Ympäristöterveydenhuollon jaosto
Pöytäkirja 03.03.2026/Pykälä 18

YMPTJAOS 03.03.2026 § 18  

122/11.01.00/2026  

ASIA

Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Forest hakee YSL 29 §:n mukaista ympäristöluvan muutosta lainvoimaiseen ympäristölupaan 16.11.2011 § 47 koskien toiminta-alueen laajennusta, puhtaan puuaineksen varastointikapasiteetin kasvattamista sekä lupamääräyksessä 5 asetettuja määräyksiä melun leviämistä estävistä rakenteista.

Toiminnalle haetaan lisäksi aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta (YSL 199 §).

LUVAN HAKIJA

Metsäliitto Osuuskunta

Metsä Forest

PL 10, 02020 METSÄ

Revontulenpuisto 2

02100 Espoo

Y-tunnus 0116300-4

Yhteyshenkilö:   Jenni Kukkonen, puh. 050 5987654, jenni.kukkonen@metsagroup.com

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Toiminta

Toiminta on energiapuun haketus- ja murskaustoimintaa sekä puhtaan puuaineksen varastointia. Laitoksella käsitellään ja varastoidaan erilaisia energiapuulajikkeita, kuten latvusmassaa, kantoja, rankoja, metsähaketta, purua, kuorta ja kierrätyspuuta. Käsiteltävä kierrätyspuu on biopolttoaineeksi luokiteltavaa puhdastaa puutähdettä tai käytöstä poistettua puuta tai puutuotetta, johon ei sisälly muovipinnoitteita tai halogenoituja orgaanisia yhdisteitä eikä raskasmetalleja. Nykyisen ympäristöluvan mukainen varastoitavien puuaines- ja kuorijakeiden enimmäismäärä on 100 000 tonnia. Haketettava tai murskattava määrä on lainvoimaista ympäristölupaa vastaava eli enimmillään 100 000 tonnia puuainesta.

Kuljetus-, varastointi sekä haketus- ja murskaustoimintaa harjoitetaan ympäri vuoden. Murskaus- ja haketustoimintaa tehdään vuosittain noin 30 vrk ajan joko siirrettävällä mobiilimurskalla- tai hakkurilla, noin viikon mittaisina jaksoina. Toiminta ajoittuu pääsääntöisesti lämmityskaudelle. Noin puolet arvioidusta käsiteltävästä puuainesmäärästä on tarkoitus välivarastoida alueella joko ainespuuna tai kuori-, puru- ja hakejakeina. Varastointitoiminnot pitävät sisällään materiaalin siirtoja alueelle, purkamista, välivarastointia ja puiden lajittelua, uudelleen lastaamista ja kuljettamista välivarastointialueelta eteenpäin käyttökohteeseen. Osa varastoitavasta materiaalista murskataan tai haketetaan, jonka jälkeen se edelleen välivarastoidaan ja/tai lastataan kuljetusvälineeseen ja toimitetaan eteenpäin.

Voimassaolevan ympäristöluvan mukainen toiminta on ollut keskeytyneenä vuodesta 2016 saakka. Alueella on tehty pienimuotoisempaa varastointi- ja murskaustoimintaa tämän jälkeen.

Sijainti

Varastointi ja murskausalue sijaitsevat Hämeenkyrön kunnassa Kyröskosken keskustaajaman pohjoispuolella olevalla Kyröskosken sahan alueen entisellä tukkikentällä. Toiminta sijoittuu kiinteistölle Timinsaari (108-405-1-77), joka on Metsäliitto Osuuskunnan omistuksessa sekä entisen sahan pohjoispuolella olevalle kiinteistölle Ohrisaari (108-411-1-245), joka ei tällä hetkellä ole ympäristöluvan piirissä ja joka on vuokrattu Metsäliitto Osuuskunnalle. Kiinteistöllä Ohrisaari on tehty puun välivarastointia kuorimotoiminnan lopettamisen (vuonna 2016) jälkeen. Kiinteistöllä Ohrisaari ei suoriteta murskausta.

Lähimmillään murskausalue sijaitsee noin 40 metrin etäisyydellä Kyröskoskenharjun pururadasta, noin 250 metrin etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta sekä lähimmästä loma-asutukseen käytettävästä kiinteistöstä ja noin 100 metrin etäisyydellä Kyrösjärven rannasta.

Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella. Murskausalue sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä liito-oravan elinpiiriin soveltuvasta metsäalueesta.

Alue rajoittuu talousmetsään, tai muihin puustoisiin vyöhykkeisiin sekä mantereen, että Kyrösjärven suunnassa.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain (527/2014, YSL) 27 §:n 1 momentin ja YSL liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f) mukaan ympäristöluvan vaatii muu kuin alakohdassa a, b ja e tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista, ei kuitenkaan liitteen 4 kohdassa 9 tarkoitetun biokaasulaitoksen toiminta. YSL 27 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan ympäristölupa on lisäksi oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Tässä tapauksessa luvan hakemisen pääperuste on YSL liitteen 1 taulukon 2 kohta 13 f).

YSL 29 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvanvaraisen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa.

LUPAVIRANOMAINEN

Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014, ympäristönsuojeluasetus) 2 §:n 2 momentin 12 f) kohdan mukaan lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Hämeenkyrön kunnan ympäristönsuojelu siirtyi 1.1.2026 Sastamalan kaupungin hoidettavaksi ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimuksen päivittämisen myötä, minkä vuoksi toimivaltainen viranomainen on Sastamalan kaupungin hallintosäännön (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.12.2025 § 80, voimaantulo 1.1.2026) perusteella Sastamalan kapungin Ympäristöterveydenhuollon jaosto.

ASIAN VIREILLETULO JA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ

Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Forest haki 20.10.2022 Hämeenkyrön kunnalle osoittamalla hakemuksella ympäristöluvan tarkastusta toiminnan muutoksen johdosta. Hämeenkyrön elinympäristölautakunnan lupajaosto antoi hakemuksen johdosta päätöksen 28.3.2023 § 14, jolla myönnettiin muutoslupa. Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksen ja palautti asian Hämeenkyrön kunnan lupaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi.

Palautuksen johdosta toiminnanharjoittajalle varattiin tilaisuus täydentää hakemustaan 7.3.2025. Toiminnanharjoittaja toimitti täydennyksen 5.9.2025.

20.10.2022 jätetyn hakemuksen mukaan hakemus koskee lainvoimaisessa ympäristöluvassa kuvattua toiminta-aluetta, asetettua määräystä murskauksen- ja varastoinnin volyymeistä sekä lupamääräyksessä 5 asetettuja määräyksiä melun leviämistä estävistä rakenteista.

• Hakija esittää, että kiinteistö Ohrisaari ja siellä tapahtuva puuaineksen varastointi sisällytettäisiin mukaan ympäristölupaan luvan muuttamisen yhteydessä.
• Hakija esittää, että varastoitavien puuaines- ja kuorijakeiden määrä nousisi nykyisestä 100 000 tonnista 200 000 tonniin.
• Haketettavaan ja murskattavaan määrään ei esitetä muutosta.
• Toiminnanharjoittaja esittää muutoksia melun leviämistä estäviin rakenteisiin siten että meluvaikutukset ympäristöön jäävät ympäristömelulle asetettujen ohjearvojen alapuolelle. Lupahakemuksessa melun leviämistä estäväksi pysyväksi rakenteeksi esitetään alueelle rakennettavaa meluvallia alueen eteläreunaan.
• Lisäksi hakija esittää ehdotuksia muutettaviksi lupamääräyksiksi sekä perustelut näille ehdotuksille.

Täydennyksessään 5.9.2025 toiminnanharjoittaja täydensi melua koskevia tietoja toimittamalla meluntorjuntatarkastelun puupinoista kootun meluvallin toimivuudesta sekä meluselvityksen perustuen esitettäviin meluntorjuntaratkaisuihin. Lisäksi toiminnanharjoittaja täydensi tietoja suunnitelmista Ohrisaaren alueen hulevesien käsittelemiseksi, sekä tekemällä esityksen lupamääräyksistä aiempaan lupakäsittelyyn perustuen. Hakija esittää täydennyksessään, että toiminnan melusuojaus sallitaan seuraavilla toisilleen vaihtoehtoisilla tavoilla:

1.      Haketusta ja murskausta saa tehdä vuonna 2025 (18.6.2025) tehdyn meluselvityksen mukaisesti meluvallien suojassa. Meluntorjunta voidaan toteuttaa meluselvityksen mukaisesti alueelle rakennetun haketusalueen eteläpuolelle sijoittuvan rannan suuntaisen kiinteän noin 270 m pitkän ja 4-6 metriä korkean meluvallin ja koillissuunnassa puupinoista koottavan meluvalli avulla. Koillisen suuntaan haketuksen ajaksi puupinoista rakennettavan meluvallin tulee olla noin 70 metriä pitkä ja 6 metriä korkea. Haketuslaitteisto saa sijoittua enintään 40 metrin etäisyydelle kiinteästä meluvallista ja enintään 30 metrin etäisyydele koillissuunnan puupinoista koottavasta meluvallista. Meluntorjuntarakenteet tulee pitää kunnossa.
2.      Vaihtoehtoisesti haketusta ja murskausta saa tehdä alueella sijaitsevan meluseinämin erotetun alueen sisällä. Meluseinämän tulee olla vähintään 230 metriä pitkä ja idän ja lännen puoleisilta sivuilta vähintään 5 metriä ja etelän puoleisilta sivuilta vähintään 7 metriä korkea.

Lisäksi hakija esittää täydennyksessä uutta määräystä melusuojauksen varmistamiseksi. Täydennyksessään hakija tuo esiin, että Ohrisaaren kiinteistön alueelle suunnitellaan hulevesien käsittelyrakenteen rakentamista niiltä osin kuin niillä sijaitsee puuterminaalin toimintoja. Näiden lisäksi hakija esittää seikkaperäiset esitykset toimintaa koskeviksi lupamääräyksiksi.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET

Hämeenkyrön kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt 16.11.2011 § 47 ympäristöluvan Metsäliitto Osuuskunnan puuenergialiiketoiminnalle energiapuun haketukselle ja murskaukselle. Toiminnasta on lisäksi annettu Vaasan hallinto-oikeuden päätös Nro 12/0462/2 (Dnro 02220/11/5107) ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Nro 3649 (Dnro 2311/1/12). 16.11.2011 myönnetty ympäristölupa on voimassa toistaiseksi.

Toiminnanharjoittaja haki 20.10.2022 tarkastusta ympäristölupaan toiminnan muutoksen johdosta. Hämeenkyrön kunnan elinympäristölautakunnan lupajaosto teki ympäristöluvan muutosta koskeneen päätöksen (Dnro 2022-462) 28.3.2023 §14 ja antoi lupapäätöstä selventävän lausuman 25.4.2023. Pirkanmaan ELY-keskus valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle, joka antoi asiassa päätöksen 28.1.2025 nro. 538/2023 (Dnro 538/03.04.04.04.19/2023). Vaasan hallinto-oikeus kumosi Hämeenkyrön kunnan elinympäristölautakunnan lupajaoston päätöksen 28.3.2023 § 14 ja palautti asian takaisin käsittelyyn.

Meluvallin rakentamiselle kiinteistölle 108-405-1-77 (Timinsaari) on annettu toimenpidelupa 18.8.2022, lupatunnus 22-0108-T.

Muut kiinteistöihin liittyvät päätökset:

Hämeen lääninhallituksen päätös nro 153/A231 Kloorifenolilla pilaantuneiden maamassojen kompostointi ja varastointi alueella, 22.9.1993. Hämeen ympäristökeskus on hyväksynyt maa-ainesten säilömisen päätöksellään 0397Y0128/111 16.2.1998.

KAAVOITUSTILANNE JA YMPÄRISTÖ

Kaavoitus

Pirkanmaalla on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jonka Pirkanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt 27.3.2017. Maakuntakaava tuli voimaan kuulutuksella 8.6.2017. Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt hyväksymispäätöstä koskeneet valitukset ja 24.4.2019 antamallaan päätöksellä pitänyt Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 voimassa sellaisenaan, kuin siitä päätettiin maakuntavaltuustossa. Varasto- ja murskausalue on maakuntakaavassa merkitty teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi.

Alueella on voimassa Hämeenkyrön kunnanvaltuuston 16.12.1996 hyväksymän mukainen osayleiskaava (Hämeenkyrön keskustan yleiskaavakartta 2010). Osayleiskaavassa alue on varattu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Lisäksi alueelle on olemassa Hämeenkyrön kunnanvaltuuston 2.11.2015 hyväksymä strateginen yleiskaava, joka koskee koko kunnan aluetta. Strateginen osayleiskaava on oikeusvaikutteinen esitettyjen kehittämismerkintöjen osalta. Muilta osin kaava ei ohita voimassa olevia yleis- ja asemakaavoja.

Hämeenkyrön kunnanvaltuuston 27.4.2015 hyväksymässä Harjunreunan teollisuusalueen asemakaavassa alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-2), jonka alueella rakennukset on sijoitettava vähintään 5 metrin etäisyydelle rakennuspaikan rajasta. Kaavamerkintöjen mukaan korttelialueelle sijoittuvien toimintojen aiheuttama yhteismelutaso ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 07-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-07) 50 dB lähialueen asuinkiinteistöillä. Teollisuusalueeksi kaavassa merkityn alueen lounais – luoteispuolelle on merkitty suojavihervyöhyke (EV), jolla on säilytettävä olemassa oleva puusto ja tarvittaessa täydennettävä sitä istutuksilla huomioiden johtokäytävien asettamat rajoitukset. Hulevesien käsittely rantavyöhykkeellä tulee toteuttaa asemakaava-alueelle laaditussa hulevesiselvityksessä (11/2014, Pöyry) esitettyjen vaihtoehtoisten toimenpiteiden mukaisesti.

Ympäristöluvan tarkentamishakemuksen jättämisen (22.10.2022) jälkeen lähialueen asemakaavoituksessa on tapahtunut muutos ja Hämeenkyrön kunnanvaltuusto on hyväksynyt terminaalin eteläpuolella Yli-Niskalan alueelle Ranta-Niskalan asuinalueen asemakaavan 28.4.2025 (lainvoimainen). Kaavassa alueelle on osoitettu uusia asuintontteja ja ranta-alueet on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL).

Maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot

Lähin kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde on varasto- ja murskausalueen edustan Isosaaressa sijaitseva kohde 1,2 km alueesta pohjoiseen (10810040, rautakautiset kivirakenteet).

Strategisessa yleiskaavassa Hämeenkyrön keskustaajama-alueen osa varasto- ja murskausalueen eteläpuolella Pappilanjoen ympäristössä on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Osa koskiympäristöstä kartonkitehdasalueineen on merkitty myös valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (Kyröskosken tehdasyhdyskunta).

Pohja- ja pintavedet

Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Mannanmäen pohjavesialue sijaitsee lähimmillään noin 430 metrin etäisyydellä toiminnassa ja lähin pohjavedenottamo sijaitsee noin 1,3 km etäisyydellä toimintapaikasta.

Haketus- ja murskausalue sijaitsee Kyrösjärven rannalla, joka on osa Kokemäenjoen päävesistöä ja osa Ikaalisten reittiä. Järven ala on 96,1 km2 ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 47. Järvi on tyypiltään runsashumuksinen. Kyrösjärven ekologinen tila on vesienhoidon suunnittelussa luokitelty hyväksi. Kyrösjärven kemiallinen tila on hyvää huonompi.

Kyröskoski on padottu Kyröskosken Voima Oy:n voimalaitoksella, jonka avulla Kyrösjärven vedenkorkeutta säännöstellään. Kyrösjärvessä on monipuolinen lajisto, kaloista kuha, hauki ja ahven ovat merkittävimmät kalalajit.

Lähin asutus

Lähimmät asuinrakennukset ovat 250 metrin etäisyydellä murskausalueesta ja lähin loma-asumiseen käytettävä kiinteistö noin 400 metrin etäisyydellä murskausalueesta.

Luonnonsuojelu

Toiminta-alueella ei ole luonnonmukaista kasvillisuutta. Alueen läheisyydessä tai vaikutusalueella ei ole suojelukohteita eikä Natura-alueita. Asemakaavaan lähimmillään noin 350 metrin etäisyydelle toiminta-alueesta on merkitty liito-oravan elinympäristö, jossa pesä-, ravinto- ja kolopuiden säilyminen on turvattava.

Topografia ja maaperä

Maaperä alueella on osin hiekkamoreenia ja osin savea. Alueella on myös täytemaata ja vesijättömaata. Haketus ja murskausalue sekä Ohrisaaren alue, jolla tehdään vain puuainesten varastointia on asfaltoitu.

