliset ja fysikaaliset parametrit: Sameus, väri, pH, sähkönjohtavuus, happipitoisuus ja kyllästysaste, kiintoaine, CODMn, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, metallit, kokonaispitoisuus (Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V), öljyhiilivetyjakeet (C10-C40)
 

Pintavesitarkkailu toiminnan aikana ja sen jälkeen

Sijoitusalueen vaikutuksia pintavesiin tarkkaillaan ottamalla vesinäytteet hulevesien pois johtamiseen käytettävästä ojasta kaksi kertaa vuodessa: huhti-toukokuussa ja loka-marraskuussa.

Vesinäytteistä analysoidaan seuraavat kemialliset ja fysikaaliset parametrit: Sameus, väri, ph, sähkönjohtavuus, happipitoisuus ja kylläisyysaste, kiintoaine, CODMn, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, metallit kokonaispitoisuus (Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, V) ja öljyhiilivetyjakeet (C10-C40)

Veden lämpötila mitataan näytteenoton yhteydessä. Lisäksi veden ulkonäkö ja haju arvioidaan aistinvaraisesti.

Toiminnan päätyttyä tarkkailua jatketaan kaksi vuotta toiminnan aikaisen tarkkailun mukaisesti. Mahdollisen jatkotarkkailun tarve arvioidaan kahden vuoden jälkeen aiempien tarkkailutulosten perusteella. Toiminnanharjoittaja vastaa tarkkailun toteutumisesta, myös siinä tapauksessa, että tarkkailu jatkuu alueen hallinnan palauduttua maanomistajalle.

Vakuus
 

Hakija ei ole esittänyt hakemuksessaan ehdotusta vakuudeksi. Vakuus voidaan jättää vaatimatta muuta kuin kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huomioon ottaen vähäiset.

Toiminnanharjoittaja hakee aloituslupaa hakemuksen mukaiselle toiminnalle YSL 199 §:n perusteella mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Vaatimus aloitusvakuuden asettamisesta ei koske valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhtymää.

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti kuuluttamalla 28.3.-5.5.2025 Sastamalan kaupungin internetsivuilla. Asiakirjat ovat olleet julkisesti nähtävillä kuulutusajan ympäristöterveydenhuollon Sastamalan toimipisteessä ja sivuilla sastamala.fi. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa 2.4.2025. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu tiedossa oleville asianosaisille.

Hakemuksen johdosta ei ole järjestetty kuulemistilaisuutta tai yleistä katselmusta.

Lausunnot

Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaisesti lausunto terveydensuojeluviranomaiselta ja Sastamalan kaupungin maankäytöltä. Sastamalan kaupungin terveydensuojeluviranomaisella ei ollut huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Sastamalan kaupungin maankäyttö ei antanut lausuntoa.

Muistutukset ja vastineet

Muistutus
 

Hakemuksesta tuli 5.5.2025 yksi muistutus.

Muistutuksessa todetaan, ettei maanomistajalla ole Väyläviraston kanssa minkäänlaista sopimusta eikä käynnissä olevia neuvotteluita maiden sijoittamisesta muistuttajan omistamalle kiinteistölle.  Muistuttuja esittää ympäristölupahakemuksen kumoamista siltä osin, kun se koskee ylijäämämaiden sijoittamista muistuttajan kiinteistölle.
 

Vastine
 

Väylävirasto on antanut 21.8.2025 vastineen, jossa todetaan seuraavaa: Ylijäämämaiden sijoitusalue ja siihen liittyvä lupahakemus on osa ratasuunnitelmahanketta Aarnio-Pohjalantie, Sastamala. Ratasuunnitelma perustuu lakiin (Ratalaki 110/2007), jonka perusteella voidaan puuttua yksityiseen omaisuuteen.

Ympäristölupaprosessin tarkoituksena on ensisijaisesti ratkaista, onko toiminta ympäristösuojelulain ja jätelain vaatimukset täyttävä sekä arvioida toiminnan ympäristövaikutukset. Ympäristölupa yksistään ei anna oikeutta alueen käyttöön, vaan se ratkaistaan ratatoimituksen yhteydessä, jossa käsitellään ratasuunnitelmaan liittyvien alueiden lunastus ja korvausasiat.