YLEISKUVAUS TOIMINNASTA

Toiminta käsittää puun haketuksen ja murskauksen sekä puun ja puu- ja kuorijakeiden välivarastoinnin. Kierrätyspuun välivarastointia tehdään ajoittain. Käytöstä poistetun puun tai puutuotteen käsittely on jätteenkäsittelytoimintaa. Toiminta-alueen koko on noin 12 ha. Kiinteistöllä Ohrisaari sijaitsee puuaineksen varastoinnin toiminta-alue, tällä kiinteistöllä ei tehdä murskausta tai haketusta.

Kiinteistölle Timinsaari on rakennettu kiinteä meluvalli, joka on meluselvityksen perusteella 240 metriä pitkä ja noin 4-6 metriä korkea.

Murskaus ja haketustoimintaa tehdään vuosittain noin 30 vrk ajan siirrettävällä mobiilimurskalla tai -hakkurilla. Toiminta ajoittuu pääsääntöisesti lämmityskaudelle ja sitä tehdään tyypillisesti kerrallaan noin viikon ajan.

Välivarastointitoiminnot koostuvat materiaalin siirrosta alueelle, sen purkamisesta, välivarastoinnista ja puiden lajittelusta, uudelleen lastaamisesta ja kuljettamisesta välivarastointialueelta eteenpäin käyttökohteeseen. Osa varastoitavasta materiaalista murskataan tai haketetaan, jonka jälkeen se edelleen välivarastoidaan ja/tai lastataan kuljetusvälineeseen ja toimitetaan käyttökohteeseen.

Prosessikuvaus ja laitteistot

Varastoalueella liikkuvan kaluston muodostavat energiajakeita varastoalueelle tuovat ajoneuvoyhdistelmät, mobiilimurskain tai -hakkuri, pyöräkuormaajat sekä valmista tavaraa eteenpäin kuljettavat ajoneuvoyhdistelmät.

Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet, niiden varastointi, säilytys sekä kulutus ja vedenkäyttö

Käsiteltävät puuperäiset jakeet (latvusmassa, rankapuu, kuori, puru ja hake) ovat polttoaineluokan A biopolttoainetta ja alueella välivarastoitava kierrätyspuu polttoaineluokan A tai B biopolttoainetta johon ei sovelleta jätteenpolttoasetusta.

Tulevassa toiminnassa vuotuisen käsiteltävän puuaineksen määräksi toiminnanharjoittaja arvioi maksimissaan 300 000 kiintokuutiota, eli noin 200 000 tonnia. Haketettava tai murskattava määrä on enimmillään 100 000 tonnia puuainesta. Noin puolet arvioidusta käsiteltävästä puuainesmäärästä välivarastoidaan alueella joko ainespuuna tai kuori- tai puru- ja hakejakeina.

Kierrätyspuuta käsitellään lainvoimaisen ympäristöluvan (2011) mukaisesti enimmillään 10 000 tonnia. Kierrätyspuun käsittelyvolyymi sisältyy arvioituun käsiteltävän puuaineksen kokonaisvolyymiin 200 000 t/a. Käsiteltävä kierrätyspuu on biopolttoaineeksi luokiteltavaa puhdasta puutähdettä tai käytöstä poistettua puuta tai puutuotetta, johon ei sisälly muovipinnoitteita tai halogenoituja orgaanisia yhdisteitä eikä raskasmetalleja.

Kierrätyspuuta voidaan ottaa vastaan jätekoodeilla:

• 03 01 05 sisältäen liimapuu-, lastulevy- ja vaneritähdejakeita, jotka eivät sisällä halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja enempää kuin luonnonpuu
• 15 01 03 puupakkaukset
• 17 02 01 purkupuu ja rakennustoiminnan puutähde

Toiminnassa ei käytetä kemikaaleja.

Murskaimen ja pyöräkuormaajan tarvitsema polttoaine säilytetään asianmukaisessa siirrettävässä enintään 5000 litran säiliössä asfaltoidulla alueella.

Normaalissa toiminnassa ei käytetä vettä. Puita tai niistä haketettuja tai murskattuja jakeita ei kastella.

Jätevesien ja hulevesien käsittely sekä viemäröinti

Toiminnassa ei synny jätevesiä.

Hulevesiä syntyy sadannan mukaisesti toiminta-alueella. Alueelta johdetaan hulevesiä vesistöön useassa eri pisteessä. Harjunreunan alueelle on asemakaavoituksessa tehty hulevesiselvitys (kuva 1).

Kuva 1 Harjunreunan hulevesiselvityksessä esitetyt valuma-alueet, ranta-alueet, virtaussuunnat ja hulevesikohteet.

Käytöstä poistetun ja puretun kuorimon alueella kiinteistöllä Ohrisaari on kolme eri laskuojaa hulevesille. Vanhan kuorimon alue on asfaltoitu ja hulevesiviemäröity ja vedet johdetaan avo-ojaan valuma-alueelle 1.1. Vanhan kuorimon valuma-alue 2 on pieni rantaan sijoittuva alue, joka on kuivatettu sadevesiverkostoin. Valuma-alueen 3 purkupisteessä hulevedet johdetaan järveen avo-ojassa. Purkupisteeseen 3 ohjautuu hulevesiä myös maastosta, alueella ei ole viemäriverkostoa. Suunniteltava toiminta poikkeaa merkittävästi aiemmasta kuorimon toiminnan aikaisesta toiminnasta. Alueelle suunnitellussa toiminnassa siellä ainoastaan varastoidaan puuainesta. Aiemmasta toiminnasta poiketen alueella ei tehdä puiden kastelua, joten hulevesiä muodostuu merkittävästi vähemmän kuin aikaisemman toiminnan aikana. Hulevesien mukana huuhtoutuvaa kiintoainemäärää minimoidaan huolehtimalla alueen siisteydestä. Alueelle järjestetään myös säännöllinen viemärikaivojen huolto.

Vanhan sahan alueelta pällystetyllä alueella on hulevesiverkosto, josta puretaan hulevedet Kyrösjärveen valuma-alueilta Va 4, Va 5 ja Va 6 (kuva 1). Valuma-alueelta 4 hulevedet puretaan järveen yhtä purkuputkea pitkin. Ennen purkuputkea vedet kulkevat laakeassa, kasvillisuuden peittämässä avopainanteessa. Valuma-alueet 5 ja 6 kattavat lopetetun sahan alueen rakennetut ja asfaltoidut alueet. Hulevedet johdetaan päällystetyiltä alueilta sadevesiviemäreissä Kyrösjärveen kahden purkupisteen kautta.

Valuma-alueelle 4 ei ole esitetty lisätoimenpiteitä hulevesien hallitsemiseksi. Valuma-alueilla 5 ja 6, joille haketustoiminta pääsiallisesti sijoittuu, on esitetty hulevesien hallinnan toimenpiteiden tarkentamistarve, kun alueelle sijoittuu uutta teollisuustoimintaa. Hulevesiselvityksessä on esitetty mahdolliseksi ratkaisuksi vihersuojavyöhykkeen muotoilua ranta-alueelle. Suunniteltavassa energiapuuterminaalin toiminnan muutoksessa hulevesien hallintaa parannetaan selvityksessä esitetyn mukaisesti rakentamalla meluvalli toimintojen ja ranta-alueen väliin sekä tarkistamalla rannan vihersuojavyöhykkeen riittävyys. Haketustoiminta-alueella hulevesien mukana huuhtoutuvaa kiintoainemäärää minimoidaan huolehtimalla alueen siisteydestä ja huoltamalla viemärikaivot säännöllisesti.

Vuoden 2025 täydennyksen mukaan hakija suunnittelee hulevesien käsittelyrakenteiden rakentamista Ohrisaaren alueelle. Uudet hulevesien käsittelyratkaisut mitoitetaan kiinteistölle 108-411-1-245 Ohrisaaren alueelle niiltä osin kun niillä sijaitsee puuterminaalin toimintoja. Suunnittelussa huomioidaan alueen asemakaavoituksen yhteydessä esitetyt hulevesien käsittelyratkaisut ja mitoituksessa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien sääilmiöiden hallinta. Hulevesiratkaisut rakennetaan ennen käyttöönottoa muun kuin pyöreän puun varastointiin.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Liikenne varastoalueelle ja pois alueelta kulkee Vaasantien, Timinsaarentien ja Sahantien kautta. Keskimääräinen liikenne on voimassaolevan ympäristöluvan mukaisessa toiminnassa noin 10 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa eli noin 20 ohiajoa Timinsaarentiellä.

Toiminnan muutoksen myötä, sisällyttäen nykyisen ainespuun varastoinnin kiinteistöllä Ohrisaari luvan mukaiseen toimintaan, keskimääräinen liikenne nousee noin 15 raskaseen ajoneuvoon vuorokaudessa eli noin 30 ohiajoon. Liikenteen määrän kasvun arvioidaan olevan maltillinen, eikä liikenteen määrän kasvulla arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueen ilman laatuun, melutilanteeseen tai liikenneturvallisuuteen.

Enimmillään liikennemäärä on energiajakeiden terminaalialueelle noin 20 vuorokaudessa eli 40 ohiajoa lähestymistiellä. Käytännössä kannot, rangat ja latvusmassa ajetaan pääasiassa alueelle jo ennen haketusta ja murskausta, jollon päivittäinen ja yhtäaikainen liikenne on vähäisempää.

Selvitys mahdollisesta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä

Energiapuuterminaalin toiminta on osana Metsä Forest:n sertifioitua toimintajärjestelmää, joka kattaa mm. seuraavat laatu- ja johtamisjärjestelmät:

• laatujärjestelmä ISO 9001:2015
• ympäristöjärjestelmä ISO 14001:2015
• työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä ISO 45001:2018

Metsä Fotest:lla on myös PEFC™ CoC sekä FSC® CoC puun alkuperäketjun hallinnan sertifikaatit.

PÄÄSTÖT, KUORMITUS JA JÄTTEET

Päästöt pinta- ja pohjavesiin sekä viemäriin

Ympäristöluvan tarkastushakemuksen 2022 mukaan toiminnalla ei ole havaittavaa vaikutusta vesistöön. Toiminnassa ei käytetä vettä. Alueella syntyvät hulevedet johdetaan pääasiassa sadevesiviemäreiden kautta vesistöön. Hulevedet eivät sisällä merkittävissä määrin ympäristöä kuormittavia aineita.

Normaalitilanteessa ei aiheudu päästöjä pohjaveteen. Työkoneet säilytetään toiminta-ajan ulkopuolella alueella, jolla ei sijaitse hulevesiviemärikaivoja tai mahdollisen öljyvuodon pääsy viemäriin on estetty.

Päästöt maaperään

Ympäristöluvan tarkastushakemuksen 2022 mukaan normaalitoiminnassa ei aiheudu päästöjä maaperään. Käytettävät polttoaineet varastoidaan asianmukaisissa säiliöissä asfaltoidulla alustalla.

Melu ja tärinä

Ympäristöluvan tarkastushakemuksen 2022 sekä vuoden 2025 täydennyksen mukaan terminaalialueella melua aiheuttaa alueen liikennöinti ja ajoittain haketus ja murskaus. Kaikki alueella käsiteltävä puu ei ole haketettavaa tai murskattavaa, vaan teolliseen käyttöön menevää varastoitavaa puuainesta. Nykyisessä ja tulevassa toiminnassa meluvaikutus keskittyy päiväsaikaan klo 7-22. Haketusta ja murskausta ei tehdä yöaikaan. Pääosan vuodesta myös päiväaikainen melu liittyy alueen liikennöintiin ja työkoneiden ääniin. Haketusta ja murskausta tehdään noin 30 vrk ajan vuodessa, tyypillisesti noin viikon mittaisina jaksoina. Haketus- ja murskausta tehdään lähinnä lämmityskaudella, joten kesäaikaan haketuksen ja murskauksen aiheuttamaa melua ei normaalisti synny ollenkaan. Vuosina 2023 ja 2024 ei ole tehty haketusta.

Toiminnanharjoittaja on rakennuttanut kaakkoon/etelään vuoden 2011 ympäristöluvan lupamääräyksen mukaisen kiinteän meluvallin rannan suuntaisesti, joka on noin 270 metriä pitkä ja 4-6 metriä korkea. Haketuspaikan läheisyydessä vallin korkeus on noin 6 metriä haketuspaikan tasosta ja itäosassa valli on matalampi, noin 4 metriä haketuspaikan tasosta. Lisäksi alueella on kiinteäseinäinen melurakenne, joka on toteutettu vuoden 2011 ympäristöluvan ja Vaasan hallinto-oikeuden vuoden 2012 päätöksen mukaisesti toiminta-alueen lounaiskulmaan. Kyseinen kiinteäseinäinen melurakenne on tarkoitus jättää paikalleen.

Toimitetut meluselvitykset ja -meluntorjuntaraportit

Toiminnanharjoittaja esitti täydennyksessään 2025 kaksi toisilleen vaihtoehtoista tapaa hoitaa toiminnan melusuojaus. Nämä ehdotuksen on esitetty tarkemmin ympäristöluvan kohdassa asian vireilletulo ja hakemuksen sisältö. Ehdotuksena oli joko puupinoista koottava meluvalli ja sen lisäksi jo alueella oleva kiinteä meluvalli taikka haketuksen ja murskauksen suorittaminen alueella sijaitsevan meluseinämin erotetun alueen sisällä.

Hakija on täydennyksessään toimittanut Sitowisen laatimat Kyröskoken puuterminaalin meluselvityksen (Sitowise 18.6.2025) ja Kyröskosken puuterminaalin meluntorjuntatarkastelun (Sitowise 5.12.2023). Lisäksi Ramboll Finland Oy on laatinut kohteeseen meluselvityksen 18.3.2022, jossa on tarkasteltu haketustoiminnan aiheuttamaa melua.

Rambollin meluselvitys 18.3.2022

Rambollin meluselvityksessä 18.3.2022 on esitetty mobiilin hakkurin (äänitehotaso LWA = 115 dB, päivittäinen haketusaika klo 7-20) aiheuttamaa melua ympäristössä maastomallipohjaisella melulaskennalla, joka on tehty laskentaohjelmalla. Melun leviämistä on tarkasteltu ilman meluntorjuntaa, sekä tilanteessa, jossa melun leviämistä on vaimennettu meluesteillä. Selvityksen melulaskennan perusteella haketustyön melu ilman meluntorjuntaa ylittää valtioneuvoston päätöksen ohjearvon 45 dB haketuspaikan pohjois-/koillispuolella Isosaaressa yhdellä lomarakennuksella ja haketuspaikan kaakkoispuolella Yli-Niskalan/Käpylän alueella muutamalla lomarakennuksella, jotka sijaitsevat taajaman välittömässä läheisyydessä. Isosaaren lomarakennuksella ylitys on arviolta 1-2 dB ja Yli-Niskalan/Käpylän alueella ylitys on noin 2-5 dB. Rambollin selvityksessä on esitetty, että haketuksen aiheuttaman melun leviämistä tulee vaimentaa meluesteillä Isosaaren suuntaan ja Käpylän suuntaan. Esteen korkeuden tulee olla vähintään 6 m maan pinnasta ja hakkurin tulee sijaita melusuojauksen läheisyydessä, enintään noin 30 m etäisyydellä suojauksesta.

Sitowise meluntorjuntatarkastelu 5.12.2023

Meluntorjuntatarkastelu 5.12.2023 esittää puupinoilla toteutettavan haketus- ja murskausalueen koillisen puolelle sijoittuvan meluvallin toteutuksen ja toimivuuden. Selvityksessä todetaan, että toiminnanharjoittaja on rakennuttanut alueelle suunnitellun haketuspaikan kaakkoispuolelle ranta-alueelle vuoden 2011 ympäristöluvan lupamääräyksen mukaisen maavallin meluesteeksi. Toiminnanharjoittaja on suunnittelut toteuttavansa Isosaaren suuntaan suunnitellun melusuojauksen maavallin sijasta puupinoja meluesteinä käyttäen. Sitowisen raportissa todetaan, että puupinojen sijoittelu meluesteiksi on yleisesti käytetty melusuojauskeino haketustoiminnassa. Puupinon etuja melusuojauskäytössä on mm.

• kustannustehokkuus
• rankapuusta kasattu puupino on tiivis ja hyvin ääntä eristävä melueste
• puusta voidaan helposti koota noin 6-7 m korkea varastopino, jonka leveys on vain puiden pituus eli noin 4-6 m.
• hakkuri voi työskennellä puupinon välittömässä läheisyydessä, jolloin esteen tuoma melusuojavaikutus on paras mahdollinen. Hakkurin etäisyys meluvallin huipusta on käytännössä aina suurempi vallin kaltevuudesta ja puuvaraston ja hakekasan tilantarpeesta johtuen
• puhtaasta puusta rakennetun melusuojapinon jälkikäsittelykustannukset ovat moninkertaisesti pienemmät, kuin maavallin mikäli kiinteistön käyttötarkoitus muuttuisi

Sitowisen raportti toteaa mm., että haketerminaalien melumallinusten ja tehtyjen melumittausten tuomien kokemusten perusteella voidaan arvioida, että hakkurin työskennellessä häiriintyvästä kohteesta katsottuna puupinon takana aikaansaadaan noin 5-10 dB vaimennus verrattuna tilanteeseen, jossa hakkuri on sijoitettu häiriintyvästä kohteesta katsottuna avoimeksi. Suojavaikutus riippuu hakkurin ja pinon välisestä etäisyydestä sekä pinon korkeudesta. Puupino toimii meluesteenä myös silloin, kun haketustyö kohdistuu kyseiseen puupinoon. Puupinojen käyttö edellyttää hyvää varastoalueiden suunnittelua ja kuljetusten valvontaa, jotta puupinot tulevat oikein sijoitelluiksi ja hakkuri voi työskennellä puupinon suojassa. Puupinojen käyttö suojauksena soveltuu parhaiten toimintaan, jossa haketus tapahtuu kausittain esim. 1-2 viikon mittaisissa haketusjaksoissa ja varaston kerääminen tapahtuu haketusjaksojen välisenä aikana.

Sitowisen raportissa lisäksi esitettiin, kuinka toiminta järjestettäisiin käytännössä puupinoilla:

• haketus tapahtuu alueen kakkoisosassa lähellä rakennettua meluvallia.
• puut kasataan varastoalueelle luoteis-kaakkoissuuntaisiin varastopinoihin, joista reunimmaisena koillisessa oleva pino on pisin
• hakkuri aloittaa työskentelemään varastoalueen lounaisosasta ja etenee puupino kerrallaan koilliseen
• viimeinen puupino voidaan jättää hakettamatta. Ennen seuraava haketusta voidaan tehdä uusi pino vanhan melusuojapinon koillispuolelle, jolloin melusuojapinoa voidaan välillä vaihtaa eivätkä pinossa olevat puut mene pilalle ajan kuluessa. Jossain vaiheessa viimeinen pino voidaan joutua siirtämään haketusjakson päätyttyä lounaaseen päin.

Sitowise meluselvitys 18.6.2025

Kyseinen meluselvitys perustuu Sitowisen 5.12.2023 päivätyssä meluntorjuntaselvityksessä esitettyyn meluntorjuntaratkaisuun ja toimintamalliin. Etelänpuoleinen kiinteä meluvalli on huomiotu meluvallirakenteena. Lisäksi selvityksessä on otettu huomioon Ranta-Niskalan uuden kaavan mukaiset kiinteistöt.

Selvityksessä todetaan, että terminaalin alueella on lämmityskaudella käytännössä aina haketusta odottavia puupinoja sekä valmiin hakkeen varastokasoja. Kohteen suunnitelmissa puuvarastot on suunniteltu kasattavan haketusalueen koillisreunaan luoteis-kaakkoissuuntaisiin puupinoihin, jolloin ne samalla toimivat meluesteenä Isosaaren suuntaan. Mobiili hakkuri työskentelee puupinojen lounaispuolella pinon läheisyydessä. Haketuspaikka vaihtuu työn edetessä, koska hakkuria siirretään sen mukaan, mitä puupinon kohtaa milloinkin haketetaan. Laskennassa hakkuri on sijoitettu 5-30 metrin etäisyydelle puupinosta ja noin 15-40 metrin etäisyydelle rakennetusta maavallista.

Melumallinnuksen tulosten perusteella toiminnassa merkittävin melunlähde on puun haketus mobiililla hakkurilla. Pyöräkuormaajan toiminnan ja puukuormien tyhjennyksen aiheuttama melutaso on haketukseen nähden pieni. Myös kuljetusten meluvaikutus on vähäinen pienestä liikennemäärästä johtuen.

Melukartassaliitteessä 1 on esitetty toiminnan melutaso tavanomaisessa toimintatilanteessa, kun puuterminaalin alueella on yhtenäisiä puuvarastoja. Hakkuri työskentelee koillissuunnasta katsottuna puupinon suojassa. Puupinon korkeutena on käytetty 6 metriä maan pinnasta. Tällöin puupino toimii tehokkaana meluesteenä ja vaimentaa aiheutuvaa äänitasoa Isosaaren suuntaan ja puupino voi vaimentaa äänen leviämistä vähäisesti myös Käpylän suuntaan. Laskennan perusteella tarkastellussa tilanteessa melutaso alittaa oleellisilta osin raja-arvot asuin- ja lomarakennuksilla sekä Ranta-Niskalan asemakaavan asuintonteilla. Suurimmillan melutaso on noin raja-arvon 45 dB suuruinen yhdellä lomarakennuksella haketusalueen eteläpuolella. Laskennan perusteella puukasojen heijastus voi lisätä aiheutuvaa melua vähäisesti haketuspaikan lounaispuolella lähimmillä asuinrakennuksilla. Päiväajan keskiäänitaso alittaa kuitenkin asuinrakennuksilla raja-arvon 55 dB.

Melukarttaliitteessä 2 on esitetty toiminnan melu avoimen kentän tilanteessa, jossa puuterminaalin alueella ei ole puupinoja tai hakekasoja. Tällöin melu pääsee leviämään liitteen 1 tilannetta paremmin itä-, koillis- ja pohjoissuuntiin. Laskennan perusteella toiminnan aiheuttama keskiäänitaso alittaa raja-arvon 55 dB kaikilla ympäristön asuinrakennuksilla ja Ranta-Niskalan asemakaavan asuintonteilla. Keskiäänitaso on noin raja-arvon 45 dB suuruinen (osalla kiinteistön aluetta noin 45 dB ja osalla alle) yhdellä Isosaaressa sijaitsevalla lomarakennuksella, yhdellä lomarakennuksella haketusalueen eteläpuolella sekä kahdella lomarakennuksella Käpylän alueella.

Raportissa esitetään, että meluntorjunnan tarve tulee huomioida toiminnan suunnittelussa. Puuvarastojen vastaanotossa ja sijoittamisessa tulee varmistaa, että puupinot muodostuvat oikeisiin paikkoihin, yhtenäiseksi ja riittävän korkeiksi, jotta niillä saavutetaan hyvä suojavaikutus. Puupinoja voi olla monta vierekkäin, mutta viimeisen pinon hakettamista tulee välttää, ettei ns. avoimen kentän tilannetta pääse muodostumaan. Riittävä pinon korkeus on 5-6 metriä maan pinnasta. Viimeisen puupinon pituuden tarve riippuu hakkurin työskentelyalueen laajuudesta. Arviolta riittävä pituus luoteis-kaakkoissuunnassa on noin  50-70 metriä, jotta suojavaikutus Isosaaren suuntaan kaikissa haketuksen vaiheissa saadaan aikaan. Tarvittaessa puuta voidaan pinota myös haketuspaikan kaakkois-/eteläreunaan vallin läheisyyteen lisäsuojaksi Käpylän suuntaan. Melusuojauksen teho on sitä parempi, mitä lähempänä puupinoja ja maavallia hakkuri työskentelee. Käytännössä hakkuri on aina lähellä puupinoja (5-30 metriä), koska haketettava puu otetaan pinosta. Myös etäisyys maavallista tulee pitää alle 40 metrissä (15-40 metriä). Raportissa arvioidaan teollisuusmelun laskentamallin tarkkuudeksi toiminnan osalta tässä tapauksessa lähimmille melulle herkissä kohteissa 1-3 dB.

Päästöt ilmaan

Ympäristöluvan tarkastushakemuksen 2022 mukaan toiminnasta aiheutuu vähäisiä pakokaasupäästöjä. Niillä ei ole havaittavaa vaikutusta ilman laatuun. Luontaisen suojavaikutuksen pölyn leviämiselle muodostavat pinta-alaltaan iso toiminta-alue ja varastoaluetta reunustavat metsäalueet.

Jätteet

Ympäristöluvan tarkastushakemuksen 2022 mukaan toiminnassa syntyy vähäisiä määriä yhdyskuntajätteen kaltaisia jätejakeita. Alueella toimivat yrittäjät ja Metsäliitto huolehtivat jätehuollosta voimassa olevien määräysten mukaisesti.

Puun käsittelystä syntyy sivutuotteena hienojakoista kuorta, oksanpätkiä ja maa-ainesta toiminta-alueen siivouksesta sekä haketuksen yhteydessä.

Näistä jakeista koostuvaa kuorihiekkaa voidaan hyödyntää sen laadusta riippuen biopolttoaineena, mullan valmistuksessa tai sellaisenaan viherrakentamisessa katemateriaalina. Puuaineksesta suurin osa saadaan uudelleen seulomalla ja murskaamalla toimituskelposeksi polttoaineeksi. Jäljelle jäävä puuperäinen aines ja siihen sekoittunut maa-aines välivarastoidaan pinnoitetulla alueella ja toimitetaan vastaanottajalle vastaanottajan kanssa määritellyin väliajoin tai käytetään omassa toiminnassa katemateriaalina alueen ylläpidossa. Mullan valmistuksessa tai sellaisenaan käytettäessä kuorihiekan tulee täyttää lannoiteasetuksen (MMMa 964/2023) maanparannusaineille asettamat laatukriteerit. Kuorihiekka on kansallisessa lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelossa ryhmässä 3 maanparannusaineet, kohdassa 3A3 maan rakennetta parantavat aineet. Katemateriaali on puusta, kuoresta tai muusta orgaanisesta materiaalista teknisesti käsittelemällä valmistettu tuote, joka voi koostua yhdestä tai useammasta raaka-aineesta ja joka voi sisältää myös kivennäisainesta.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Hakemuksen mukaan toiminnan ympäristöriskeissä ei tapahdu muutoksia toiminnan muutoksen myötä.

Mahdollisen riskin muodostavat vuodot polttoainesäiliöstä tai kuorma-autojen, pyöräkuormaajan ja murskaimen hydraulijärjestelmän letkun rikkoontumisesta aiheutuva öljyvuoto.

Sekä yrittäjät, että Metsäliitto varustautuvat torjuntaan imeytysmatoilla ja imeytysturpeella. Mahdollisen vahingon sattuessa estetään vahingon laajeneminen, aloitetaan heti torjuvat toimenpiteet sekä ilmoitetaan välittömästi paikalliseen pelastuslaitokseen.

Aluetta siivotaan säännöllisesti. Toiminta-alueella päällystettyjen ja viemäröityjen alueiden sadevesikaivot otetaan säännöllisen tarkastuksen piiriin sekä pidetään puhtaana kiinteästä puuaineksesta. Alueelle sijoitetaan riittävä määrä öljynimeytysmateriaalia ja viemärisulkumattoja mahdollisten liikkuvan koneiston öljyvahinkojen varalle. Toiminnot sijoitetaan siten, että liikkuvan koneiston mahdollisten öljyvahinkojen pääsy suoraan hulevesiviemäriin minimoidaan.

PARAS KÄYTTÖKELPONEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP)

Hakemuksessa ei ole mainittu parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta eikä ympäristön kannalta parhaasta käytännöstä.

VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen

Toiminnasta ei voida arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen.

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympräristöön

Ympäristöluvan tarkastushakemuksen 2022 mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön.

Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön

Ympäristöluvan tarkastushakemuksen 2022 mukaan vesien mukana vesistöön arvioidaan päätyvän hieman luonnon vesien aiheuttamaa kuormitusta enemmän kiintoainesta, orgaanista kuormitusta ja ravinnekuormitusta. Hulevesien kuormitus minimoidaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Ilmaan johtuvien päästöjen vaikutukset

Ympäristöluvan tarkastushakemuksen 2022 mukaan toiminnan pakokaasupäästöillä ei ole havaittavaa vaikutusta ilman laatuun. Lisäksi arvioidaan ettei toiminnasta aiheudu lähikiinteistölle merkittäviä pölyhaittoja.

Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen

Ympäristöluvan tarkastushakemuksen 2022 perusteella toiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen.

Melun ja tärinän vaikutukset

Ympäristöluvan tarkastushakemuksen 2022 mukaan toiminnasta ei aiheudu lähikiinteistöille merkittäviä meluhaittoja.

TARKKAILU JA RAPORTOINTI

Alueella käsiteltävien puumäärien tiedot saadaan Metsä Forest:n toimintajärjestelmästä saatavista määrätiedoista. Määrätietojen lisäksi tarkkaillaan ja pidetään kirjaa:

• haketuksen ja murskauksen ajankohdista
• toiminnassa syntyneistä jätteistä ja sivutuotteena syntyvästä kuorihiekasta
• hulevesijärjestelmiin liittyvien rakenteiden puhtaanapidosta
• häiriö- ja onnettomuustilanteista
• naapuruston tai sidosryhmien yhteydenotoista

Toiminnanharjoittaja on teettänyt meluselvitykset puuterminaalissa 2022 sekä 2025.

VAKUUS TOIMINNAN ALOITTAMISEKSI MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

Hakija hakee YSL 199 §:n mukaista lupaa aloittaa luvan mukainen toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Hakija katsoo, että toiminnan aloittamista koskevan luvan myöntämiselle on perusteltu syy eikä sen täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Perusteluina hakija esittää seuraavaa: toiminta sijoittuu teollisuusalueeksi kaavoitetulle alueelle. Muutoshakemuksen mukainen toiminta lupamääräyksiä noudattaen ei aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa taikka vaaraa terveydelle. Ympäristöluvassa annetaan laitokselle tarpeelliset määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnan muutos tämän muutoshakemuksen mukaisesti mahdollista tehokkaan toiminnan alueella mikä varmistaa yhtiön energiahuoltoa.

Koska murskattavat puuaineksen volyymit eivät muutu haettavan muutoksen myötä, murskauslaitteisto on liikuteltava ja melun torjunta on suunniteltu ja optimoitu toiminnan kannalta, ympäristöluvan muutos aiheuttaa paikallisesti hyvin vähän muutoksia. Toiminnasta ei aiheudu sellaisia päästöjä, joilla olisi haitallisia ympäristövaikutuksia. Toiminnasta ei myöskään aiheudu sellaisia vaikutuksia, ettei oloja voitaisi olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Murskaus- ja terminaalitoiminnan muuttaminen ympäristöluvan muutoshakemuksen mukaiseksi ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamien varalle. Hakija esittää vakuussummaksi 2000 euroa. Hakija perustelee ehdotettua summaa seuraavasti: ehdotettu vakuussumma vastaa normaalia käytäntöä. Vakuutta asetettaessa on huomioitava hakijan vakavaraisuus sekä pitkään jatkunut ja vakiintunut toiminta alueella. Lisäksi voidaan arvioida, että teollisuusalueeksi kaavoitetun laitosalueen rakenteellisten muutosten saattaminen ennalleen ei ole kaikilta osin tarpeellista eikä tällaista ennallistamista tule huomioida vakuussummassa.

ASIAN KÄSITTELY

Asian vireilläolosta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Hämeenkyrön kunnan internet-sivuilla kohdassa kuulutukset. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan 17.9.2025-24.10.2025. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu UutisOiva-lehdessä 17.9.2025.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirtevan ympäristöterveydenhuollolta sekä Hämeenkyrön kunnan kaavoitukselta.

Pirkanmaan elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen lausunto (21.10.2025, PIRELY/16704/2022)

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa todetaan, että ELY on lausunut hakemuksesta alun perin 23.1.2023.

Pirkanmaan ELY-keskus lausuu asiasta muun muassa seuraavasti:

Kaavoitus:

Kaavoituksen osalta Pirkanmaan ELY-keskus viittaa asiassa aikaisemmin lausuttuun ja uusii lausunnon kaavoituksen osalta (Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto 23.1.2023). Lisäksi ELY-keskus toteaa, että ollakseen asemakaavan mukaista, korttelialueelle sijoittuvien toimintojen aiheuttama yhteismelutaso ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB lähialueen asuinkiinteistöillä.

Hulevedet:

Pirkanmaan ELY-keskus on lausunnossaan 23.1.2023 katsonut, että kiinteistön Timinsaari osalta hulevesien käsittelyä tulee tarkentaa ja tehostaa. ELY-keskus uusii aikaisemmin lausumansa Timinsaaren osalta. ELY-keskus lausuu lisäksi, että ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hakijan tulee toimittaa sekä Ohrisaarta että Timinsaarta koskeva yksityiskohtainen suunnitelma hulevesien hallinnasta, rakenteista ja hulevesien laadun tarkkailusta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelmassa tulee myös esittää rakenteiden huoltotoimenpiteet. Alueella muodostuvissa hulevesissä tulee kiinnittää huomiota erityisesti kiintoaineen poistamiseen.