Tarvittavat alueet ja oikeudet otetaan radanpitäjän haltuun ratatoimituksessa pidettävässä haltuunottokatselmuksessa. Haltuunotto antaa radanpitäjälle säädetyt oikeudet käyttää alueita ja oikeuksia ratasuunnitelmassa osoitettuihin tarkoituksiin. Muistuttajan kiinteistölle on ratasuunnitelmassa osoitettu ylijäämämaiden sijoitusalue.
 

Ratahankkeen maamassojen käytön suunnittelun lähtökohtana on pidetty massatasapainon saavuttamista, eli hankkeessa syntyvät massat pyritään hyödyntämään saman hankkeen rakentamisessa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, kiertotalousperiaatteiden mukaisesti on pyritty hyödyntämään hankkeen kaivumaat jonkin kohtuullisen kuljetusmatkan päässä olevalla hyötykäyttökohteella.

Hankkeella syntyviä maamassoja ei pystytä kokonaisuudessaan hankealueella käyttämään ja sellaisenaan käytettäväksi ei maamassoille ole hyötykäyttökohdetta lähialueelta löytynyt.

Sijoittamalla mahdollisimman suuri osa syntyvistä ylijäämämaista lähelle hankealuetta, vähennetään kuljetuksesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä, sekä muita haitallisia ympäristövaikutuksia. Sopivia sijoitusalueita on ympäristössä hyvin rajallisesti, ja ratasuunnitelmassa sijoitusalueeksi osoitettu alue on katsottu käytännössä ainoaksi sopivaksi alueeksi ylijäämämassojen sijoitukseen.
 

Alueella ei ole havaittu merkittäviä luontoarvoja tai uhanalaisia tai suojeltuja eläin- tai kasvilajeja. Pohjamaa on kantavaa ja maasto pinnanmuodoiltaan sijoitukseen sopivaa.

Suuri osa alueesta kuuluu radan suoja-alueeseen, joten sitä ei esimerkiksi metsänkasvatustarkoituksessa pysty maanomistaja nykyiselläänkään hyödyntämään. Suoja-alueen ulkopuolella kasvava koivikko on melko nuorta, alue metsitetään uudelleen maamassojen sijoituksen jälkeen ja alue palautuu maanomistajalle nykyiseen käyttötarkoitukseensa.

Valmistelija Anna Jouttunpää, ympäristötarkastaja

Esittelijä Ympäristöterveydenhuollon johtaja

Päätösehdotus

Tämä lupa sisältää ympäristönsuojelulain 27 §:n ja siinä mainitun liitteen 1 taulukon 2, kohdan 13 f mukaisen ympäristöluvan. 

Hakemuksen mukainen toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti.

Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksessa esitetyllä tavalla sekä noudattaa lisäksi seuraavia lupamääräyksiä:

Lupamääräykset:

Toimintaa koskevat yleiset lupamääräykset

Alueille saa sijoittaa ylijäämämaita yhteensä enintään 10 000 m3.

Vieraslajipitoiset maamassat tulee sijoittaa alimpiin kerroksiin ja ne tulee peittää louheella ja vieraslajeista vapailla maa-aineksilla.

3.     Täytön tulee tapahtua hallitusti ja tarkoituksenmukaisesti ja kulloinkin käytössä olevat täyttöalueet tulee merkitä selkeästi. Merkintöjen pysyvyydestä tulee huolehtia siihen saakka, kunnes alueet on muotoiltu valmiiksi. Alueiden muotoilua tulee tehdä vaiheittain läjitystyön edetessä siten, ettei alueille jää sade- ja sulamisvesiä kerääviä painanteita.
 

4.     Jätteen luvaton sijoittaminen alueille ja alueiden roskaantuminen on estettävä. Alueille ylijäämämaiden mukana tai muuton kulkeutuneet jätteet sekä toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

5.     Toiminta on kokonaisuudessaan järjestettävä siten, ettei siitä missään toimintavaiheessa aiheudu maaperän-, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, pöly- tai meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

6.     Sijoitusalueella saa harjoittaa toimintaa ma-su klo 7.00-22.00. Poikkeavista toiminta-ajoista tulee sopia etukäteen valvontaviranomaisen kanssa. Toiminnaksi katsotaan maankaatopaikalle sijoitettavien kuormien tuonti alueelle, maiden levitys ja maisemointityöt, koneiden siirto ja liikennöinti alueelle tai alueen sisällä tai alueelta pois.