Melu:

Melun osalta Pirkanmaan ELY-keskus korvaa asiassa aikaisemmin lausutun seuraavasti:

Koillinen meluvalli, puupino

Pirkanmaan ELY-keskus toteaa, että päätös melun ohjearvoista (valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992) lähtee siitä, että loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa vakituiseen asumiseen käytettäviä melun ohje-arvoja. Tällöin voidaan katsoa, että meluselvityksen, Sitowise Oy 18.6.2025, liitteen 1 tilanteessa melun raja-arvot eivät ylity.

Melumallinnuksen 18.6.2025 liitteessä kaksi on mallinnettu tilanne, jossa alueella ei ole yhtenäisiä puupinoja. Tällöin melu pääsee leviämään liitteen 1 tilannetta paremmin itä-, koillis- ja pohjoissuuntiin. Laskennan perusteella toiminnan aiheuttama keskiäänitaso alittaa raja-arvon 55 dB kaikilla ympäristön asuinrakennuksilla ja Ranta-Niskalan asemakaavan asuintonteilla. Keskiäänitaso on noin raja-arvon 45 dB suuruinen (osalla kiinteistön aluetta noin 45 dB ja osalla alle) yhdellä Isosaaressa sijaitsevalla lomarakennuksella, yhdellä lomarakennuksella haketusalueen eteläpuolella taajamassa sekä kahdella lomarakennuksella Käpylän alueella.

Tehdystä melumallinnuksesta (Sitowise Oy 18.6.2025) jää Pirkanmaan ELY-keskuksen mielestä epäselväksi, kuinka monta puupinoa mallinnuksen lähtötietona on ollut. ELY-keskus katsoo, että toiminnassa on vältettävä tilannetta, jossa on vain yksi puupino jäljellä, avointa tilannetta ei tulisi sallia lainkaan. Lisäksi ELY-keskukselle jää epäselväksi tehdystä mallinnuksesta, että miten puupino on laskentaohjelmassa huomioitu meluesteenä esimerkiksi tiiveyden osalta (ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tiiviillä tarkoitetaan rakennetta, jossa ei ole aukkoja tai rakoja). ELY-keskus esittää huolen siitä, että kyseisellä paikalla on paljon häiriintyviä kohteita, jolloin toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta eikä terveyshaittaa melun muodossa. Näin ollen meluntorjuntaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Hakija on täydentänyt hakemustaan myös meluntorjuntatarkastelulla (Sitowise 5.12.2023). Selvityksessä todetaan mm., että rankapuusta kasattu puupino on tiivis ja hyvin ääntä eristävä melueste. Puupinon äänen eristävyyttä eikä tiiveyttä ole selvityksessä perusteltu, selvityksestä puuttuu myös lähdeluettelo. Pirkanmaan ELY-keskus nostaa esille selvityksestä epävarmuutena seuraavia asioita: ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hakijan täydennyksistä ei edelleenkään täysin selviä meluntorjuntarakenteen tiiveys, rakennettavaan puupinoon jää ilmareikiä, jolloin rakenne ei ole täysin tiivis. Kuitenkin, mikäli puupinoja on useita peräkkäin, paranee todennäköisesti kokonaisuutena rakenteen ääneneristävyys. Pirkanmaan ELY-keskus pohtii myös, että onko puupinolla sortumisvaara ja kuinka sääolosuhteet vaikuttavat rakenteen pysyvyyteen varsinkin, jos perimmäisin puupino on tarkoituksena pitää paikallaan useamman haketuskerran ajan. Paloturvallisuus näkökulmaa ei ole hakemuksessa arvioitu.

Sitowise Oy:n meluntorjuntatarkastelussa 5.12.2023 todetaan myös, että puupinot ovat yleisesti käytetty menetelmä haketuksen meluntorjunnassa, mutta ELY-keskukselle jää epäselväksi mihin tieto pohjautuu. ELY-keskuksen käsityksen mukaan, jos haketustoiminta on tilapäistä tai pienimuotoista esimerkiksi meluilmoituksella tehtävää, puupino voi toimia väliaikaisena melusuojana. Kun taas tilanteissa, joissa toiminta on jatkuvaa ja lähellä häiriintyviä kohteita, kiinteä meluvalli olisi suositeltavampi ratkaisu.

Lisäksi Sitowise Oy:n meluntorjuntatarkastelussa todetaan, että puupinojen melusuojauskäytön heikkoutena maavalliin nähden on se, että pinot eivät ole yhtä ”pysyviä”. Puupinojen käyttö edellyttää hyvää varastoalueiden suunnittelua ja kuljetusten valvontaa, jotta puupinot tulevat oikein sijoitelluiksi ja hakkuri voi työskennellä puupinon suojassa. Sitowise Oy:n 18.6.2025 tehdyssä meluselvityksessä todetaan myös, että: ”Puuvarastojen keräämisessä tulee varmistua, että ne kerätään oikeisiin paikkoihin ja muodostuvat varastot ovat riittävän yhtenäisiä. Tällöin voidaan saavuttaa paras mahdollinen suojavaikutus. Meluntorjunnan tarve tulee huomioida toiminnan suunnittelussa. Puuvarastojen vastaanotossa ja sijoittamisessa tulee varmistaa, että puupinot muodostuvat oikeisiin paikkoihin, yhtenäiseksi ja riittävän korkeiksi, jotta niillä saavutetaan hyvä suojavaikutus. Puupinoja voi olla monta vierekkäin kuten kuvassa 4 on esitetty, mutta viimeisen (koillisen puoleisin) pinon hakettamista tulee välttää, ettei ns. avoimella kentän tilannetta muodostu.”

Pirkanmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan molemmat Sitowise Oy:n tekemät selvitykset osoittavat, että käytännössä puupino melusuojauksena vaatii monen asian suunnittelua ja huomioon ottamista toteutuksessa. ELY-keskuksen ymmärryksen mukaan puupino kasataan mahdollisesti vuoden aikana useita kertoja uudestaan ja tarkastellessa koko toiminta-aikaa, mahdollisesti kymmeniä vuosia, tulee kasauksia kymmeniä jopa satoja kertoja, jolloin on oletettavaa, että puupinon toteutus, sijainti ja muoto voivat vaihdella.

Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut, että määräys toiminnan ajankohdan ja keston ilmoittamisesta etukäteen ei ole riittävä toiminnan valvomiseksi. Hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan myös, että ”toiminnanharjoittajan vastineessa esitetty suunnitelma sisältää sellaisia työskentelyn järjestämiseen liittyviä seikkoja, joihin liittyvät valvonnalliset kysymykset tulisi lupapäätöksessä ottaa huomioon ja ratkaista.” Hakija on nyt hakemuksen täydennyksessään esittänyt aikaisemmin esitetyn lisäksi, että melusuojauksen riittävyys on varmistettava ohjeistamalla toiminta sekä puupinosta koottavan meluvallin koosta on pidettävä kirjaa haketusjaksojen aikana. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle.

Mikäli lupa puupinolle meluntorjuntarakenteena myönnetään, niin luvassa tulee kiinnittää erityistä huomiota valvontamääräykseen. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että kirjanpito määräyksenä ei ole yksistään riittävä, koska sen todentaminen esimerkiksi jälkikäteen ei ole mahdollista. ELY-keskus esittää, että toiminnanharjoittajan tulee toimittaa valvontaviranomaiselle valokuvat ja tiedot rakenteesta (esimerkiksi pituus, korkeus, puupinojen määrä, sijainti) kirjallisesti hyvissä ajoin ennen jokaisen haketuskerran aloittamista. Jotta puupinon toimiminen meluesteenä voidaan todentaa, ELY-keskuksen näkemyksen mukaan lupaan tulee antaa myös määräys melumittauksista puupinon melun varmistamiseksi. ELY-keskus katsoo, että mittausvelvoite voisi olla esimerkiksi kerran vuodessa kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Mikäli melumittauksien perusteella ei päästä ympäristöluvan mukaisiin raja-arvoihin melun osalta, valvontaviranomaisen tulee määrätä kiinteän melurakenteen rakentamisesta.

Etelänpuoleisen meluvallin korkeus

Pirkanmaan ELY-keskus on antanut asiasta aikaisemman lausunnon 23.1.2023, joka on melun osalta perustunut Ramboll Oy:n 18.3.2022 tekemään meluselvitykseen. Kyseisessä melumallinnuksessa eteläisemmän puolen meluseinän korkeutena on käytetty korkeutta 6 metriä (kuva 6) tai korkeutta 7 metriä (kuva 7), molemmissa kartoissa on käytetty puupinoa 6 m meluesteenä koillisen suuntaan. Raportin mukaan kuvan 6 tilanteessa yksi loma-asunto Käpylässä ja yksi loma-asunto Timinsaarentien varressa jää päiväajan ohjearvon 45 dB tasalle. Kun taas kuvan tilanteessa 7 korkeampi meluvalli rajoittaa tehokkaammin melun leviämistä kaakko – etelä suuntaan ja kaikki loma-asunnot saadaan selvästi pois päiväajan 45 dB ylittävästä melutasosta. Pirkanmaan ELY-keskus on lausunnossaan 23.1.2023 katsonut, että meluntorjunta tulee toteuttaa meluselvityksen kuvan seitsemän mukaisesti siten, että rannan suuntaisen meluvallin tulee olla vähintään 7 metriä korkea ja noin 240 metriä pitkä. Kumotussa ympäristölupapäätöksessä lupamääräys meluseinästä oli ELY-keskuksen lausunnossa esittämän mukainen.

Etelänpuoleinen meluvalli on hakemusasiakirjojen perusteella nyt toteutettu. Sitowise Oy:n 18.6.2025 tekemän meluselvityksen mukaan: ”Vallin muoto ja korkeus on melulaskennassa huomioitu Maanmittauslaitoksen korkeuspisteaineiston perusteella. Korkeusmallin metatietojen perusteella alueen korkeusmalli on keilattu kesäkuussa 2024. Vallin kokonaispituus on noin 270 m. Vallin korkeus vaihtelee eri osissa. Haketuspaikan läheisyydessä vallin korkeus on noin 6 m haketuspaikan tasosta. Itäosassa valli on matalampi, noin 4 m haketuspaikan tasosta.” ELY-keskus ymmärtää 18.6.2025 Sitowise Oy:n raportista, että melumallinnuksessa on käytetty todellista meluvallin muotoa, ei korkeutta 7 metriä. Hakija esittää tämän osalta lupamääräystä seuraavasti: ”Haketusta ja murskausta saa tehdä hakemuksen ja vuonna 2025 (18.6.2025) tehdyn meluselvityksen mukaisesti meluvallien suojassa. Meluntorjunta voidaan toteuttaa meluselvityksen mukaisesti alueelle rakennetun haketusalueen eteläpuolelle sijoittuvan rannan suuntaisen kiinteän 270 m pitkän ja 4-6 metriä korkean meluvallin avulla.

ELY-keskus pitää valvonnallisesti haastavana lupamääräystä, joka sallii meluvallin korkeudeksi vaihteluvälin 4-6 metriä. Lupamääräyksen tulee olla selkeä ja meluvallin taso etukäteen määritelty. Lupamääräys voidaan sitoa esimerkiksi nykytilanteen mukaiseen melukarttaan, jolloin meluesteen tulee olla vähintään nykyisen tasoinen. ELY-keskus nostaa kuitenkin esille, että verrattaessa Sitowise Oy:n ja Ramboll Oy:n melukarttoja nähdään, että korkeammalla meluvallilla (7 metriä) saavutetaan parempi äänitaso esimerkiksi tulevan Ranta-Niskalan asemakaavan asuintonteilla.

Haketus myös nykyisen luvan mukaisella sijainnilla

Hakija esittää, että toiminnan ympäristöluvassa toiminnan melusuojaus sallitaan toisilleen vaihtoehtoisilla sijainneilla. Toisilleen vaihtoehtoisten meluntorjuntaratkaisujen salliminen toisi hakemuksen mukaan toimintaan joustavuutta mahdollisissa tilanteissa, joissa haketusta on tarpeen tehdä silloin, kun alueella ei ole riittävästi puuta riittävän meluvallin rakentamiseksi. Esitetty meluntorjunnan ratkaisu b on lainvoimaisten lupamääräysten mukainen. Hakijan esityksen mukaan: ”Vaihtoehtoisesti haketusta ja murskausta saa tehdä alueella sijaitsevan meluseinämin erotetun alueen sisällä. Meluseinämän tulee olla vähintään 230 metriä pitkä ja idän ja lännen puoleisilta sivuilla vähintään viisi metriä ja etelän puoleisilta sivuilla vähintään seitsemän metriä korkea”.

Pirkanmaan ELY-keskus toteaa, että ELY-keskuksen näkemyksen mukaan luvassa voidaan sallia kaksi vaihtoehtoista sijaintia haketukselle. Pirkanmaan ELY-keskus toteaa kuitenkin, että sillä ei ole tarkkaa tietoa koska sijainnin b) melun leviäminen on edellisen kerran selvitetty. ELY-keskuksella on käytössä vuoden 2011 melumallinnus. Pirkanmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan luvan myöntämisen edellytyksien tarkastelun on perustuttava lähtökohtaisesti ajantasaisiin tietoihin. Mikäli vaihtoehto b):n edellinen mallinnus on tehty vuonna 2011, niin se on jo reilusti yli kymmenen vuotta vanha. ELY-keskus katsoo, että ensisijaisesti melumallinnus myös vaihtoehto b):n mukaisella paikalla tulisi päivittää lupahakemukseen. Toissijaisesti ELY-keskus toteaa, että mikäli kunnan viranomainen myöntää luvan haketukselle jatkossa myös vaihtoehdon b mukaisella sijainnilla, on haketuksen melu selvitettävä ensimmäisen haketuksen yhteydessä, kuitenkin viimeistään kahden vuoden sisällä luvan lainvoimaiseksi tulemisesta.

Lupaperuste:

Pirkanmaan ELY-keskus on aikaisemmassa lausunnossaan 23.1.2023 katsonut, että ammattimainen jätteenkäsittely on ympäristölupavelvollista toimintaa. Lupahakemuksen mukaan käsiteltävä kierrätyspuu on biopolttoaineeksi luokiteltavaa puhdasta puutähdettä tai käytöstä poistettua puuta tai puutuotetta. Kun toiminnassa käsitellään käytöstä poistettua puuta tai puutuotteita, kyseessä on jätteenkäsittelytoiminta. Näin ollen Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että toiminta vaatii edelleen ympäristöluvan ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f) perusteella. Toiminta voi myös edelleen olla lupavelvollista ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin kohdan 1 perusteella (naapuruussuhdelaki).

ELY-keskus täydentää lausuntoaan toteamalla vielä, että jätelain 120 §:n toisen momentin mukaan ympäristöluvanvaraisen jätteenkäsittelytoiminnan harjoittajan on esitettävä lupaviranomaiselle PIRELY/16704/2022 8/8 suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma on laadittava, vaikka laitoksella olisi jätteen käsittelytoiminnan lisäksi myös muita luvanvaraisuusperusteita, esimerkiksi silloin kun laitoksen päätoimiala on muu kuin jätteen käsittely. Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman tulee sisältää kattava kuvaus siitä, mitä jätteen käsittelytoimintoja toimintaan sisältyy ja miten niitä seurataan ja tarkkaillaan. Suunnitelma tulee laatia laitoksen toiminta ja laajuus huomioon ottaen. Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman sisältövaatimuksista säädetään jäteasetuksen 25 §:ssä. Suunnitelmassa tulee erityisesti huomioida miten varastoitavan ja käsiteltävän kierrätyspuun (luokka B) laadunhallinta toteutetaan. Pirkanmaan ELY-keskus toteaa lisäksi, että Hämeen ELY-keskuksen julkaisussa ”Puujätteen käyttö polttoaineena – opas alan toimijoille” (raportteja: 28/2025) on käsitelty puupolttoaineen laadunhallinnan periaatteita ja laatuvaatimuksia. Opasta voidaan käyttää soveltuvin osin apuna seuranta- ja tarkkailusuunnitelman päivittämisessä.

Lisäksi ELY-keskus nostaa esille, että jos tietylle paikalle muodostuu pysyvä energiapuun ja metsä- ja puutähteiden haketuspaikka, jonka tuotanto on vähintään 5 000 tonnia vuodessa, toiminta voi olla luvanvaraista kiinteän polttoaineen valmistuslaitoksena (YSL liite 1 taulukko 2 kohta 5b).

Varastointi ja toiminta-aika:

Pirkanmaan ELY-keskus uusii asiassa aikaisemmin lausutun ja viittaa 23.1.2023 annettuun lausuntoon varastoinnin ja toiminta-ajan osalta.