Maankaatopaikan toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva melu ei saa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ylittää melutason ohjearvoja 55 dB (LAeq) klo 7.00-22.00 eikä yöohjearvoa klo 22.00-7.00 50 dB. Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 dB. Lähimpien loma-asuntojen piha-alueella melutaso ei saa ylittää päivällä klo 7.00-22.00 45 dB (LAeq) eikä yöohjearvoa 40 dB. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman melun selvittämisestä ja mittaamisesta sekä meluntorjunnasta.

7.     Ylijäämämaiden kuljetus ja läjitys on suoritettava siten, ettei siitä aiheudu tavanomaista enempää pöly- tai meluhaittaa eikä muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pölyntorjunnassa saa käyttää ainoastaan vettä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.

8.     Vesienhallintarakenteet on rakennettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ja lisäksi on rakennettava riittävän kokoinen laskeutusallas ennen vesien johtamista toiminta-alueen ulkopuolisiin ojiin. Täyttöalueiden ympärille tulee rakentaa tarvittavilta osin ojat, jotka keräävät sade- ja sulamisvedet siten, että ne saadaan ohjattua hallitusti olemassa oleviin laskuojiin. Läjitykset on suoritettava siten, että pintavedet pääsevät esteettömästi ohjautumaan alueiden ympärysojiin. Täyttöalueille tai niiden reuna-alueille ei saa muodostua lammikoita. Läjitysalueille ei saa kasata maa-aineksia lumikerrosten päälle.

9.     Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä.

Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Säiliöautot ja työkoneet on säilytettävä niille varatuilla paikoilla HPDE-kalvolla suojatulla tukitoimintojen alueella.

Mikäli käytetään erillisiä polttoainesäiliöitä, on niiden oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava laponestolla, ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Tankkauslaitteisto on oltava lukittuna aina kun alueella ei työskennellä.

Muut alueella varastoitavat kemikaalit on varastoitava katetussa ja suojatussa tilassa, varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että vuototapauksessa saadaan kemikaalit kerättyä talteen.

Raaka-aineet, tuotteet, polttoaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa taikka pilaantumisvaaraa pinta- tai pohjavesille tai maaperälle.
 

10. Jätteenkäsittelytoiminnalla tulee olla nimetty vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Vastuuhenkilön tulee olla perillä tehtävistään ja ympäristölupapäätöksessä annetuista määräyksistä. Vastuuhenkilön tai yhteystietojen muuttuessa on asiasta välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava alueilla työskentelevien henkilöiden ja urakoitsijoiden perehdytyksestä sekä riittävän tiedon antamisesta kaikille alueilla työskenteleville.

11. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja käytettävä sitä, jotta maankaatopaikan haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Toiminnanharjoittajan tulee edellyttää mahdollisilta urakoitsijoilta parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttämistä.

12. Läjitysalueet on rakennettava ja niitä tulee käyttää niin, että estetään ja torjutaan erilaiset haitat ja vaaratilanteet. Alueilla käytettävät työkoneet on pidettävä kunnossa. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista tai päästöistä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaisen lisäksi valvontaviranomaiselle. Ympäristövahingon tapahtuessa tai vahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

13. Luvan haltijan on järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa aloitustarkastus ennen toiminnan aloittamista.

14. Alueille tuotavista maista on pidettävä kirjaa hakemuksen mukaisesti. Kirjanpidosta tulee ilmetä, mitä maita läjitysalueille tuodaan ja tuotavien maiden määrä. Kirjanpito tulee näyttää valvontaviranomaiselle tämän sitä pyytäessä.

15. Täytön rakenteita ja sen painumia, sortumia, liukumia tai muita vastaavia on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti sekä läjitysalueen täytön, että jälkihoidon aikana. Tarvittaessa on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin.

16. Toiminnan vaikutuksia pintaveden laatuun tulee tarkkailla hakemuksen mukaisesti ennen toiminnan aloitusta ja toiminnan aikana. Mikäli poikkeamia havaitaan, hakijan tulee suunnitella ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet kiintoaineskuorman vähentämiseksi. Mahdollisista poikkeamista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja tiedoksi ELY-keskukselle.