Hämeenkyrön kunnan kaavoituksen lausunto 22.9.2025

Kaavoitus toteaa, ettei se katso lausunnon antamista tarpeelliseksi. Kaavoitus pyytää huomioimaan aiemmin antamansa mielipiteen katselmuksen yhteydessä.

Kaavoituksen antama mielipide katselmuksen muistion toimittamisen yhteydessä 1.7.2025

Oleellista kaavoituksen kannalta on että vastarannalle (nykyisestä meluvallista) on nyt valmistunut uuden asuinalueen, Ranta-Niskalan asemakaava. Kiinnostaisi tuo uusi melumallinnus, tuleeko Ranta-Niskalaan kasvavaa melurasitusta? Tosiaan tulossa asutusta, onko nyt hankkeessa otettu huomioon että kunnan edun mukaista on pitää asuntoalue häiriöttömänä.

Lisäksi aiemmin antamamme lausunto korosti että maisemointi maavallille on tärkeä. Ei ole ollut tuota sovittua yhteistyötä toimijan kanssa. Toimija pitäisi velvoittaa maisemoimaan se.

Ympäristöterveys Pirtevan lausunto (1.12.2025, PIR/1033/7103/2025)

Terveystarkastajalla ei ole huomautettavaa, kun toiminta tapahtuu hakijan esittämällä tavalla, jolloin toiminnasta ei aiheudu terveydensuojelulain (763/1994) 1 §:n mukaista terveyshaittaa.

Melu ei saa ylittää asuinkiinteistöjen pihassa melun A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa 55 dB (klo 7-22), eikä yöohjearvoa 50 dB (klo 22-7). Loma-asuntojen pihassa eivät saa vastaavasti ylittyä päiväohjearvo 45 dB ja yöohjearvo 40 dB. Toiminta tulisi rajata arkipäiville maanantaista perjantaihin alkamaan aikaisintaan klo 7 ja päättymään viimeistään klo 22.

Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa levitä kiinteistön ulkopuolelle.

Asiassa aikaisemmin saadut lausunnot

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen ympäristönsuojeluyksikön lausunto (23.1.2023, PIRELY/16704/2022)

Pirkanmaan ELY-keskus lausuu asiasta seuraavaa:

Lupaperuste:

Voimassa olevan ympäristöluvan lupaperusteena on ollut ammattimainen jätteen käsittelytoiminta sekä naapuruussuhdelaki.

Lupahakemuksen mukaan käsiteltävät puuperäiset jakeet (latvusmassa, rankapuu, kuori, puru ja hake) ovat polttoaineluokan A biopolttoainetta ja alueella välivarastoitava kierrätyspuu polttoaineluokan A tai B biopolttoainetta. Kierrätyspuuta käsitellään lainvoimaisen ympäristöluvan mukaisesti enimmillään 10 000 t. Käsiteltävä kierrätyspuu on hakemuksen mukaan biopolttoaineeksi luokiteltavaa puhdasta puutähdettä tai käytöstä poistettua puuta tai puutuotetta, johon ei sisälly muovipinnoitteita tai halogenoituja orgaanisia yhdisteitä eikä raskasmetalleja.

Ammattimainen jätteenkäsittely on ympäristölupavelvollista toimintaa. Lupahakemuksen mukaan käsiteltävä kierrätyspuu on biopolttoaineeksi luokiteltavaa puhdasta puutähdettä tai käytöstä poistettua puuta tai puutuotetta. Kun toiminnassa käsitellään käytöstä poistettua puuta tai puutuotteita, kyseessä on jätteenkäsittelytoiminta. Näin ollen Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että toiminta vaatii edelleen ympäristöluvan ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f) perusteella. Toiminta voi myös edelleen olla lupavelvollista ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin kohdan 1 perusteella (naapuruussuhdelaki).

Kaavoitus:

Kohdealueella on voimassa melko tuore asemakaava (4/2015), jossa alue käsittäen pääosan kiinteistöistä (Timinsaari 108–405–1–77 ja Ohrisaari 108–411–1–245) on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T-2, kortteli nro 901). Asemakaavaa laadittaessa on puuterminaalitoiminta huomioitu. Lupahakemuksen selostuksen kaavoitusta kuvaavassa kappaleessa (s. 8–11) on sikäli puutteelliset tiedot, että asemakaavan kuvauksesta puuttuu tiedot toimintaa alueella ohjaavista merkinnöistä, kuten haketukselle varattu alueen osa (hake), hulevesialtaille varatut alueen osat (hule) sekä saastuneen maa-aineksen välivarastointialue (pima-1). Näitä merkintöjä ei ole näkyvissä myöskään ajantasa-asemakaavan otteessa selostuksen sivulla 11. Mainituilla asemakaavamerkinnöillä voi olla vaikutusta muutoslupahakemuksessa kaavailtuun toimintaan ja sen sijoitteluun asemakaavan T-2-alueella. On tosin tulkinnanvaraista, rajoittaako haketukselle varatun alueen osan olemassaolo kyseisen toiminnan sijoittamista muualle korttelin 901 alueella. Kyse on siinä tapauksessa kunnan viranomaisen toimivallassa olevasta poikkeamisesta. Toiminnassa tulee joka tapauksessa täyttää asemakaavassa asetetut melutasovaatimukset.

Mikäli suunniteltu toiminta sijoittuu asemakaavassa teollisuus- ja varastoalueeksi (T-2) osoitetulle korttelialueelle ja täyttää muutoinkin asemakaavassa toiminnalle asetetut vaatimukset (mm. melu, hulevesien käsittely, istutettavat ja puustoiset alueen osat), voidaan katsoa kaavoitustilanteen alueella olevan suunniteltua toimintaa ajatellen ajantasalla. Asemakaava sinänsä on ajantasainen ottaen huomioon tuoreemmat yleispiirteiset kaavat (Pirkanmaan maakuntakaava 2040 ja Hämeenkyrön strateginen yleiskaava).

Varastointi:

Lupapäätöksessä tulee olla selkeä määräys siitä, kuinka paljon kerralla voidaan puuainesta varastoida ja kuinka paljon puuainesta voidaan vuositasolla vastaanottaa ja käsitellä. Lisäksi tulee olla lupamääräys kierrätyspuun vastaanottomäärästä, käsittelymäärästä ja kerralla varastoitavasta enimmäismäärästä.

Kierrätyspuun osalta hakemusta tulee myös täydentää tiedoilla siitä millä jätekoodeilla kierrätyspuuta on tarkoitus vastaanottaa ja käsitellä (esim. 15 01 03 puupakkaukset).

Hakemuksen mukaan noin puolet arvioidusta käsiteltävästä puuainesmäärästä välivarastoidaan alueella joko ainespuuna tai kuori- tai puru- ja hakejakeina. Hakemuksesta ei selviä, että varastoidaanko Ohrisaaren alueella vain tukkeja vai myös kuori- puru- tai hakejakeita. Hakemusta tulee täydentää tältä osin.

Toiminta-aika:

Hakemuksen mukaan nykyisessä ja tulevassa toiminnassa meluvaikutus keskittyy päiväsaikaan klo:7–22, haketusta ja murskausta ei tehdä yöaikaan. Voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä on kertoelmaosassa sanottu, että murskauslaitoksen toiminta-aika on maanantaista lauantaihin klo 7–22. Kuormia lastataan ja puretaan myös muina aikoina. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että murskaus tulee sallia vain arkisin ma-pe klo:7–18 välisenä aikana.

Hulevesi:

Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että mikäli Ohrisaaressa varastoidaan ainoastaan ainespuuta, vesien käsittelyä ei tarvitse tällä tehostaa lupahakemuksessa esitetystä.

Kiinteistön Timinsaari osalta hulevesien käsittelyä tulee tarkentaa ja tehostaa. Pirkanmaa ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hakijan tulee täydentää lupahakemusta esittämällä valuma-alueiden 5 ja 6 osalta tarkempi suunnitelma hulevesien käsittelystä. Lupahakemuksen mukaan viemärikaivojen säännöllinen huoltaminen vähentää kiintoaineen huuhtoutumista. Hakemusta tulee täydentää tiedoilla viemärikaivojen rakenteesta. Nykyisen ympäristöluvan lupamääräyksen 10 mukaan toiminnanharjoittajan on pitänyt toimittaa suunnitelma sade- ja sulamisvesien keräämisestä ja johtamisesta. Suunnitelmassa on esitettävä mm. öljynerotuskaivojen koko ja sijainti sekä hiekkasuodattimen rakennekuva ja mitoitustiedot. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että luvassa edellytetty suunnitelma tulee päivittää vastaamaan nyt haettua laajennettua toimintaa ja suunnitelma tulee liittää lupahakemukseen.

Ilmastonmuutoksen myötä rankkasateet ovat voimistuneet. Hakemuksessa tulee esittää tarkemmin, miten voimistuneet ja voimistuvat rankkasateet otetaan huomioon vesien käsittelyssä ja miten valuma-alueilla VA 5 ja VA 6 meluvallin ja vihervyöhykkeen käyttö hulevesien hallinnassa käytännössä toimii. Hakemusta tulee myös täydentää tiedoilla lumien aurauksessa syntyvien lumien varastoalueesta sekä esityksellä hulevesien laadun tarkkailusta.

Pirkanmaan ELY-keskus varaa mahdollisuuden täydentää lausuntoaan hulevesien osalta, kun hakija on toimittanut täydennykset.

Hämeenkyrön kunnan kaavoituksen lausunto 3.2.2023

Hankkeessa tulee noudattaa Valtioneuvoston päätöksen mukaisia melutason ohjearvoista asettamia raja-arvoja. Lähiympäristössä tulee huomioida nykyisten asuinrakennusten, lomarakennusten ja virkistystoimintojen lisäksi myös kaavoissa osoitetut toteutumattomat rakennuspaikat. Pappilanjoen suulla käynnistyvä Yli-Niskalan alueen asemakaavoitus, koskien tiloja 108-421-3-136 sekä 108-421-1-39, on myös huomioitava ja turvattava alueen virkistys- ja asumiskäyttö. Yli-Niskalan ranta-alue sijaitsee n. 240 metrin etäisyydellä vastarannalla. Ranta-alueelle sijoittuu loma- ja vakituista asutusta sekä virkistysaluetta ja mm. venelaiturit ja -paikat.

Pintamaiden kasaus maisemavalliksi, toimenpidelupa päätös 18.8.2022: ”Rakennetaan n. 7 metriä korkea ja 130 m pitkä maisemointivalli puhtaasta maa-aineksesta. Vallin lopullinen muoto ja pintaistutukset suunnitellaan yhteistyössä Hämeenkyrön kunnan kanssa. Vallin rakentamisen yhteydessä huomioidaan asemakaavamääräys tulvariskialueelle ja rantakaistan viherkaistaa laajennetaan. Vallin ali sijoitetaan rumpuputki rankkasateiden varalle. Purku vesistöön toteutetaan hidasteratkaisulla.”

Alueella ollaan maisemallisesti herkällä Kyrösjärven ranta-alueella ja Pappilanjoen suulla. Alueen eteläosaan rakennettava maavalli ja ranta-alue tulee maisemoida rannan puolelta istutuksin. Jotta toiminta ja esitetyn korkuinen maavalli ei aiheuttaisi maisemahaittaa vastarannalle, tulee vallin olla ruohopintainen/ istutettu ja vallin ja rannan väliin tulee istuttaa suojametsäpuustoa. Suojametsäpuustoalueen tulee olla riittävän leveä, vähintään 15-30 metriä. Vallin ja rannan väliin tulee istuttaa pääasiassa havupuita max. 10 metrin etäisyyksin. Maaston tulee olla hulevesiä imevää rantaviivan ja vallin välisellä alueella.

Hulevesien käsittely tulee tehdä ympäristönsuojelumääräysten ja ympäristönsuojeluviranomaisten ohjeiden mukaisesti.

Ympäristöterveys Pirtevan lausunto (11.1.2023, PIR/1249/7103/202)

Terveystarkastajalla ei ole huomautettavaa, kun toiminnasta ei aiheudu terveydensuojelulain (763/1994) 1 §:n mukaista terveyshaittaa.

Melu ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa 55 dB (klo 7-22), eikä yöohjearvoa 50 dB (klo 22- 7). Loma-asumiseen käytettävillä alueilla päiväohjearvo on 45 dB ja yöohjearvo 40 dB. Toiminta tulisi rajata arkipäiville maanantaista perjantaihin alkamaan aikaisintaan klo 7 ja päättymään viimeistään klo 22.

Muistutukset ja mielipiteet

Lupahakemuksen johdosta ei jätetty mielipiteitä eikä muistutuksia.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijaa on kuultu lupahakemuksen johdosta tulleista lausunnoista.

Hakijan vastine 9.1.2026

Pirkanmaan ympäristöterveysviranomaisen lausunto:

Hakijalla ei ole huomautettavaa ympäristöterveysviranomaisen lausuntoon.

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto:

Kaavoitus:

Kaavoituksen osalta Pirkanmaan ELY-keskus muun muassa viittaa asiassa aikaisemmin lausuttuun ja uusii lausunnon kaavoituksen osalta (Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto 23.1.2023).

Hakija viittaa niinikään 17.3.2023 antamaansa vastineeseen kaavoituksen osalta.

Hulevedet:

ELY-keskus uusii aikaisemmin 23.1.2023 lausumansa Timinsaaren hulevesien käsittelyn osalta. ELY-keskus lausuu lisäksi, että hakijan tulee toimittaa sekä Ohrisaarta että Timinsaarta koskeva yksityiskohtainen suunnitelma hulevesien hallinnasta, rakenteista ja hulevesien laadun tarkkailusta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Hakija viittaa 17.3.2023 toimittamaansa vastineeseen sekä 5.9.2025 toimittamaansa hakemuksen täydennykseen hulevesien käsittelyn ja toimitettavan suunnitelman osalta.

Hakijalla ei ole muutoin huomautettavaa hulevesiin liittyvään lausuntoon.

Melu:

ELY-keskus on lausunut laajasti melun hallintaan ja melun hallinnan ratkaisuihin liittyen. Hakija viittaa lupahakemuksen täydennyksessä 5.9.2025 toimitettuihin selvityksiin ja tietoihin. Meluselvitykset on tehnyt vastaavia selvityksiä säännöllisesti toteuttava asiantuntijataho, eikä hakijan näkemyksen mukaan selvitysten perusteita, perusteluja tai tuloksia ole erityistä syytä epäillä. Alueella työskentelyn turvallisuuteen kiinnitetään huomioita monin tavoin, muun muassa pakollisin alueella työskentelevien henkilöiden koulutuksin ja suojavarustein. Paloturvallisuuteen liittyen varautumiskeinot esitetään pelastus- ja ennaltavarautumissuunnitelmassa, joka on esitetty hakemuksen täydennyksen mukaisesti toimitettavaksi viimeistään puolen vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Lähtökohtaisesti pyöreän puun paloriskit, jotka ELY-keskus nostaa lausunnossaan esiin, eivät ole suuret.

Hakijan yhtyy ELY-keskuksen näkemykseen siitä, että melun hallinnan valvontamääräykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hakijan näkemyksen mukaisesti toiminnassa on mahdollista järjestää ELY-keskuksen esittämä tapa todentaa valokuvin puupinosta koostettavan meluvallin koko ja sijainti ennen jokaista haketusta. Hakija kuitenkin esittää, että kirjanpitoa ei edellytetä toimitettavaksi valvontaviranomaiselle ennen jokaista haketusta, mutta valokuvin esitettävä tieto olisi oltava esitettävissä jokaiselta haketusjaksolta viranomaisen sitä pyytäessä.

Hakija pitää esitystä kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana kerran vuodessa tehtävän melumittauksen osalta ylimitoitettuna huomioon ottaen toiminnan luonne ja hyvin rajoitetut haketuksen ja murskauksen ympäristöluvassa asetettavat ajat. Toiminta ei ole luonteeltaan jatkuvasti melua aiheuttavaan tehdastoimintaan verrattavaa. Viimeisimmän meluselvityksen mukaisesti niin sanotun avoimen kentän tilanteessakin, ilman puupinoista koottavaa meluvallia koillisen suuntaan, ollaan muutamalla lomarakennuksella melulle asetettujen raja-arvojen tuntumassa, mutta raja-arvojen ylityksiä ei mallinnuksen mukaisesti tapahtuisi varmuudella tässäkään tilanteessa.