Ennen ylijäämämaiden sijoitusalueen toiminnan aloittamista tulee ottaa vertailunäyte ja toiminnan aikana tulee ottaa vesinäytteet hulevesien pois johtamiseen käytettävästä ojasta suunnitelman mukaisesti 2 kertaa vuodessa.

Näytteistä tulee määrittää seuraavat kemialliset ja fysikaaliset parametrit: Sameus, väri, pH, sähkönjohtavuus, happipitoisuus ja kyllästysaste, kiintoaine, CODMn, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, metallit, kokonaispitoisuus (Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V), öljyhiilivetyjakeet (C10-C40). Veden ulkonäkö ja haju tulee arvioida aistinvaraisesti. Näytteet tulee analysoida sertifioidussa laboratoriossa ja tulokseen tulee liittää sanallinen arviointi.

Toiminnan päätyttyä tarkkailua jatketaan kaksi vuotta toiminnan aikaisen tarkkailun mukaisesti. Mahdollisen jatkotarkkailun tarve arvioidaan kahden vuoden jälkeen aiempien tarkkailutulosten perusteella. Toiminnanharjoittaja vastaa tarkkailun toteutumisesta, myös siinä tapauksessa, että tarkkailu jatkuu alueen hallinnan palauduttua maanomistajalle.

17. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava pintavesien johtamisen toimivuutta silmämääräisesti ja poikkeamiin on reagoitava välittömästi. Mahdollisista poikkeamista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja tiedoksi ELY-keskukselle.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

18. Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

19. Toiminnan päättyessä toiminta-alueet on saatettava asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminta-alueet on siistittävä ja maisemoitava. Alueille ei saa jäädä varastokasoja eikä jätteitä. Toiminnan päättymisestä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lopputarkastusta varten.

20. Toiminnan loputtua hakijan tulee toimittaa Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollolle loppuraportti, josta ilmenee alueille sijoitettujen maa-ainesten määrä ja laatu sekä alueilla toteutetut viimeistely- ja maisemointitoimenpiteet.

Jos toiminta kestää yli vuoden, toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto edellisen vuoden toiminnasta. Yhteenvedosta on käytävä ilmi tuotujen maiden määrä ja laatu.

Päätöksen perustelut

Toimittaessa ympäristölupahakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti maankaatopaikkatoiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu kyseisillä sijoituspaikoilla ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seurauksia.

Läjitysalueille sijoitetaan vain pilaantumattomia maa-aineksia, joten toimintaan ei sovelleta valtioneuvoston asetusta kaatopaikoista (331/2013).

Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 199 §) on perusteltua. Vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhtymää.

Lupamääräysten perustelut:

Ympäristönsuojeluasetuksen 16 § edellyttää määräystä kaatopaikan luokasta sekä kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksyttävän jätteen määrästä ja lajista. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotetun maa-aineksen alkuperästä, määrästä, lajista ja laadusta sekä maa-aineksen soveltuvuudesta alueilla käsiteltäväksi. Mikäli maa-ainesta, jonka vastaanottoon toiminnanharjoittajalla ei ole lupaa, ei palauteta takaisin maa-aineksen haltijalle, on toiminnanharjoittaja jätelain perusteella velvollinen toimittamaan maa-aineksen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. (lupamääräykset 1 ja 2)

Pinta- ja pohjavesien laadun suojelemiseksi alueelle ei saa tuoda pilaantuneita maa-aineksia ja happamia sulfaattimaita. Maa-aineksen katsotaan olevan pilaantumatonta silloin kun se on luonnontilaista tai sen sisältämät haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) annetut kynnysarvot. Toiminnassa on otettava huomioon vieraskasvilajien torjunta. Lain vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) 3 §:n mukaan vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. (lupamääräys 2)

Lupamääräykset 3-7 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta ympäristölle olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminta kokonaisuudessaan on järjestettävä sellaiseksi, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

Lupamääräys 5 on annettu jätteiden asianmukaisen käsittelyn ja varastoinnin varmistamiseksi. Edellä mainitut toiminnot tulee toteuttaa siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Määräys mahdollisista melumittauksista on annettu valvonnallisista syistä, jotta tarpeen vaatiessa voidaan selvittää toiminnasta aiheutuva todellinen melutaso. (lupamääräys 6)

Jätelain 141 §:n mukaan jätteenkäsittelypaikan toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilö valvoo toimintaa ja toimii yhdyshenkilönä valvontaviranomaisille. Tiedonkulun varmistamiseksi muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. (lupamääräys 10)

Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (lupamääräys 11).