Hakijan näkemyksen mukaisesti täydennyksessä 5.9.2025 esitetty määräys meluselvityksen toteuttamisesta viimeistään puolen vuoden kuluttua toiminnan muutoksen toteuduttua tai jos haketusta ei tehdä ensimmäisen puolen vuoden aikana, tämän jälkeen ensimmäisen haketusjakson aikana ja tämän jälkeen säännöllisesti viiden vuoden välein tai meluun vaikuttavien merkittävien muutosten yhteydessä varmistaa riittävällä tavalla melun olevan ympäristölupamääräysten mukaisissa rajoissa huomioiden se, että melurajojen ylittyminen ns. avoimen kentän tilanteessakaan ei varmuudella toteudu. Esitetty lupamääräys vastaa isojen teollisuuslaitosten lupamääräyksiä meluselvityksistä. Mikäli haketusjaksojen aikana meluhaitasta saadaan sidosryhmäyhteydenottoja ja herää epäilys että melulle asetettujen raja-arvoissa pysymisessä on haasteita on valvovalla viranomaisella mahdollisuus edellyttää meluhaittojen selvitystä asetetusta lupamääräyksestä määräajoin tehtäville meluselvityksille huolimatta ja toisaalta toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus ympäristönsuojelulain 6 § mukaisesti.

Haketusalueeseen nähden etelänpuoleisen kiinteän meluvallin osalta hakijan näkemyksen mukaisesti lupamääräys voidaan antaa ELY-keskuksen esittämän mukaisesti sidottuna nykytilanteen mukaiseen tilanteeseen. Lupamääräyksen tulisi sallia kuitenkin mahdolliset vallin parannustoimenpiteet esimerkiksi seuraavasti esitetyssä lupamääräyksessä 5.a.

5.a. Haketusta ja murskausta saa tehdä hakemuksen ja vuonna 2025 (18.6.2025) tehdyn meluselvityksen mukaisesti meluvallien suojassa. Meluntorjunta voidaan toteuttaa meluselvityksen mukaisen alueelle rakennetun haketusalueen eteläpuolelle sijoittuvan rannan suuntaisen kiinteän 270 m pitkän meluvallin ja koillisen suunnassa puupinoista koottavan meluvallin avulla. Kiinteän meluvallin korkeuden tulee olla 18.6.2025 päivätyn meluselvityksen mukainen. Koillisen suuntaan haketuksen ajaksi puupinoista rakennettavan meluvallin tulee olla noin 70 metriä pitkä ja 6 metriä korkea. Haketuslaitteisto saa sijoittua enintään 40 m etäisyydelle kiinteästä meluvallista ja enintään 30 m etäisyydelle koillispuolen puupinoista koottavasta meluvallista. Meluntorjuntarakenteet tulee pitää kunnossa. Kiinteää meluvallia voidaan korottaa tai muutoin parantaa. Tehtävistä toimenpiteistä tulee ilmoittaa valvovalle viranomaiselle ennen toimenpiteiden toteutusta.

ELY-keskuksen lausunnossa esittämän näkemyksen mukaan luvassa voidaan sallia kaksi vaihtoehtoista sijaintia haketukselle. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan vaihtoehtoisesti esitettävän haketuspaikan (lainvoimaisen ympäristöluvan mukainen haketuspaikka) meluselvitys ei ole ajantasainen. ELY-keskus esittää, että ensisijaisesti melumallinnus myös vaihtoehto b):n mukaisella paikalla tulisi päivittää lupahakemukseen. Toissijaisesti ELY-keskus toteaa, että mikäli kunnan viranomainen myöntää luvan haketukselle jatkossa myös vaihtoehdon b mukaisella sijainnilla, on haketuksen melu selvitettävä ensimmäisen haketuksen yhteydessä, kuitenkin viimeistään kahden vuoden sisällä luvan lainvoimaiseksi tulemisesta.

Hakija toteaa, että vaihtoehtoisella haketuspaikalla tehtävä meluselvitys on tarkoituksenmukaista päivittää jos haketuspaikkaa käytetään. Hakija esittää että haketuspaikalla b toimiessa määrätään melumittaukset tehtäväksi ensimmäisen tässä sijainnissa tehtävän haketuksen yhteydessä.

Lupaperuste ja tarkkailu:

ELY-keskus on katsonut vastaavasti kuin aiemmin, että toiminta voi olla luvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin kohdan 1 perusteella (naapuruussuhdelaki) sekä ammattimaisena jätteenkäsittelynä. ELY-keskus on lausunnossaan esittänyt, että jätelain 120 §:n toisen momentin mukaan ympäristöluvanvaraisen jätteenkäsittelytoiminnan harjoittajan on esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman tulee sisältää kattava kuvaus siitä, mitä jätteen käsittelytoimintoja toimintaan sisältyy ja miten niitä seurataan ja tarkkaillaan. Suunnitelma tulee laatia laitoksen toiminta ja laajuus huomioon ottaen.

Hakija toteaa, että kierrätyspuun käsittely on pienimuotoista. Kierrätyspuun varastointi ja käsittely on sisällytetty ympäristöluvan mukaiseen toimintaan varastoinnin ja käsittelyn mahdollistamiseksi poikkeustilanteissa. Toiminnassa varmistetaan, että puujätteen vastaanotto, käsittely ja varastointi toteutetaan ympäristöluvan ja jätelainsäädännön mukaisesti. Tarkkailussa keskeistä on terminaaliin toimitettavan puujätteen alkuperän ja laadun ja tuotetun puuhakkeen laatuvaatimusten täyttämisen varmistaminen. Oleellista jäljitettävyydessä ja luokittelussa on varmistua siitä, että terminaaliin vastaanotettu puujäte on ympäristöluvassa sallitun puujätteen alkuperäluokan (A-B) mukaista. Alkuperätiedon tuottamisen vastuu on toimittajilla, joilta hakija saa tiedot toimituksen yhteydessä. Puujätteen vastaanottovaiheessa varmistetaan, että käsitelty jae tulee täyttämään luokan A tai B biopolttoaineen vaatimukset. Kuormat erotellaan polttoaineluokan mukaisesti vastaanottovaiheessa perustuen toimittajalta saatuun alkuperätietoon. Jokaiselle kuormalle tehdään terminaaliin saapuessa visuaalinen tarkastus. Terminaalissa haketetun jäteperäisen polttoaineen laadun varmistus toteutetaan joko terminaalissa tai vastaanottavan voimalaitoksen toimesta erikseen sovittavalla tavalla. Pelkästään välivarastoitavaksi vastaanotetun puuperäisen jätepolttoaineen (Low 191207) laatua ei laaduntarkkailussa erikseen varmisteta, vaan polttoaineen laatutiedon tuottaa toimittaja.

Toiminnanharjoittaja esittää, että tarkempi jätteenkäsittelytoiminnan tarkkailusuunnitelma toimitetaan tarvittaessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka toimii terminaalin lupa- ja valvontaviranomaisena, ennen kuin jätettä otetaan vastaan ja jätteenkäsittelytoiminta alkaa.

ELY-keskus on nostanut esiin lausunnossaan myös, että energiapuun ja metsä- ja puutähteiden haketuspaikka, jonka tuotanto on vähintään 5 000 tonnia vuodessa, toiminta voi olla luvanvaraista kiinteän polttoaineen valmistuslaitoksena.

Tapio Oy:n laatiman oppaan (Opas energiapuuterminaalien ympäristölupakäytännöistä, Tapio Oy, 2016) mukaan energiapuuterminaalit yleensä eivät kuulu ympäristönsuojelulain liitteen 1 laitosluetteloon, kun niissä käsitellään puhdasta biomassaa. Laitosluettelo on ollut oppaan kirjoittamisen aikaan polttoaineiden tuotannon osalta vastaava kuin nyt voimassa olevassa ympäristönsuojelulain laitosluettelo. Myöskään Metsäteho Oy:n varastointiopas (puuhuolto.fi/varastointiopas, julkaistu 1.9.2021) ei tunnista biomassaterminaalien toimintaa laitosluettelon mukaiseksi toiminnaksi. Hakija muistuttaa lisäksi, että käynnissä olevassa lupaprosessissa on kyse lainvoimaiseen ympäristölupaan liittyvästä muutoshakemuksesta. Voimassa olevan luvan mukaisesti toiminta on ympäristölupavelvollista naapuruussuhdelain nojalla sekä ammattimaisena jätteenkäsittelytoimintona, jonka laajuus kuuluu kunnan ympäristölupaviranomaisen toimivaltaan. Muutoshakemuksella ei ole haettu muutosta haketusmääriin tai aikoihin. Puuaineksen haketusta hakijan näkemyksen mukaisesti pidä tulkita ympäristönsuojelulain liitteen 1 mukaiseksi kiinteän biopolttoaineen valmistukseksi.

Varastointi ja toiminta-aika

Varastoinnin ja toiminta-ajan osalta Pirkanmaan ELY-keskus viittaa asiassa aikaisemmin lausuttuun ja uusii lausunnon 23.1.2023 antamansa lausunnon.

Hakijalla ei ole huomautettavaa ELY-keskuksen lausuntoon varastoinnin ja toiminta-ajan osalta.

Toiminnanharjoittajan aikaisemmin toimittama vastine 17.3.2023

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto:

Hakijan näkemyksen mukaisesti toiminnassa tehtävä haketus ja murskaus on tavanomaista teollista toimintaa, joka sisältyy yleisesti sellaisenaan asemakaavamerkinnän T-2 teollisuus- ja varastoalueeksi käsitettäviin toimintoihin. Ely-keskuksen lausunnon mukaisesti hakija hakee Harjunreunan asemakaavassa T-2 merkityllä alueella hake-merkinnällä merkityn alueen osalta poikkeamista asemakaavasta.

Alueella sijaitseva pilaantuneiden maiden varastoalue on huomioitu toiminnan sijoittamisessa ja asiaa koskeva lupapäätös mainittu lupahakemuksessa kiinteistöä koskevien lupapäätösten listauksessa kappaleessa 4. Pilaantuneiden maiden varastointialue ei sijoitu puuterminaalin toiminta-alueelle, eikä puuterminaalin toiminnalla ole vaikutusta varastoalueeseen.

Hulevesien hallinnan osalta lupahakemukseen on liitettynä kokonaisuudessaan Harjunreunan hulevesiselvitys, jonka mukaiset ratkaisut tulee asemakaavan määräyksen mukaisesti toteuttaa. Toimintaa ja hulevesien hallinnan ratkaisuja selvityksen mukaisesti on käsitelty lupahakemuksen kappaleessa 10.

Hakijan näkemyksen mukaisesti hulevesien hallintaa on käsitelty riittävällä tavalla lupahakemuksessa ja esitetty asemakaavan mukaiset ratkaisut hulevesien ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Täydennyksenä hakija toteaa, että rannan suuntaisesti toteutettava melu/maisemavalli itsessään toimii hulevesiä pidättävänä asemakaavan mukaisena rakenteena, vihersuojavyöhykkeenä. Vallin lopullinen muoto ja pintaistutukset suunnitellaan vallin rakentamista koskevan toimenpidelupapäätöksen (18.8.2022) mukaisesti yhteistyössä Hämeenkyrön kunnan kanssa. Vallin rakentamisen yhteydessä huomioidaan asemakaavamääräys tulvariskialueelle ja rantakaistan viherkaistaa laajennetaan. Vallin ali sijoitetaan rumpuputki rankkasateiden varalle. Vallin rakentamisen toimenpidelupahakemuksessa esitetysti hulevesikaivoon tehdään sakkapesä, joka voidaan tarvittaessa tyhjentää. Rumpuputkeen asennetaan myös venttiili, jolla rumpuputki voidaan tarvittaessa sulkea tai avata. Purku vesistöön toteutetaan hidasteratkaisulla. Vallin ja rantaviivan väliin jäävän vihersuojavyöhykkeen rooli jää hulevesien hallinnassa melko pieneksi. Puusto rannan tuntumassa toimii lähinnä maisemointina vallin maisemoinnin ja istutusten lisäksi.

Hakija on nojannut esitetyissä hulevesien hallintaa parantavissa ratkaisuissa asemakaavamääräyksessä viitattuun Harjunreunan hulevesiselvitykseen, mikä on hakijan käsityksen mukaan voimassaoleva selvitys parhaista käytännöistä alueen hulevesien hallitsemiseksi. Vuonna 2014 valmistuneessa selvityksessä on huomioitu myös rankkasadetilanteet seuraavasti: ”Selvityksen laskelmissa mitoitussateet perustuvat ”Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU)”- julkaisun (2008) sadetietoihin. Valuma-alueille on laskettu mitoitusvirtaamat keskimäärin kerran viidessä ja 50 vuodessa toistuville rankkasadetilanteille sekä nykytilanteen että tulevaisuuden maankäyttöön perustuen.”

Ohrisaaren alueella on suunniteltu varastoitavan pääasiassa ainespuuta. Hakija esittää, että mikäli myöhemmin toiminnan joustavuuden varmistamiseksi alueella on tarve varastoida kuori-, hake-, tai purujakeita, alueen hulevesien hallinnan parantamiseksi rakennetaan harjunreunan hulevesiselvityksessä esitetyt viivytysaltaat valuma-alueille 1.4 ja 3. Erityisesti valuma-alueen 1.4 osalta ratkaisu on toteutettava yhteistyössä Hämeenkyrön kunnan kanssa. Samaan purkupisteeseen ohjautuu hulevesiä myös muualta kuin hakijan toiminta-alueelta. Asiassa voidaan antaa ehdollinen lupamääräys viitaten alueella varastoitaviin jakeisiin.

Lumen varastointialueita sijoitetaan alueelle 2 - 4 kappaletta lumitilanteen ja terminaalin puuaineksen varastotilanteen mukaan. Varastointialueet sijoitetaan siten, etteivät niistä sulavat vedet päädy suoraan vesistöön ilman hulevesien hallinnan toimenpiteiden vaikutusta.

Hulevesien purkuojia ja -pisteitä sekä mahdollisesti Ohrisaaren alueelle rakennettavien hulevesien viivästysaltaiden kuntoa ja siisteyttä tarkkaillaan säännöllisesti, vähintään 4 kertaa vuodessa. Tarkkailusta pidetään kirjaa ja poikkeavat havainnot ja niistä seuraavat toimenpiteet kirjataan ylös. Alueella sijaitseville viemärikaivoille järjestetään hakemuksessa esitetyn mukaisesti säännöllinen puhdistus.

Hakija esittää, että yksityiskohtaisen hulevesisuunnitelman ja hulevesien tarkkailusuunnitelman toimittamisesta annetaan lupamääräys, jolla varmistetaan että suunnitelma ja sen johdosta hulevesien hallinta ja tarkkailu tehdään valvovan viranomaisen hyväksynnän mukaisesti. Hakija esittää, että yksityiskohtainen hulevesisuunnitelma tulee toimittaa 30.6.2023 mennessä.

Hakija on esittänyt ympäristölupahakemuksessa vuosittaiset käsittelymäärät puuainekselle sekä kierrätyspuulle. Hakija esittää kerrallaan varastoitavan puuaineksen osalta, että kerrallaan terminaalissa varastoitavan puuaineksen kokonaismääräksi voidaan asettaa 150 000 kiintokuutiota eli noin 100 000 t, mikä vastaa puolta koko käsittelymäärästä. Kierrätyspuulle enimmillään kerralla varastoitavaksi määräksi 10 000 t, mikä vastaa koko vuotuista ilmoitettua käsittelymäärää. Hakija täydentää, että kierrätyspuuta voidaan ottaa vastaan jätekoodeilla 03 01 05 sisältäen liimapuu-, lastulevy- ja vaneritähdejakeita, jotka eivät sisällä halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja enempää kuin luonnonpuu, 15 01 03 puupakkaukset sekä 17 02 01 purkupuu ja rakennustoiminnan puutähde.

Hakija vastustaa määräystä pysyvästä valliratkaisusta haketusalueen itäpuolelle. Hakijan esittää perusteena seuraavaa:

• Haketusta ja murskausta tehdään vain ajoittain, lupahakemuksen mukaisesti enimmillään noin 30 vrk ajan vuodessa. Kiinteän meluvallin rakentaminen ei olisi kustannustehokas ratkaisu idän suuntaan, missä vallilla ei ole vastaavasti samaa maisema-, sekä hulevesien hallintaa parantavaa vaikutusta kuin kiinteällä melu/maisemavallilla joka rakennetaan suunnitellun haketusalueen eteläpuolelle.
• Idän puolelle rakennettava kiinteä meluvalli olisi rakennettava etäälle varsinaisesta haketuspaikasta jotta kiinteän valli ei tulisi jakamaan muutoin isoa kenttäaluetta, jonka lopullista käyttötarkoitusta ei vielä tiedetä. Kiinteä meluvalli kenttäalueen keskellä vaikuttaisi merkittävästi nyt puuterminaalin toiminnoista vapaaksi jäävän alueen jatkokäyttöön. Meluvallilla ei vastaavasti olisi merkittävää melun leviämistä estävää vaikutusta idän/pohjoisen suuntaan, jos se rakennettaisiin etäämmälle kenttäalueen reunaan.
• Hakijan kokemuksen mukaan puupinolla saadaan toteutettua melua vaimentava vaikutus tehokkaammin kuin kiinteällä meluvallirakenteella. Puupinosta tehtyä meluvallia voidaan siirtää ja optimoida siten, että murska/haketin saadaan pidettyä melun leviämisen kannalta riittävän lähellä meluvallia.

Hakija esittää, että toiminnan aloitusvaiheessa kun lupahakemuksessa esitetyt meluntorjuntaratkaisut ovat valmiina, murskausta ja haketusta tehdään hakemuksessa esitetysti esitetyillä melun torjunnan ratkaisuilla ensin vain ulkopuolisen asiantuntijakonsultin suorittamien ympäristömelumittausten ajan. Melumittauksilla ja selvityksellä todennetaan että murskauksen/haketuksen aikana toiminnan aiheuttama ympäristömelu pysyy melulle annetuissa ohjearvoissa lähimmillä asuin- ja lomakiinteistöillä. Selvityksen valmistumiseen ja hyväksymiseen saakka murskausta ja haketusta tehdään muutoin aiempaan tapaan lainvoimaisen ympäristöluvan mukaisesti haketukselle varatussa taskussa.

Eteläpuolen meluvallin pituutta on lyhennetty vallin itäpäästä johtuen tilan tarpeen uudelleenarvioinnista meluselvityksen jälkeen. Muutoksen vaikutus tulee niinikään esiin edellä esitetyssä selvityksessä, jolla varmistetaan että melua torjuvien rakenteiden ollessa riittämättömiä rakenteita on muutettava ennen kuin haketus voidaan siirtää nykyisestä paikasta (taskusta) meluvallien suojaan.

Nykyisessä toiminnassa haketusta ja murskausta on sallittu tehtävän ma-la kello 7 – 22 välisenä aikana. Esitetty haketustoiminnan rajoitus päiville ma-pe kello 7-18 tarkoittaisi tehottomampaa toimintaa ulkopuolisen murskauslaitteiston käyttöajan kannalta. Hakija on esittänyt hakemuksessa että haketusta tehdään enimmillään noin 30 vrk ajan vuodessa. Muutos sallituissa kellonajoissa tarkoittaa, että haketus tulisi sallia 45 vrk ajan vuositasolla. Hakija ei pidä Ely-keskuksen lausunnossa esitettyä haketustoiminnan sallittua aikataulua toiminnan – tai ympäristön kannalta parempana ratkaisuna hakemuksessa esitettyyn. Hakija muistuttaa, että Vna asetuksessa ympäristömelun ohjearvoista päiväaikaiset melurajat on asetettu ajalle kello 7-22. Hakija hyväksyy, että haketuksen ja murskauksen toiminta-aika rajoitetaan maanantaista perjantaihin aikavälille 07 – 22.

Hämeenkyrön kunta, kaavoitusviranomaisen lausunto:

Toiminnassa huomioidaan kaavatiedoissa lupahakemusta valmistellessa olleet rakentamattomat asuin- ja loma-asutusten kiinteistöt. Kiinteistötiedot on huomioitu lupahakemusta tehdessä voimassaolevan asemakaavoituksen sekä Hämeenkyrön keskustan yleiskaavakartan 2010 mukaisesti. Yleiskaavakarttaan merkityillä rakentamattomilla kiinteistöillä toiminnan haketuksen aikainen melu ei vuonna 2022 tehdyn meluselvityksen mukaan ylitä melulle asetettuja ohjearvoja.

Hakijan näkemyksen mukaisesti meluvallin rakentamisen yksityiskohdista ja pintamateriaalista ei tule antaa määräyksiä puuterminaalin toimintaa koskevassa ympäristöluvassa. Pintamateriaali ratkaistaan vallin rakentamista koskevassa toimenpideluvassa jossa esitetysti vallin lopullinen muoto ja pintaistutukset suunnitellaan yhteistyössä Hämeenkyrön kunnan kanssa. Valli viheristutetaan maisemaan sopivaksi. Vallin rakentamisen yhteydessä huomioidaan asemakaavamääräys tulvariskialueelle ja rantakaistan viherkaistaa laajennetaan.

Hulevesien käsittelyn osalta hakija viittaa Ely-keskukselle annettuun vastineeseen. Hakija toistaa, että vallin ja rantaviivan väliin jäävän vihersuojavyöhykkeen rooli jää hulevesien hallinnassa melko pieneksi vallin toimiessa itsessään hulevesiä pidättävänä rakenteena. Hakija toteaa myös, että vallin ja rantaviivaan rajoittuvan viherkaistaleen väliin on jätettävä vähintään vallin länsiosaan raskastakin kalustoa kantava tie vallin ja hulevesien purkupaikan tarkkailua ja kunnostamista varten. Hakija esittää, että ympäristöluvassa ei anneta yksityiskohtaisia määräyksiä rannan vihersuojavyöhykkeestä, koska asia ratkaistaan vallin rakentamista koskevassa toimenpidelupamenettelyssä.

Ympäristöterveyden lausunto:

Hakija viittaa vastineessa toiminnan rajoittamisen osalta Ely-keskukselle annettuun vastineeseen. Muilta osin hakijalla ei ole huomautettavaa Pirkkalan ympäristöterveystarkastajan lausuntoon.

Tarkastus

Hämeenkyrön kunnan ympäristötarkastaja vastaanotti 2.6.2025 sähköpostitse kutsun katselmukseen, joka koski Kyröskosken puuterminaalin aluetta. Katselmun aikana tehtiin alueen kokonaisvaltainen kartoitus sekä käytiin keskustelua ympäristöluvan täydennyksestä ja sen tavoitteista, valuma-alueesta sekä hulevesiselvityksestä viivätysaltaiden puitteissa.

Toimivallan peruste Hallintosääntö 27 §

Valmistelija Vs. ympäristötarkastaja Heidi Kotiporo

Esittelijä Ympäristöterveydenhuollon johtaja

Päätösehdotus

LUPAMÄÄRÄYKSET

1.       Hakijalle myönnetään lupa toiminnan aloittamiseen ennen luvan lainvoimaisuutta 2000 euron vakuutta vastaan. Vakuus tulee asettaa Sastamalan kaupungin eduksi ennen toiminnan aloittamista ja sen tulee olla voimassa luvan lainvoimaiseksi tuloon saakka. (YSL 199 §)

2.       Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että toiminnasta ei aiheudu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa, epäsiisteyttä tai roskaantumista, eikä muutakaan haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Liikennöinti alueelle tulee tapahtua suorinta reittiä Valtatien 3 kautta. (YSL 7, 16, 17, 52 §, jätelaki 72 §)

3.       Laitosalueella saa käsitellä ja varastoida hakemuksessa mainittuja biopolttoaineita enintään 200 000 tonnia eli 300 000 k-m3 vuodessa. Kerrallaan varastoitava kokonaismäärä saa olla enintään 100 000 tonnia eli 150 000 k-m3. Haketettava ja murskattava määrä saa olla enintään 100 000 tonnia vuodessa. Alueella ei saa varastoida tai käsitellä rakennuspurkujätettä eikä kyllästettyä puujätettä. Biopolttoaineiden varastomäärät pidetään ilmoitetulla tasolla. Kierrätyspolttoainetta voidaan välivarastoida ja käsitellä alueella enimmillään 10 000 t vuodessa.

4.       Haketusta ja murskausta ei saa suorittaa kiinteistöllä Ohrisaari (108-411-1-245). Kiinteistöllä Ohrisaari saa harjoittaa vain puuaineksen varastointia.

5.       Haketusta ja murskausta saa alueella suorittaa arkisin ma-pe kello 07:00-22:00 45 vrk/v ajan. Haketusta ja murskausta ei saa suorittaa arkipyhinä. (YSL 52 §, NaapL 17 §)

6.       Laitoksen normaalin toiminnan aiheuttama melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa asuinrakennusten piha-alueilla ja virkistysalueilla ei saa yhdessä alueella toimivien muiden melua aiheuttavien toimijoiden kanssa ylittää päivällä (klo 7-22) melun A-painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 dB eikä yöllä (klo 22-7) tasoa 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää päivällä (klo 7-22) melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 45 dB eikä yöaikana tasoa 40 dB. (YSL 52 §, YSA 15 §, VNp 993/1992 2 §)

7.       Haketusta ja murskausta saa tehdä kahdella toisille vaihtoehtoisella tavalla:

7a) Haketusta ja mursskausta saa tehdä hakemuksen ja vuonna 2025 (18.6.2025) tehdyn meluselvityksen mukaisesti meluvallien suojassa. Meluntorjunta voidaan toteuttaa meluselvityksen mukaisesti alueelle rakennetun haketusalueen eteläpuolelle sijoittuvan rannan mukaisen kiinteän 270 metriä pitkän ja noin 4-6 metriä korkean meluvallin ja koillisen suunnassa puupinoista koottavan meluvallin avulla.

Kiinteän 270 metriä pitkän meluvallin korkeuden tulee olla 18.6.2025 päivätyn meluselvityksen mukainen. Haketus on pyrittävä tekemään mahdollisuuksien mukaan aina meluvallin siinä kohdassa, jossa korkeus on 6 metriä. Kiinteää meluvallia voidaan korottaa tai muutoin parantaa. Tehtävistä toimenpiteistä tulee ilmoittaa valvovalle viranomaiselle ennen toimenpiteiden toteutusta.

Koillisen suuntaan haketuksen ajaksi puupinoista rakennettavan meluvallin tulee olla vähintään 70 metriä pitkä ja 6 metriä korkea. Toiminnassa tulee välttää tilannetta, jossa haketuksen loppuvaiheessa on vain yksi puupino jäljellä. Meluselvityksen (18.6.2025) mukaista avointa tilannetta ei saa päästä tapahtumaan, puupinoja on aina oltava vähintään yksi. Puupinoista tulee rakentaa mahdollisimman tiiviit niin, että aukkojen ja rakojen määrät minimoidaan, ja turvalliset niin, että melusuojaus on paras mahdollinen eivätkä puupinot pääse sortumaan.

Haketuslaitteisto saa sijoittua enintään 40 metrin etäisyydelle kiinteästä meluvallista ja enintään 30 metrin etäisyydelle koillispuolen puupinoista koottavasta meluvallista. Meluntorjuntarakenteet tulee pitää kunnossa.

 7b) Vaihtoehtoisesti haketusta ja murskausta saa tehdä alueella sijaitsevan meluseinämin erotetun alueen sisällä. Meluseinämän tulee olla vähintään 230 metriä pitkä ja idän ja lännen puoleisilla sivuilla vähintään 5 metriä ja etelän puoleisilta sivuilta vähintään 7 metriä korkea.

(YSL 52 §, 62 §, NaapL 17 §) 

8.       Melusuojauksen riittävyys on varmistettava ohjeistamalla toiminta. Haketus- tai murskausjakson aloittamisesta, siitä tehdäänkö haketus haketuspaikalla a vai b ja haketus- tai murskausjakson arvioidusta kestosta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle vähintään 2 viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa puupinoista koottavan meluvallin rakenteesta (pituus, korkeus, puupinojen määrä ja sijainti) sekä valokuvata meluvalli. Kirjanpito ja valokuvat meluvallista jokaiselta haketusjaksolta tulee esittää valvovalle viranomaiselle pyydettäessä. (YSL 62 §)

9.       Toiminnan ympäristömeluselvitys on päivitettävä ulkopuolisella toimijalla viimeistään puolen vuoden kuluttua toiminnan muutoksen toteuduttua tai jos haketusta ei tehdä ensimmäisen puolen vuoden aikana, ensimmäisen haketusjakson aikana, ja tämän jälkeen säännöllisesti kolmen vuoden välein tai meluun vaikuttavien merkittävien muutosten yhteydessä. Mittaukset on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen (Ympäristömelun mittaaminen) mukaisesti.

Melutilanne on selvitettävä melumallinnuksella sekä mittaamalla eri suunnista lähimpien, melulle eniten altistuvien asuin- ja lomarakennusten piha-alueilla. Meluselvityksen tulee sisältää asiantuntijan puolueeton arvio melusuojauksen riittävyydestä ja mahdollisesti tarvittavista lisätoimenpiteistä, joihin toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä. Selvityksessä on huomioitava haketuksessa tarkoitetun toiminnan eli haketuksen, murskauksen ja lastauksen aiheuttama sekä mahdollisten muiden toimintojen yhteismelu. Mikäli melumittauksissa todetaan ylityksiä melutasoissa, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä viipymättä lisätoimenpiteisiin melutason alentamiseksi yhteistyössä valvontaviranomaisen kanssa. Mikäli lisätoimenpiteitä tulee tehdä, tulee toimenpiteiden jälkeen melutasot mitata uudelleen.

Haketuspaikalla b toimiessa, melumittaukset tulee tehdä ensimmäisen tässä sijainnissa tehtävän haketuksen yhteydessä. (YSL 6 §, 52 §, 62 §, NaapL 17 §)

10. Kiinteä 270 m ja 4-6 metriä korkea meluvalli tulee maisemoida rannan puolelta istutuksin viimeistään vuoden kuluessa tämän päätöksen laivoimaiseksi tulosta. Lisäksi riittävästä suojametsäpuualueestosta tulee huolehtia, jotta se on riittävän leveä (noin 15-30 metriä) ja kattava (riittävästi puita). Maisemoinnissa tulee tehdä yhteistyötä kunnan kanssa. (YSL 7 §, 52 §, NaapL 17 §)

11. Alue tulee pitää siistinä. Puutavara, puru, hake jne. on varastoitava ja säilytettävä alueella siten, ettei purua, puunkuorta tai vastaavia aineksia leviä toiminta-alueen ulkopuolelle. Pölyntorjunnassa on kiinnitettävä huomiota työskentelyalueen lisäksi liikenneväylän puhtaanapitoon. Toiminnan aiheuttamaa ympäristön roskaantumista tulee seurata ja roskaantuneet alueet on siivottava mahdollisimman pian. (YSL 6 §, 7 §, 52 §, 58 §, YSA 15 §, NaapL 17 §)

12. Toiminnanharjoittajan tulee esittää tarkempi jätteenkäsittelytoiminnan tarkkailusuunnitelma valvontaviranomaiselle ennen kuin jätettä otetaan vastaan ja jätteenkäsittelytoiminta alkaa. (58 §, 62 §).

13. Laitosalueelle sijoitettavan polttoöljysäiliön on oltava lukittava joko kaksoisvaipallinen säiliö tai valuma-altaalla varustettu säiliö, jossa sadevesien pääsy valuma-altaaseen on estetty. Säiliö on varustettava laponestolla ja ylitäytönestimellä. Se on sijoitettava tiiviillä materiaalilla päällystetylle alueelle. (YSL 16 §, 17 §, 52 §, YSA 15 §)

14. Laitosalueen jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä aiheudu epäsiisteyttä eikä haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Ongelmajätteet on varastoitava lukittavissa, tiivissä ja asianmukaisesti merkityissä astioissa. Toiminnasta syntyvät jätteet ja ongelmajätteet tulee toimittaa säännöllisesti asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. (YSL 6 §, 7 §, 16 §, 52 §, 58 §, JäteL 12 §, 13 §, 72 §)

15. Alueella syntyvät hulevedet on kerättävä hallitusti ja johdettava ympäristöön siten, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa ja, että niiden laatua voidaan tarvittaessa valvoa. Hulevesien mukana ympäristöön ei saa päästä öljyjä tai kemikaaleja, puuaineista eikä merkittävää määrä kiintoainesta joka aiheuttaisi vesien pilaantumista.

Hulevesien käsittelyratkaisut voidaan toteuttaa Ohrisaaren alueelle kiinteistön 108-411-1-245 hulevesille niiltä osin kuin alueilla on puuterminaalin toimintoja. Hulevesien hallinnan ratkaisut on toteutettava ennen kuin Ohrisaaren alueella varastoidaan hakemuksen mukaisia materiaaleja pyöreää puuta lukuunottamatta. Rakentamisen aikana tulee varmistaa ja hallita hulevesien johtaminen häiriöttömästi.