Lupamääräys 12 on annettu pilaantumisen ehkäisemiseksi ja häiriötilanteissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa mahdollisesti syntyvien päästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Lupamääräyksellä varmistetaan myös tiedonkulku tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua suurta haittaa.

Lupamääräykset 13,14 ja 20 on annettu viranomaisen tiedonsaanninturvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin.

Maatäytön tilaa seuraamalla voidaan nopeasti puuttua ongelmakohtiin ja ennaltaehkäistä niistä mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja (lupamääräys 15).

Pintavesien laadun ja johtamisen toimivuuden tarkkaileminen on tarpeen maankaatopaikan vesistöön aiheuttamien haitallisten vaikutusten minimoimiseksi ja vesistövaikutusten seuraamiseksi (lupamääräys 16 ja 17).

Toiminnan muutoksista ilmoittamisesta annettu määräys on tarpeen, jotta viranomaisella on ajantasainen tieto toiminnasta ja viranomainen voi arvioida muutosten vaikutusta ympäristöön ja tarvittaessa lupamääräyksiin tai uuden luvan tarpeeseen. Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta on annettu määräys, jotta voidaan varmistua, että alueella on toteutettu tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. (lupamääräykset 18 ja 19)

Perustelut vakuuden vaatimatta jättämiselle

Ympäristönsuojelulain 59 § mukaan jätteenkäsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuus voidaan jättää vaatimatta muuta kuin kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huomioon ottaen vähäiset. Myönnettävä lupa mahdollistaa ainoastaan puhtaiden ylijäämämaiden läjittämisen ja toiminta on pienimuotoista. Kun pilaantumattomat ylijäämämaat läjitetään ympäristöluvan mukaisesti ja muotoillaan läjityksen edetessä, toiminnan ei katsota aiheuttavan merkittäviä jätehuoltokustannuksia.

Ympäristönsuojelulain 199 § mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhtymää.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi tai kunnes täyttösuunnitelman mukaiset rajat täyttyvät. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa (YSL 29 §).

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassa olosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §).

Maksut

Ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu on  1 680,00 €

Ympäristölupakäsittelyyn sisältyvä ympäristönsuojelulain 199 § mukainen päätös luvanvaraisen toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta                            336,00 €

      Yhteensä   2016,00 €

Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto on hyväksynyt taksan päätöksellään 17. päivänä joulukuuta 2024 § 44.

Valvontamaksu

Erikseen peritään valvontaohjelman mukaisesta ympäristöluvanvaraisen toiminnan tarkastuksesta maksu. Maksut määräytyvät voimassa olevien taksojen mukaan.

Sovelletut oikeusohjeet
 

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5-12, 14-17, 22-23, 27, 29, 34-35, 39-40, 42-45, 48-49, 51-53, 58-59, 62, 66, 83, 85-87, 89, 94, 96, 123, 134, 140, 167, 170, 172, 174, 190-191, 199, 205 § ja liitteen 1 taulukko 2

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 6 ja 11-15 §

Jätelaki (646/2011) 2, 5-6, 8, 12-13, 15, 17, 28-29, 72-73, 91, 118-124 ja 126 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 2, 7, 10, 12, 13, 22 ja 25 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17-18 §

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) 3 §.

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osakaskuntien jätehuoltomääräykset (1.1.2023)

Sastamalan kaupungin yhteistoiminta-alueen ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (1.1.2025)

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta ympäristönsuojelulain 190 §:n mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä.

Päätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti. Päätös ja sitä koskeva kuulutus julkaistaan Sastamalan kaupungin internetsivuilla.

Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä verkkosivuilla julkaisemisajankohdasta lukien. Päätöksen tiedoksisaantipäivä on 30.10.2025.

Pöytäkirjanote:

Luvan hakija

Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä:
Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto.

Päätös

Lisätietoja ympäristötarkastaja Anna Jouttunpää puh. 040 592 3103