Yksityiskohtainen suunnitelma hulevesien hallinnasta, rakenteista ja hulevesien laadun tarkkailusta puuterminaalin alueella tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi kaksi kuukautta ennen Ohrisaaren alueen hulevesiratkaisujen toteuttamista osoitteeseen ymppi@sastamala.fi

Hulevesien purkuojia, -pisteitä ja viivytysaltaiden kuntoa ja siisteyttä tulee tarkkailla säännöllisesti, vähintään 4 kertaa vuodessa ja tarkkailusta tulee pitää kirjaa. Viemärikaivojen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja vähintään 4 kertaa vuodessa ja tarkkailusta tulee pitää kirjaa. Kirjanpito tulee esittää valvontaviranomaiselle pyydettäessä. (YSL 6 §, 7 §, 17 §, 52 §, 62 §, 64 §, 66 §, YSA 15 §)

16. Luvanhaltijan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen kehittymistä ja pyrittävä ottamaan ne käyttöön toiminnassaan. (YSL 8 §, 20 §, 52 §, 53 §)

17. Luvan haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma tai muu vastaava mahdollisten onnettomuus- ja häiriötilanteiden ja niistä aiheutuvien ympäristövahinkotapausten varalta viimeistään puolen vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle alueella on aina oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia sekä alkusammutuskalustoa. (YSL 6 §, 52 §, 66 §)

18. Poikkeuksellisista päästöistä sekä häiriötilanteista ja onnettomuuksista, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, kuten öljyvahinko, on ilmoitettava viipymättä pelastusviranomaisille ja lupaviranomaiselle. Luvanhaltijan on lisäksi ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin päästöjen ja niiden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Häiriötilanteista on pidettävä kirjallista seurantaa. (YSL 52 §, 62 §, 66 §)

19. Laitoksella on oltava ympäristövastaava, joka vastaa toiminnan ympäristönsuojelusta sekä toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista ja pitää tarvittaessa yhteyttä viranomaisiin. Vastaavan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle ja pidettävä ajan tasallla. Luvanhaltijan on huolehdittava alueella työskentelevien henkilöiden perehdyttämisestä lupamääräyksiin ja laitoksen toimintaan sekä siihen liittyvään seurantaan ja tarkkailuun. (YSL 52 §, 62 §)

20. Laitoksen toiminnasta on toimitettava ympäristönsuojelun vuosiraportti lupaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun menessä. Tiedot tulee toimittaa sähköisesti. Vuosiraportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:

• haketuksen ja murskauksen ajankohdat
• tuotantomäärät
• kierrätyspuun jätekoodit
• toiminnassa syntyneiden jätteiden ja sivutuotteena syntyvän kuorihiekan määrä
• hulevesijärjestelmiin liittyvien rakenteiden tarkkailu- ja puhtaanapitotoimenpiteet
• häiriö- ja onnettomuustilanteet
• naapuruston tai sidosryhmien yhteydenotot

(YSL 62 §, 172 §, jätelaki 120 §)

21. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja toiminnan keskeyttämisestä tai lopettamisesta ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi antaa asiaan liittyen tarvittavia määräyksiä. Lisäksi toiminnanharjoittajan on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma jätehuoltoa, vesiensuojelua ja maaperänsuojelua koskevista laitoksen toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Lisäksi toiminnan loputtua alueella tulee suorittaa lopputarkastus. (YSL 52 §, 89 §, 94 §, 170 §)

22. Toiminnanharjoittajan tulee asettaa vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien valmistamiseksi. Vakuuden tulee olla 7000 euroa ja se tulee asettaa Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vakuus tulee toimittaa kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikkien luvan ja lupamääräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. (YSL 59 §, 60 §).

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Toiminta toteutettuna lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudattaen tässä päätöksessä annettuja määräyksiä, täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupaviranomainen on tutkinut asiasta annetut lausunnot ja ne on huomioitu lupamääräyksissä.

Luvan myöntämisen perusteet

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 25 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa; 3) 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta; tai 6) olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria taikka olennaista heikennystä kolttien elinolosuhteisiin tai mahdollisuuksiin harjoittaa kolttalaissa tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-alueella.

Luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. (YSL 12 §)

Sastamalan kaupungin Ympäristöterveydenhuollon jaosto katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ei toiminnasta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapureille.

Lupamääräysten perustelut (numerointi lupamääräysten mukainen)

1.       Aloittaminen muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

2.       Harjoitettavasta toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta lähiympäristölle. Toiminnanharjoittajalla on velvollisuus ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista ennakolta. Toiminta ei saa aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Toiminnassa tulee huomioida ympäristöhaittojen ehkäiseminen sekä alueen liikennöinnin tulee olla sujuvaa ja sen haitat tulee pyrkiä minimoimaan.

3.       Laitosalueella varastoitavat biopolttoaineet kuljetetaan säännöllisesti hyötykäyttöön ja varastojen hallinnasta tulee huolehtia, ettei varastojen määrä kasva liialliseksi. Jätejakeista on annettu määräys, jottei alueelle tuoda muita, kuin ympäristölupahakemuksessa määriteltyjä jakeita. Sallitun purun, kuoren ja puhtaan kierrätyspuun käsittelymäärä on rajattu 100 000 tonniin, mikäli toimintaa on tarpeen vielä laajentaa, toimii valtion viranomainen lupaviranomaisena.

4.       Lupamääräys tarkentaa sen, että kiinteistö Ohrisaari liitetään ympäristöluvan piiriin ja varmistaa ettei kyseisellä kiinteistöllä harjoiteta kuin lupahakemusten mukaista puuaineksen varastointia.

5.       Lähimmille asuinkiinteistöille ja lomakiinteistöille mahdollisesti aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toiminnasta aiheutuvaa melua. Toiminnalle vuonna 2011 myönnetyn ympäristöluvan mukaan haketusta ja murskausta saa harjoittaa ma-pe klo 07.00-22:00 ja arkilauantaina klo 09:00-18:00. Haketuksen ja murskauksen kieltäminen lauantaisin on perusteltua lähialueen asukkaiden lepoajan sekä lähialueen virkistyskäytön edistämiseksi. Haketusajan pitäminen arkipäivin voimassa olevan luvan mukaisena ei aiheuta lähialueen asukkaille kohtuutonta rasitusta. Haketusta ja murskausta ei saa suorittaa lauantaisin, sunnuntaisin eikä arkipyhinä.

6.       Lähimmille asuinkiinteistöille ja lomakiinteistöille mahdollisesti aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toiminnasta aiheutuvaa melua. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista on asumiseen käytettävillä alueilla ja virkistysalueilla taajamissa päiväohjearvona korkeintaan 55 dB ja yöllä 50 dB sekä vastaavasti loma-asumiseen käytettävillä alueilla 45 dB ja 40 dB. Toimitettujen meluselvitysten perusteella toiminnasta aiheutuvat melutasot alittavat valtioneuvoston päätöksen päiväaikaiset ohjearvot. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen 12/0462/2 (21.6.2012) mukaisesti on lupamääräyksessä otettava huomioon toiminnasta aiheutuvan melurasituksen suuruus sekä muut toiminnanharjoittajat ja heidän toiminnastaan aiheutuvat meluvaikutukset.

7.       Lupamääräykset 7a ja 7b ovat toisilleen vaihtoehtoisia ja haketusta ja murskausta voidaan suorittaa joko a tai b vaihtoehdon mukaisesti. Toiminnanharjoittajan toimittamien meluselvitysten perusteella valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot eivät ylity mikäli meluntorjunnassa käytetään puupinoista rakennettua meluvallia ja valli on rakennettu ja sijoiteltu huolellisesti. Lupamääräyksessä 7a on annettu määräyksiä etenkin puupinojen osalta siitä, että ne ovat meluselvityksen (18.6.2025) mukaiset, mahdollisimman tiiviit sekä sellaiset etteivät ne sorru, jotta meluntorjuntavaikutukset ovat optimaaliset ja kohtuutonta häiriötä ei aiheudu. Kiinteän meluvallin osalta on tarkennettu, että haketuksen tulisi tapahtua mahdollisuuksien mukaan siinä kohdassa, jossa meluvalli on korkein (6 m), koska korkeampi meluvalli ehkäisee paremmin melun leviämistä. Myöhemmässä vaiheessa annetussa määräyksessä määrätään, että toiminnanharjoittajan tulee päivittää meluselvitys, jonka perusteella kiinteää meluvallia voidaan vielä korottaa. Määräyksessä on annettu mahdollisuus kiinteän meluvallin muutostöille viranomaisen hyväksynnän jälkeen.

Meluesteiden vaikutus on sitä tehokkaampi, mitä lähempänä meluestettä melulähde on. Sen vuoksi on annettu määräykset melulähteen sijoittelusta suhteessa meluesteisiin. Toiminnanharjoittajan tulee myös pitää meluntorjuntarakenteet kunnossa, jotta niiden toiminta on optimaalista.

8.       Lupamääräyksellä varmistetaan, että toimintaa voidaan tarvittaessa valvoa tehokkaasti, valvontaviranomainen on tietoinen haketuksen aikatauluista ja että puupinoista rakennettu meluvalli on rakennettu asianmukaisesti. Valokuvien ja kirjanpidon toimittaminen valvontaviranomaiselle pyydettäessä on riittävää, mikäli toiminnasta tulee esimerkiksi valituksia eikä näitä tietoja ole tarpeen toimittaa automaattisesti samalla, kun haketusjakson alkamisesta ja kestosta ilmoitetaan.

9.       Toiminnanharjoittajan tulee olla selvittä toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Päivittämällä meluselvitys 6 kk toiminnan aloittamisesta tai viimeistään ensimmäisen haketusjakson aikana, voidaan varmistua siitä, että puupinot toimivat laadittujen meluselvitysten mukaisesti riittävän tehokkaasti eikä kohtuutonta rasitusta lähimmille häiriintyville kiinteistöille eri ilmansuunnissa aiheudu. Antamalla määräys erikseen haketuspisteelle b voidaan myös varmistua, että toisessa vaihtoehtoisessa haketus- ja murskauspisteessä melulle annetut raja-arvot eivät ylity.

Säännöllinen melun mittaaminen kolmen vuoden välein vastaa Vaasan hallinto-oikeudessa annettua päätöstä 12/0462/2 (21.6.2012). Toiminnan aiheuttaman melun tarkkailussa olisi toivottavaa tehdä yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa.

10. Määräyksellä maavallin maisemoinnista huolehditaan siitä, että toiminta ja maavalli eivät aiheuta maisemahaittaa vastarannalle. Suojametsäpuustolla lisätään maisemointia, lisäksi puusto voi toimia luonnollisena meluesteenä alueelle. Valli ja suojapuusto toimivat myös luonnollisena hulevesiä imevänä rakenteena.

11. Pitämällä alue siistinä vähennetään pölyn leviämistä ympäristöön ja parannetaan alueen turvallisuutta. Sahanpurun ja vastaavien tuotteiden pölyäminen ympäristöön on estettävä tarvittaessa katteilla, peitteillä tai muilla rakenteellisilla toimenpiteillä. Lisäksi varmistetaan, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista.

12. Toiminnanharjoittajan on mahdollista ympäristöluvan mukaisesti vastaanottaa myös jätteeksi luokiteltavaa puuainesta luvassa määritellyin jätekoodein. Määräämällä toiminnanharjoittaja toimittamaan jätteenkäsittelytoiminnan tarkkailusuunnitelma ennen jätteenkäsittelytoiminnan aloittamista mahdollistaa jätelajikkeiden valvonnan ja sen, että toiminnanharjoittaja on selvillä vastaanottavansa puujätteen alkuperästä ja laadusta.

13. Polttoaineet tulee säilyttää niin, että vuodot maaperään tai hulevesijärjestelmään ehkäistään.

14. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava asianmukaisesta jätehuollon järjestämisestä. Toiminnassa syntyvistä jätteistä ei saa muodostua haittaa ympäristölle tai terveydelle.

15. Toiminnasta ei saa aiheutua pinta- tai pohjavesien pilaantumista. Pilaantumisen ehkäisemiseksi hulevedet tulee kerätä hallitusti ja käsitellä siten, ettei haittoja tule. Toimittamalla hulevesien yksityiskohtainen suunnitelma hyvissä ajoin etukäteen, voidaan toiminnanharjoittajaa tarvittaessa vielä ohjeistaa hulevesien hallinnan osalta ja toisaalta toimivien hulevesiratkaisujen toteuttamista voidaan tehokkaasti hallita. Lisäksi hulevesien hallinnassa tulee ottaa huomioon Harjunreunan hulevesiselvitys tarvittavilta osin (25.11.2014). Määräyksillä tarkkailusta voidaan varmistua hulevesirakenteiden toimivuudesta ja siitä ettei hulevedet aiheuta ympäristön pilaantumista.

16. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelposta tekniikkaa. Toiminnanharjoittajalla on sertifioitu ympäristöhallintajärjestelmä.

17. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä sekä niiden torjunnasta ja tarkkailusta. Paloturvallisuuteen (puun varastointi) liittyen varautumiskeinot esitetään pelastus- ja ennaltavarautumissuunnitelmissa.

18. Poikkeuksellisista häiriöistä on tiedotettava, jotta päästään välittömästi tarvittaviin torjuntatoimiin ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

19. Laitoksella tulee olla ympäristöasioista vastaava henkilö, jolla on riittävä asiantuntemus laitoksen vaikutuksista ja huolehtii myös eri urakoitsijoiden perehdyttämisestä ja sitouttamisesta ympäristövastuulliseen toimintaan alueella. Henkilön vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle.

20. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnastaan ja raportoitava siitä sovitusti. Toiminnan vaikutuksia vesiin ja maaperään on säännöllisesti tarkkailtava, jotta tarvittaessa pystytään toimimaan vahinkojen estämiseksi. Määräpäivä helmikuun lopussa on vastaava kuin 2011 vuoden ympäristöluvassa.

21. Toiminnan muuttamista, keskeyttämistä ja lopettamista koskeva tiedonsaanti on tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi arvioida ympäristönsuojelua koskevien toimien riittävyyttä ja mahdollista ympäristöluvan muuttamista. Toiminnan loppuessa suunnitelmat tarkentuvat lopettamiseen liittyvistä tarvittavista toimenpiteistä.

22. YSL 59 §:n mukaisesti jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. YSL 60 §:n mukaisesti vakuuden on oltava riittävä 59 §:ssä tarkoitettujen toimien hoitamiseksi ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavan määräykset. ELY-keskuksen lausunnon mukaan ja 27 §:n 1 momentin mukaisesti toiminnan on katsottu vaativan ympäristölupaa ensisijaisesti jätteen käsittelytoiminnan vuoksi ja toissijaisesti YSL 27 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaisesti.

Lausuntojen ja muistutusten sekä mielipiteiden huomioiminen

ELY-keskuksen, Ympäristöterveys Pirtevan ja Hämeenkyrön kunnan kaavoituksen hakemuksesta antamat lausunnot on huomioitu hakijan vastineessa ja lupamääräyksiä annettaessa. Erityisesti lupamääräyksissä 7, 8, 9, 10, 12 ja 14 on otettu huomioon ELY-keskuksen ja kaavoituksen antamat lausunnot.

LUVAN VOIMASSAOLO

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ympäristöluvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa (YSL 29 §, 87 §).

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai muun lain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä tiukempia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan olemassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §, YSA 15 §).

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tästä päätöksestä peritään Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan (ympäristöterveydenhuollon jaosto 17.12.2024 § 44, voimaan 1.1.2025) 3 §:n taulukon mukaisesti (jätteiden ja jätevesien käsittely) 1680 €.

Ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan 10 §:n mukaisesti ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen vakuuden hyväksymistä koskevan asian käsittelystä peritään lisämaksu, joka on 20 prosenttia kyseistä toimintaa koskevasta 3 §:n mukaisesta maksusta.

Lisämaksu huomioiden käsittelymaksuksi tulee yhteensä 2016 €.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki (527/2914): 6 §, 7 §, 8 §, 12 §, 16 §, 17 §, 20 §, 27 §, 29 §, 49 §, 52 §, 58 §, 59 §, 60 §, 62 §, 64 §, 66 §, 70 §, 87 §, 89 §, 94 §, 170 §, 172 §, 199 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (137/2014): 2 §, 15 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920): 17 §

Jätelaki (646/2011): 12 §, 13 §, 72 §, 120 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992): 2 §

Sastamalan kaupungin hallintosääntö (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.12.2025 § 80, voimaantulo 1.1.2026) § 27

Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksa (Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto 17.12.2024 § 44).

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti. Päätös ja sitä koskeva kuulutus julkaistaan Sastamalan kaupungin internetsivuilla sekä kuulutus Hämeenkyrön kunnan internetsivuilla.

MUUTOKSENHAKU

Ympäristönsuojelulain nojalla annettuun viranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta siten kuin lailla oikeudenkäynnistä hallintoasioissa säädetään. (YSL 190 ja 191 §).

Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 191 §)

Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin päätösasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Päätös

Lisätietoja Vs. ympäristötarkastaja Heidi Kotiporo, puh. 040 556 4236, heidi.kotiporo@sastamala.fi